Sortavala

Sortavala Сортавала
Vaakuna
Sortavala Сортавала
Koordinaatit: 61°42′N, 30°40′E
Valtio	Venäjän federaatio
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Sortavalan piiri
Perustettu	1632
Kaupunginoikeuksien menetys	1721
Uudelleen kaupungiksi	1781
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Nikolai Zajats
Pinta-ala  ()
– Kokonaispinta-ala	15 km²
Väkiluku (2005)	20 500
– Tiheys	1 366.6 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+4
Postinumero	18679x
Suuntanumero(t)	+7 81430
http://www.sortavalasiti.ru/
Sortavalan piirin hallintokeskus

Sortavala (ruots. Sordavala, ven. Сортавала, vuoteen 1918 asti Сердоболь, Serdobol) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 150 kilometriä Viipurista koilliseen. Asukasluku on noin 20 700 (2004). Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Sortavala kuuluu Suomen toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin.

Historia

Sortavala sai kaupunkioikeudet vuonna 1632, mutta oli tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. Sortavala hävitettiin suuren Pohjan sodan aikana lähes täydellisesti, ja se menetti merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa 1721 kaupunki luovutettiin Venäjälle ja sille annettiin venäläinen nimi Serdobol. Vuonna 1811 se liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies- että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari 1918 ja ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalasta kehittyi 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle tultaessa merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulunopettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa.

Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli muun muassa huonekalu- ja suksitehdas, elintarviketeollisuutta, kutomo sekä yksi Laatokan merkittävimmistä satamista. Rautatieyhteyden kaupunki sai jo vuonna 1893, kun rautatie Viipuriin valmistui.

Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se jäi Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle. Vuonna 1941 suomalaiset palauttivat sen hallintaansa ja pitivät sitä vuoteen 1944. Vuoden 1947 Pariisin rauhassa kaupunki luovutettiin muun Karjalan mukana Neuvostoliitolle.

Sortavalan kaupungissa asui vuonna 1939 4 710 asukasta ja sen esikaupungeissa noin 4 500 asukasta.

Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa on Sortavalan keskustan historiallinen pienoismalli, jonka ovat valmistaneet Anna-Maija ja Martti I. Jaatinen (1991).

Sortavalan kaupunki Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna sijainti
Perustettu	1632
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)	1948
Lääni, Maakunta	Viipurin lääni, Laatokan Karjala1
Pinta-ala oli - Josta maa-alue	km² 1,4 km²
Väkiluku oli - Väestötiheys	4 710 (1939) 3364,3 as/km²
1 Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa

Hallinto

Sortavalan kaupunginjohtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Nikolai Zajats. Sortavalan piiriin kuuluu kuusi kuntaa. Sortavalan piirin johtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Vladimir Kuznetsov.

Nähtävyydet

• Ortodoksinen katedraali, valmistunut vuonna 1873.
• Sortavalan kultuuritalo (aik. seurahuone), valmistunut vuonna 1909.
• Valamon luostari, tunnin matka kantosiipialuksella.
• Gogolevin ateljee, puutaidetta keskustassa.

Sortavalan satamaa, taustalla Vakkosalmen silta.

Sortavalan torilla.

Lähteet

• Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista (pdf), toimittanut FM Olli-Matti Sopanen, Joensuun yliopiston historian laitos 2004

Aiheesta muualla

• Luovutettu Karjala
• Sortavala-säätiö
• Heninen (kuvia)
• Luovutetun Karjalan linkit
• Wikimapia
• Härkönen, Iivo ym. (toim.): Sortavalan seminaari 1880-1940 (muistojulkaisu). Valistus 1940, Helsinki.

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Karjalan tasavallan kaupungit ja kaupunkimaiset taajamat

Kaupungit Aunus - Karhumäki - Kemi - Kontupohja - Kostamus - Lahdenpohja - Petroskoi - Pitkäranta - Puudoži - Sekee - Belomorsk - Sortavala - Suojärvi Kaupunkimaiset taajamat Helylä - Louhi - Mujejärvi - Pinduinen - Poventsa - Prääsä - Pääjärvi - Tšuuppa - Uhtua - Vojatsu - Värtsilä

Karjalan tasavallan hallinnolllinen jako

Pääkaupunki: Petroskoi
Kaupunkipiirit: Kostamuksen kaupunkipiiri | Petroskoin kaupunkipiiri

Piirit: Aunuksen kansallinen piiri | Kalevalan kansallinen piiri | Karhumäen piiri | Kemin piiri | Kontupohjan piiri | Lahdenpohjan piiri | Louhen piiri | Muujärven piiri | Pitkärannan piiri | Prääsän kansallinen piiri | Puudožin piiri | Sekeen piiri | Belomorskin piiri | Sortavalan piiri | Suojärven piiri | Äänisenrannan piiri