Suomen historian aikajana

Suomen esihistoria

Pääartikkeli: Suomen esihistoria

• 8000-luku eaa.: Mannerjään väistyessä saapuvat ensimmäiset asukkaat Suomeen.
• 8300 eaa.–5200 eaa.: Mesoliittinen kivikausi
• 5200 eaa.–1500: Neoliittinen kivikausi
• 1500 eaa.–500 eaa. Pronssikausi
• 500 eaa.–1250 /1300: Rautakausi

Ensimmäiset kirjalliset tiedot (varhaishistoria)

• n.1050/1250–1300: Ristiretkiaika. Suomea liitetään sekä katoliseen Ruotsiin että ortodoksiseen Novgorodiin.
• n.1150: Ruotsalaisten väitetty ensimmäinen ristiretki Suomeen.
• n.1150: Suomessa vaikuttaa piispa Henrik.
• 1171 tai 1172: Suomalaiset mainitaan paavi Aleksanteri III:n bullassa kristinuskosta luopujina.
• 1209 Suomi mainitaan paavin vuonna 1209 kirjoittamassa kirjeessä alueena, joka hiljattain on kääntynyt kristinuskoon
• 1227 Novgorodin ruhtinas Jaroslav lähettää lähetyssaarnaajia Karjalaan

Ruotsin vallan aika

Pääartikkeli: Ruotsin vallan aika Suomessa

Varhaiskeskiaika

• 1249: Ruotsalaisten toinen ristiretki Suomeen (ristiretken vuosiluvusta vaihtelevia tulkintoja). Lyypekin kaupunginkronikan mukaan "Birger jaarli pakottaa Suomen Ruotsin kruunun alaiseksi". Länsi-Suomen tosiasiallinen valloitus alkaa? Suomen ensimmäinen luostari, Turun dominikaaniluostari, perustetaan. Piispa Bero luovuttaa "suomalaisten veron" Ruotsin kuninkaalle.
• 1280: Maallinen rälssi syntyy, kun raskaan sotaratsukon varustaville tiloille annetaan verovapaus.
• 1293: Kolmas ristiretki Suomeen. Karjalaan suuntautuneen retken aikana perustetaan Viipurin linna.
• 1300: Turun tuomiokirkko vihitään.
• 1309: Vanhin säilynyt asiakirja, joka mainitsee Turun kaupungin.

Sydänkeskiaika

• 1323: Pähkinäsaaren rauha, jonka sopimustekstit ovat vanhimmat säilyneet kirjalliset dokumentit itä- ja pohjoisrajan määrittelystä.
• 1335: Paavi julistaa joukon sääksmäkeläisiä talonpoikia kirkonkiroukseen.
• 1344: Suomesta käytetään ensimmäisen kerran nimitystä Österlandia (Itämaa)
• 1346: Porvoon kaupunki perustetaan.
• 1350: Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kaupunkilaki.

Myöhäiskeskiaika

• 1397–1521: Pohjoismainen Kalmarin unioni.
• 1403: Viipuri saa kaupunkioikeudet.
• 1409: Turussa ryhdytään lyömään omaa rahaa.
• 1414: Turun maaoikeus perustetaan.
• 1438: Davidin kapina Satakunnassa.
• 1438: Naantalin luostari perustetaan.
• 1442: Rauman kaupunki perustetaan.
• 1443: Naantalin kaupunki perustetaan.
• 1475: Olavinlinnan rakennustyöt käynnistyvät Savonlinnassa.
• 1495–1497: Sota Venäjää vastaan (ns. vanha viha)
  • 30. marraskuuta 1495: Viipurin pamaus
• 1520: Tukholman verilöyly.
• 1521: Kustaa Vaasa valitaan Ruotsin valtionhoitajaksi.
• 1523: Kustaa I Vaasa nousee Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi irrottautuu Kalmarin unionista.
• 1528: Kustaa Vaasa ottaa kirkolta vallan, mm. Kuusiston piispanlinna tuhotaan

