Stolbovan rauha

Stolbova

Stolbovan rauhan raja verrattuna nykyiseen.

Stolbovan rauhassa 27. helmikuuta 1617 Ruotsi sai Venäjältä Käkisalmen läänin, Pähkinälinnan ja siihen kuuluvan osan Inkeriä sekä Kaprion, Jaaman ja Iivananlinnan alueineen Inkerin sodan päätteeksi. Rauhanneuvotteluissa välittäjänä toimi englantilainen John Mericke. Rauhan myötä Ruotsin alueeseen Suomessa Täyssinän rauhasta 1595 kuulunut läntinen Retusaari siirtyi osaksi Inkeriä.

Rajamuutosten myötä Ruotsista tuli Euroopan suurimpia valtioita pinta-alaltaan ja se antoi koko Suomenlahden ruotsalaisten haltuun.

Stolbovan rauha muutti radikaalisti Karjalan itäryhmän asutus- ja kielioloja. Ruotsalaisten harjoittama käännytystyö ja ankara verotus johtivat siihen, että karjalaisväestöä alkoi siirtyä Venäjälle. Sortavalan itäpuolinen vyöhyke (Raja-Karjala) säilytti suurin piirtein entisen asujaimistonsa ja kielensä, mutta sen sijaan Inkeriin muodostui suomenkielinen enemmistö.

Stolbovan kylä sijaitsee Sääsjoen alajuoksulla joen länsirannalla lähellä Laatokan kaakkoisrantaa.

Katso myös

• Käkisalmen lääni
• Suomen rajamuutokset

Aiheesta muualla

• Pohjan prikaatin kilta

Ruotsin ja Venäjän tai näiden edeltäjien väliset sodat ja rauhansopimukset

Pähkinäsaaren rauha (1323) | Täyssinän rauha (1595 25-vuotinen sota) | Stolbovan rauha (1617 Inkerin sota) | Kardisin rauha (1661 Pohjan sota) | Uudenkaupungin rauha (1721 suuri Pohjan sota) | Turun rauha (1743 hattujen sota) | Värälän rauha (1790 Kustaan sota) | Haminan rauha (1809 Suomen sota)