Vapauden aika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vapauden aika eli säätyvallan aika on Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa aikakaudesta 1719–1772 käytetty nimitys. Kaarle XII:n vuonna 1718 tapahtuneen kuoleman jälkeen vuoden 1719 valtiopäivät lopettivat kuninkaan yksinvallan ja lähes kaikki valta keskitettiin valtiopäiville. Toimeenpanovaltaa käytti valtaneuvosto, joka oli vastuussa toimistaan valtiopäiville. Valtaneuvostossa kuninkaalla oli kaksi ääntä ja hänen äänensä ratkaisi, jos äänet menivät tasan. Kuninkaalle jäi kuitenkin itsenäistä päätösvaltaa eräissä nimitysasioissa. Vuoden 1720 hallitusmuoto lisäsi valtaneuvoston riippumattomuutta valtiopäivistä. Kustaa III, joka nousi valtaistuimelle 1771, teki 1772 vallankaappauksen, joka päätti vapauden ajan. Kustaa III:n hallintokautta kutsutaan kustavilaiseksi ajaksi. Vapauden aika -nimitystä käytettiin jo aikakauden aikana, painettuna sen ensiesiintyminen tapahtui 1755.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1966

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nurmiainen, Jouko: Edistys ja yhteinen hyvä vapaudenajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Bibliotheca historica 122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-078-3.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.