Helylä
|
Хелю́ля |
||
|---|---|---|
|
|
||
  Helylä
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | Venäjä | |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta | |
| Piiri | Sortavalan piiri | |
| Hallinto | ||
| – Asutustyyppi | kaupunkimainen taajama | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 18,8 km² | |
| Väkiluku (2012) | 3 700 | |
.svg)
Helylä (ven. Хелю́ля) on kaupunkikunta, kaupunkimainen taajama ja kylä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä. Taajama sijaitsee Tohmajoen rannalla kuusi kilometriä Sortavalasta pohjoiseen.[1] Kunnassa on 3 700, taajamassa 3 500 ja kylässä 131 asukasta (vuonna 2012)[2].
Sisällysluettelo |
Maantiede ja asutus [muokkaa]
Helylän kunnan pinta-ala on 18,8 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Kaalamon kuntaan ja muissa ilmansuunnissa Sortavalan kaupunkiin[3] Kunnan alueella virtaa Tohmajoki. Järviä ovat Karmalanjärvi ja Helmijärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluu graniitti ja savi.[4]
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Helylänjokeen laskevan Tohmajoen suussa sijaitseva[1] Helylän kylä sekä Rautakankaan asutus[2].
Historia [muokkaa]
Helylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500[1]. Suomeen kuuluessaan se oli yksi Sortavalan maalaiskunnan suurimmista kylistä. Helylässä oli rautatieasema, Sortavalan lentokenttä, tiilitehdas ja Oy Helylän koulukaluste-, huonekalu- ja lelutehtaat. Talvi- ja jatkosodan jälkeen alue luovutettiin Neuvostoliitolle.
Vuosina 1963–1972 Helylä kuului Sortavalan kaupunkiin. Vuonna 1972 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.[1] Suomalaisten vuonna 1881 perustama huonekalutehdas jatkoi sodan jälkeen toimintaansa Sortavalan huonekalu- ja suksikombinaattina, joka oli alansa suurimpia tuotantolaitoksia Neuvostoliitossa. 1980-luvulla kombinaatti valmisti vuosittain 800 000 suksiparia, joista 25 % meni vientiin. Neljä tuhatta henkeä työllistänyt tehdas teki konkurssin vuonna 1998.[5]
Liikenne, talous ja palvelut [muokkaa]
Helylän kautta kulkee Sortavalan ja Aunuksen välinen A130-maantie sekä Kaarlahden ja Suojärven välinen rautatie, jolla on Helylän asema. Taajamasta on linja-autoyhteydet Sortavalaan, Lahdenpohjan, Pitkärantaan ja Värtsilään. Helylän eteläpuolella sijaitsevalta Sortavalan lentokentältä lennetään talvisin helikopterilla Valamoon.[6]
Nykyään Helylässä toimii Sortavalan huonekalu- ja suksitehtaan pohjalta perustettu teknologiakylä, jonka yritykset valmistavat muun muassa suksia, huonekaluja ja puurakenteita[5]. Taajamassa on myös rakennusteollisuutta ja metsänhoitoalueen konttori. Lähistöllä toimii sepelitehdas[1] ja kaksi karjatilaa[7]. Helylän pohjoisosassa on sotilasalue[8].
Keskustaajaman palveluihin kuuluu kaksi lastentarhaa, keskikoulu, kulttuuritalo, aikuisten ja lastenkirjastot, poliklinikka, posti, pankki ja joukko kauppoja. Taajamassa on evankelinen kirkko.[9]
Nähtävyydet ja matkailu [muokkaa]
Karmalanjärven rannalla kilometrin verran Tohmajoen suusta etelään sijaitsee Paasonvuoren karjalainen muinaislinna[1][10] Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu yksi 1900-luvun alun maalaistalo. Helylän taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka ja Helylän kylän eteläpuolella sodan muistoksi pysytytetty tykki.[11] Taajaman koillispuolella sijaitsevalla Helylänmäellä toimii laskettelukeskus[8].
Lähteet [muokkaa]
- Generalnyi plan Heljulskogo gorodskogo poselenija Sortavalskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
- Karelija: entsiklopedija, tom 3. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e f Karelija, s. 226.
- ↑ a b c Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Generalnyi plan, s. 8.
- ↑ Generalnyi plan, s. 11–12.
- ↑ a b Karelija, s. 120.
- ↑ Generalnyi plan, s. 15–17.
- ↑ Generalnyi plan, s. 26.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 17–18.
- ↑ Viipurin läänin historia I: Karjalan synty, s. 430, 435. Jyväskylä: Karjalan kirjapaino oy, 2003. ISBN 952-5200-37-X.
- ↑ Generalnyi plan, s. 14.
