Helylä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helylä
Хелю́ля

Helylä

Koordinaatit: 61°45′N, 30°40′EKoordinaatit: 61°45′N, 30°40′E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Sortavalan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 18,8 km²
Väkiluku (2012) 3 700
Helylän rautatieasema vuonna 2006.
Helylän kunta Sortavalan piirin kartalla.

Helylä (ven. Хелю́ля) on kaupunkikunta, kaupunkimainen taajama ja kylä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä. Taajama sijaitsee Tohmajoen rannalla kuusi kilometriä Sortavalasta pohjoiseen.[1] Kunnassa on 3 700, taajamassa 3 500 ja kylässä 131 asukasta (vuonna 2012)[2].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helylän kunnan pinta-ala on 18,8 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Kaalamon kuntaan ja muissa ilmansuunnissa Sortavalan kaupunkiin[3] Kunnan alueella virtaa Tohmajoki. Järviä ovat Karmalanjärvi ja Helmijärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluu graniitti ja savi.[4]

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Helylänjokeen laskevan Tohmajoen suussa sijaitseva[1] Helylän kylä sekä Rautakankaan asutus[2].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500[1]. Suomeen kuuluessaan se oli yksi Sortavalan maalaiskunnan suurimmista kylistä. Helylässä oli rautatieasema, Sortavalan lentokenttä, tiilitehdas ja Oy Helylän koulukaluste-, huonekalu- ja lelutehtaat. Talvi- ja jatkosodan jälkeen alue luovutettiin Neuvostoliitolle.

Vuosina 1963–1972 Helylä kuului Sortavalan kaupunkiin. Vuonna 1972 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.[1] Suomalaisten vuonna 1881 perustama huonekalutehdas jatkoi sodan jälkeen toimintaansa Sortavalan huonekalu- ja suksikombinaattina, joka oli alansa suurimpia tuotantolaitoksia Neuvostoliitossa. 1980-luvulla kombinaatti valmisti vuosittain 800 000 suksiparia, joista 25 % meni vientiin. Neljä tuhatta henkeä työllistänyt tehdas teki konkurssin vuonna 1998.[5]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helylän kautta kulkee Sortavalan ja Aunuksen välinen A130-maantie sekä Kaarlahden ja Suojärven välinen rautatie, jolla on Helylän asema. Taajamasta on linja-autoyhteydet Sortavalaan, Lahdenpohjan, Pitkärantaan ja Värtsilään. Helylän eteläpuolella sijaitsevalta Sortavalan lentokentältä lennetään talvisin helikopterilla Valamoon.[6]

Nykyään Helylässä toimii Sortavalan huonekalu- ja suksitehtaan pohjalta perustettu teknologiakylä, jonka yritykset valmistavat muun muassa suksia, huonekaluja ja puurakenteita[5]. Taajamassa on myös rakennusteollisuutta ja metsänhoitoalueen konttori. Lähistöllä toimii sepelitehdas[1] ja kaksi karjatilaa[7]. Helylän pohjoisosassa on sotilasalue[8].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu kaksi lastentarhaa, keskikoulu, kulttuuritalo, aikuisten ja lastenkirjastot, poliklinikka, posti, pankki ja joukko kauppoja. Taajamassa on evankelinen kirkko.[9]

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karmalanjärven rannalla kilometrin verran Tohmajoen suusta etelään sijaitsee Paasonvuoren karjalainen muinaislinna[1][10] Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu yksi 1900-luvun alun maalaistalo. Helylän taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka ja Helylän kylän eteläpuolella sodan muistoksi pystytetty tykki.[11] Taajaman koillispuolella sijaitsevalla Helylänmäellä toimii laskettelukeskus[8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Karelija, s. 226.
  2. a b c Generalnyi plan, s. 3.
  3. Generalnyi plan, s. 8.
  4. Generalnyi plan, s. 11–12.
  5. a b Karelija, s. 120.
  6. Generalnyi plan, s. 15–17.
  7. Generalnyi plan, s. 26.
  8. a b Generalnyi plan, s. 18.
  9. Generalnyi plan, s. 17–18.
  10. Viipurin läänin historia I: Karjalan synty, s. 430, 435. Jyväskylä: Karjalan kirjapaino oy, 2003. ISBN 952-5200-37-X.
  11. Generalnyi plan, s. 14.