Vaasa-aika

• 1543: Mikael Agricola julkaisee ensimmäisen suomenkielisen aapisen, Abckirian
• 1570–1595: Pitkä viha
• 1550: Kustaa Vaasa perustaa Helsingin
• 1558: Juhana Herttua perustaa Porin
• 1580: Käkisalmen valloitus
• 1593: Upsalan kokouksessa vahvistettiin luterilaisuus Ruotsin kuningaskunnassa
• 1595: Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä päätti pitkän vihan
• 1596–1597: Nuijasota, talonpoikien kapina
• 1597:Käkisalmen luovutus venäläisille, Kaarle herttuan sotaretki Suomeen
• 1599: Kaarle-herttua valloittaa Suomen

Suurvalta-aika

• 1600-luku: Puhdasoppisuuden aika Suomessa
• 1610: Suomalainen sotajoukko Moskovassa
• 1611: Käkisalmen valloitus
• 1612: Pähkinälinnan valloitus
• 1617: Stolbovan rauha
• 1637–1654: Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä eli ns. kreivin aika
• 1638: Suomen Postilaitos perustetaan 6. syyskuuta
• 1639: Hämeenlinna ja Savonlinna perustetaan.
• 1640: Perustetaan Turun akatemia
• 1642: Koko Raamattu julkaistaan suomeksi
• 1656: Venäläiset hyökkäävät Suomeen
• 1658: Vallisaaren rauha Venäjän kanssa
• 1660 - 1680 -luku: laajamittaiset noitavainot Ruotsin valtakunnassa
• 1695–1697: Suuret kuolonvuodet, Suomen väestöstä kolmannes kuolee tauteihin ja nälkään.

Vapauden aika ja kustavilainen aika

• 1700–1721: Suuri Pohjan sota
• 1714–1721: Isovihan nimellä tunnettu venäläisten miehitys
• 1721: Uudenkaupungin rauha solmittiin 30. elokuuta
• 1741–1743: Hattujen sota ja pikkuvihan nimellä tunnettu venäläisten miehitys
• 1743: Turun rauha
• 1788–1790: Kustaa III:n sota, Anjalan liitto ja Liikkalan nootti
• 1790: Värälän rauha

Suomen suuriruhtinaskunta

Pääartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunta

Autonominen Suomi

• 1808–1809: Suomen sota
• 1808 - 1809 Kreivi Yrjö Maunu Sprengtporten Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri
• 1809: Porvoon maapäivät
• 1809–1825: Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
• 17. syyskuuta 1809: Haminan rauha. Suomi siirtyy lopullisesti osaksi Venäjän keisarikuntaa.
• 1809–1863: Virkavaltaisuuden aika, valtiopäivät eivät kokoonnu lainkaan
• 1812: Vanha Suomi liitetään muuhun Suomeen. Helsingistä Suomen pääkaupunki.
• 1825–1855: Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
• 4. syyskuuta 1827: Turku tuhoutuu tulipalossa lähes kokonaan.
• 1828: Yliopisto siirretään Helsinkiin.
• 1835: Elias Lönnrot julkaisi Kalevalan
• 1848: Maamme-laulu esittiin ensimmäisen kerran Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä.
• 1854–1855: Krimin sota, jonka tapahtumia Suomen rannikolla kutsuttiin myös Oolannin sodaksi.
• 1855–1881: Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
• 1860: J. V. Snellmanin ajama Suomen markka otettiin käyttöön.
• 1863: Helsingin valtiopäivät. Suomen autonomia vahvistuu.
• 1865: Kunnallislaki erotti kunnat ja seurakunnat toisistaan.
• 1867–1868: Suuret nälkävuodet
• 1878: Markan arvo irrotettiin Venäjän ruplasta ja sidottiin kultakantaan.
• 1879: Täydellinen elinkeinovapaus säädettiin.
• 1881–1894: Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
• 1890-luku–1914: Suomen taiteen kultakausi
• 1894–1917: Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
• 1899: Suomen Työväenpuolue, myöhempi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue perustetaan

