Kontupohja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kontupohja
Кондопога, Kondopoga
Kontupohja sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden (alempi) ja Nigozero-järven välisellä kannaksella, jonka kautta kulkee kanava. Muurmannin rata kulkee kaupungin ja kannaksen kautta.
Kontupohja sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden (alempi) ja Nigozero-järven välisellä kannaksella, jonka kautta kulkee kanava. Muurmannin rata kulkee kaupungin ja kannaksen kautta.
Vaakuna
Vaakuna
Kontupohjan kaupunkikunta Kontupohjan piirin kartalla, alla kaupungin sijainti Karjalan tasavallassa
Kontupohjan kaupunkikunta Kontupohjan piirin kartalla, alla kaupungin sijainti Karjalan tasavallassa

Kontupohja

Koordinaatit: 62°12′N, 34°16′EKoordinaatit: 62°12′N, 34°16′E

Valtio Venäjän lippu Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kontupohjan piiri
Kaupungiksi 5. heinäkuuta 1938
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Valeri Anhimov
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 11 km²
Väkiluku (2010)  ([2]) 32 978
Aikavyöhyke UTC+4
Postinumero 186220–186225 (piiri 186200–186250, 185901)[3]
Suuntanumero(t) +7 81451[4]
Kontupohjan piirin sivusto (venäjäksi), kaupunki osa piiriä ja sen hallintokeskus

Kontupohja (ven. Кондопога, Kondopoga, karjalaksi Kondupohju) on kaupunki ja kaupunkikunta Äänisen luoteisrannalla Kontupohjanlahden perukassa Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Kontupohjan kaupunki on piirinsä ja kuntansa hallinnollinen keskus. Kaupunkikuntaan kuuluu lisäksi Berjozovkan taajama. Itse kaupunkiin sisältyvät Nigozeron ja Sjurganin asuinalueet.[5] Kaupunki on Pietarista Petroskoin kautta Murmanskiin johtavan rautatien varrella ja samansuuntaisen valtatieyhteyden äärellä.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontupohjan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1563. Kontupohja ympäristöineen muodosti oman kunnan. Kunnassa oli 8 349 asukasta vuonna 1902[7] ja 8 249 asukasta vuonna 1905.[8] Kontupohjan kunta lakkautettiin vuonna 1927 ja liitettiin Kontupohjan piiriin. Kontupohjan kauppalasta tuli piirin keskus.

Sodassa tuhotuttuja taloja ja suomalaissotilaita Kontupohjassa 1941

Itä-Karjalaan muuttaneet suomalaiset ja amerikansuomalaiset rakensivat 1920- ja 1930-luvuilla Kontupohjasta kaupungin. Virallisesti Kontupohjasta tuli kaupunki vuonna 1938. Stalinin vainoissa (1935–1937) Kontupohjassa vangittiin 11 000 suomalaista. Sotavuosina suuri osa kaupunkia tuhoutui. Jatkosodan aikana 1941–1944 Kontupohja oli Suomen miehittämä.[9]

Kaupunkiin muutti asukkaita 1950- ja 1960-luvuilla etenkin Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja muualta Neuvostoliitosta.[9]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheinen taulukko kuvaa kaupungin väkiluvun kehitystä väestönlaskentojen kautta.

Vuosi 1959[10] 1970[11] 1979[12] 1989[13] 2002[14] 2010[2]
Väkiluku (kaupunki) &&&&&&&&&&016060.&&&&0016 060 &&&&&&&&&&027908.&&&&0027 908 &&&&&&&&&&035198.&&&&0035 198 &&&&&&&&&&036365.&&&&0036 365 &&&&&&&&&&034863.&&&&0034 863 &&&&&&&&&&032978.&&&&0032 978

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin suurin työnantaja on jo vuonna 1928 toimintansa aloittanut paperitehdas,[9] nykyisin OAO Kondopoga. Se tuottaa sanomalehtipaperia, jota käytetään myös Suomessa. Tehtaalla on viisi paperikonetta ja rahoitukseltaan se on omavarainen, pääasiassa työntekijöidensä ja johdon omistama. Tehdas on myös rahoittanut kaupunkiin ravintolan, Arbatiksi kutsutun kävelykadun, kulttuuritalon, jäähallin (valmistui 2001) ja kalanviljelylaitoksen. Tehdas vaikuttaa Kontupohjan apulaiskaupunginjohtajan valintaan.lähde?

Tehdasta on myöhemmin kunnostettu suomalaisvoimin.[9] Lisäksi kaupungissa on valimo, kivenjalostamo, tiilitehdas ja rehutehdas sekä lähistöllä toimivat titaani- ja vanadiinikaivokset sekä marmorilouhos.[5] Kontupohjan tiilitehdas tuottaa noin kolmanneksen Karjalan tasavallan rakennusmateriaaleista.[9] Kontupohja tuottaa noin 25 % Karjalan tasavallan teollisuustuotannosta.[9]

Kaupungin keskustassa toimii hotelli Kivats (rakennettu 1973).[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontupohjan rautatieasema on Venäjän päärataverkkoon kuuluvan Murmanskin radan varrella; asemarakennus sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoisosissa. Pietarista Kuolan niemimaalle johtava valtatie M18 (eurooppatie E 105) ja sen kanssa Petroskoin ja Karhumäen osuudella rinnakkainen kantatie P15 tarjoaa toimivan maatieyhteyden myös sujuvalle alueelliselle bussiliikenteelle.[15][6]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neitsyt Marialle pyhitetty karjalainen hirsikirkko (1774) Kontupohjassa

Kontupohjan huomattavin nähtävyys on vuonna 1774 rakennettu Kontupohjan ortodoksinen kirkko, joka on pyhitetty Neitsyt Marialle.[9] Kirkko on rakennettu pyöröhirsistä ja se edustaa perinteistä karjalaista kirkonrakennuskulttuuria.[9] Kirkon lähistöllä on säilynyt myös useita vanhoja karjalaisia taloja.[9] Kaupungissa on myös kotiseutumuseo ja Uspenskin kirkko.[5] [16][17]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontupohjassa hiihto on suosituin urheilulaji. Kontupohjasta ovat kotoisin hiihtäjät Olga Vodolazova (os. Rokko), Larisa Lazutina (os. Ptitsyna) ja Jevgenija Medvedeva-Arbuzova. Kontupohjaan valmistui Karjalan tasavallan ensimmäinen jäähalli vuonna 2001. Hallin rahoitti OAO Kondopoga.lähde? Kaupungissa pelaa toiseksi korkeimman sarjatason eli VHL-liigan joukkue HK VMF Karjala joka toimii samalla SKA Pietarin farmiseurana.

Ystävyyskaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kondopoga Moj Gorod. Viitattu 16.10.2008. (venäjäksi)
  2. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
  3. Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  4. Respublika Karelija: Telefonnyje kody Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  5. a b c d e Yrityspalvelu Karelski: Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.
  6. a b Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  7. Homén, Theodor (toim.): Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, s. 160. Otava, 1918.
  8. Tietosanakirja 4: Kaivo–Kulttuurikieli. Helskinki:Tietosanakirja, 1912.
  9. a b c d e f g h i Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7.
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
  13. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
  14. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
  15. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika, 644099 Omsk: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  16. Kondopoga (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  17. Kondopoga (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]