Sortokaudet

• 1899: Keisari-suuriruhtinas Nikolai II:n helmikuun manifesti. Ensimmäinen sortokausi alkaa. Suomalaiset keräävät sitä vastaan suuren adressin.
• 1899–1905: Ensimmäinen sortokausi
• 1901: Suomalaiset määrätään asepalvelukseen Venäjän armeijaan.
• 1902: Suomalaiset aloittavat kutsuntalakot. Keisari joutuu perumaan asevelvollisuuden.
• 16. kesäkuuta 1904: Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.
• 1905: Venäjän vuoden 1905 vallankumous. Suomessa alkaa suurlakko, joka johtaa marraskuun manifestin antamiseen. Se lopettaa helmikuun manifestin toteuttamisen Suomessa.
• 1906: Eduskuntauudistus. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Myös naisille äänioikeus. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestetään 1907.
• 1909–1914: Toinen sortokausi
• 1910: Venäjän kansallinen duuma ottaa Suomen asiat hallintoonsa.
• 1912: Yhdenvertaisuuslaki. Venäläisille Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla.
• 1914: Ohjelma, jolla Suomi aiotaan venäläistää täydellisesti. Ohjelma peruuntuu ensimmäisen maailmansodan vuoksi.
• 1914–1918: Ensimmäinen maailmansota
• 1915: Jääkäriliike perustetaan.
• 1917: Helmikuun vallankumous Venäjällä lopettaa viimeisetkin sortotoimet. Keisari syöstään vallasta 16. maaliskuuta.
• 18. heinäkuuta 1917: Valtalaki. Eduskunta julistetaan korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
• 7. marraskuuta 1917: Lokakuun vallankumous Venäjällä.
• 15. marraskuuta 1917: Eduskunta julistautuu korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
• 4. joulukuuta 1917: Suomen hallituksen ilmoitus eduskunnalle. Ilmoitusta kutsutaan sen hyväksymisen jälkeen itsenäisyysjulistukseksi.

Itsenäinen Suomen tasavalta

Pääartikkeli: Itsenäisen Suomen historia

Nuori tasavalta

• 6. joulukuuta 1917: Suomi julistautui itsenäiseksi
• 31. joulukuuta 1917: Venäjän bolševikkihallitus tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Suomi on de facto itsenäinen valtio.
• 25. tammikuuta 1918: Suojeluskunnat julistetaan Suomen hallituksen joukoiksi.
• 27. tammikuuta 1918–14. toukokuuta 1918: Suomen sisällissota valkoisten suojeluskuntien ja punakaartien välillä.
• 1918: Valtiorikosoikeus tuomitsee 555 punavankia kuolemaan. 12 000 punavankia menehtyy vankileireillä nälkään ja kulkutauteihin.
• 1918: Pehr Evind Svinhufvud Suomen valtionhoitajana
• 1918–1919: Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitajana
• 1918: Suomelle ryhdytään etsimään uutta kuningassukua vuoden 1772 hallitusmuodon perusteella. Kuninkaaksi valitaan Hessenin prinssi Friedrich Karl. Kuningas luopuu kruunustaan Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan.
• 1918: Oppivelvollisuuslaki
• 1918: 13. helmikuuta 1918 - Ruotsi miehitti Ahvenanmaan.
• 1918: Torpparikysymyksen ratkaisu vuokra-alueiden lunastamista koskevalla lailla.
• 1918–1922: Suomalaisten vapaaehtoisten aseelliset retkikunnat käyvät heimosotia Itä-Karjalassa, Inkerissä ja Virossa.
• 17. heinäkuuta 1919: Uusi tasavaltalainen hallitusmuoto.
• 1919–1925: Kaarlo Juho Ståhlberg Suomen tasavallan presidenttinä.
• 1919–1932: Kieltolaki. Kieltolaki kumottiin vuonna 1931 järjestetyssä Suomen ensimmäisessä kansanäänestyksessä.
• 1920: Tarton rauha
• 1920: Suomi hyväksytään Kansainliiton jäseneksi.
• 1920: Ahvenanmaan itsehallintolaki takaa maakunnalle laajan autonomian. Ahvenanmaan kuuluminen Suomeen ratkaistaan lopullisesti Kansainliiton toimesta vuonna 1921.
• 1922: Suomen kieli tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa, Uskonnonvapauslaki astui voimaan ja salli jättäytymisen uskontokuntien ulkopuolelle.
• 1925–1931: Lauri Kristian Relander Suomen presidenttinä.
• 1929–1934: 1930-luvun suuri lama Suomessa.
• 1929–1932: Äärioikeistolainen Lapuan liike pyrkii viemään Suomen politiikkaa enemmän oikealle.
• 1930: Lapuan liikkeen järjestämä talonpoikaismarssi Helsingissä.
• 1931–1937: Pehr Evind Svinhufvud Suomen presidenttinä.
• 1932: Lapuan liikkeen järjestämä Mäntsälän kapina kukistetaan ja liikkeen toiminta kielletään. Äärioikeiston vallan kasvaminen Suomessa päättyy.
• 1932: Suomi allekirjoittaa hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa.
• 1937–1940: Kyösti Kallio Suomen presidenttinä.
• 1937: Sosiaalidemokraattinen puolue ja maalaisliitto muodostavat punamultahallituksen.

Suomi sodassa 1939–1945

• 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 talvisota
• 1939: F. E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon
• 1940: STK ja SAK aloittivat työehtosopimustoiminnan Suomessa julkistamalla ns. tammikuun kihlauksen 23. tammikuuta.
• 1940–1944 Risto Ryti presidenttinä
• 13. maaliskuuta 1940–25. kesäkuuta 1941 Välirauha
• 25. kesäkuuta 1941–4. syyskuuta 1944 Jatkosota
• 1944–1946 C. G. E. Mannerheim presidenttinä
• 15. syyskuuta 1944–27. huhtikuuta 1945 Lapin sota saksalaisia vastaan
• 1945: A. I. Virtanen voitti kemian Nobelin palkinnon
• 1945–1948: Kolmen suurimman puolueen (SKDL, SDP, Maalaisliitto) kansanrintamahallitus.

Jälleenrakennuksen aika

• 1946–1956: Juho Kusti Paasikivi presidenttinä
• 1947: Pariisin rauhansopimus solmittiin 10. helmikuuta
• 1947: YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa.
• 1952: Helsingin olympialaiset pidettiin 19. heinäkuuta ja 3. elokuuta välisenä aikana
• 1952: Viimeinen sotakorvaustoimitus lähti Vainikkalan raja-asemalta 18. syyskuuta
• 1955: Suomi hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston ja YK:n jäseneksi 14. joulukuuta.
• 1956: yleislakko alkoi 1. maaliskuuta ja loppui 20. maaliskuuta.

Rakennemuutoksen ja hyvinvointivaltion aika

• 1956–1981: Presidenttinä Urho Kekkonen
• elo–joulukuu 1958: Yöpakkaset
• loka–marraskuu 1961: Noottikriisi
• 1969: Solmittiin ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu (TuPo) nimeltään Liinamaa I
• 1975: Järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK) Helsingissä
• 1982–1994: presidenttinä Mauno Koivisto
• 1991: Alkoi pankkikriisi josta toipuminen kesti miltei koko 1990-luvun
• 1992: Suomi haki Euroopan yhteisön (myöh. unioni) jäsenyyttä.
• 1994–2000: Presidenttinä Martti Ahtisaari
• 1995: Suomi liittyi vuoden alusta Euroopan unionin (EU) jäseneksi
• 1998: Suomi liittyi EMU:n eli Euroopan talous- ja rahaliiton jäseneksi 17. huhtikuuta
• 2000: Uusi perustuslaki tuli voimaan.
• 2000 alkaen: Presidenttinä Tarja Halonen
• 1. tammikuuta 2002: EU:n yhteinen valuutta Euro otetaan käyttöön. Maaliskuun alusta alkaen markat eivät kelpaa enää maksuvälineeksi.
• 2003: "Irakgate"
• 28. joulukuuta 2004: Yli 170 suomalaista kuoli Sumatran lähellä tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin Aasian rannikoilla.
• 29. tammikuuta 2006: Tarja Halonen valittiin uudelleen presidentiksi

Suomen historia