Amerikansuomalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.
Amerikansuomalaiset
Suomalaista sukujuurta olevan väestön jakaantuminen Yhdysvalloissa
Kokonaismäärä 623 559 (v.2000)
Asuinalue Flag of Michigan.svg Michigan
Flag of Florida.svg Florida
Flag of Minnesota.svg Minnesota
Flag of Wisconsin.svg Wisconsin
Flag of Massachusetts.svg Massachusetts
Flag of Oregon.svg Oregon
Flag of Washington.svg Washington
Flag of Ohio.svg Ohio
Kieli (kielet) suomi, ruotsi, englanti
Uskonto (uskonnot) luterilaisuus

Amerikansuomalaiset ovat yhdysvaltalaisia, joilla on suomalaiset sukujuuret. Usein käsite rajataan tarkoittamaan vain niitä, jotka tiedostavat suomalaiset sukujuurensa. Yhdysvaltain vuoden 2000 väestönlaskennassa 623 573 henkilöä ilmoitti omaavansa suomalaiset sukujuuret.[1] Merkittävä suomalaisyhteisö on Floridassa Lake Worthin seudulla, jossa asuu noin 30 000 amerikansuomalaista. [2] Myös Minnesotassa, Michiganissa ja Wisconsinissa asuu runsaasti suomalaisten jälkeläisiä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Amerikansiirtolaisuuden historiaa ja taustaa

Uusi Ruotsi Delawarejoen varrella

Ensimmäiset amerikansuomalaiset asuivat jo 1600-luvulla Ruotsin siirtokunnassa Uudessa Ruotsissa Delawarejoen varrella. He olivat lähtöisin Keski-Ruotsin suomalaismetsistä ja osin Suomesta. Vähitellen he sulautuivat muihin kansallisuuksiin. Myöhemmin 1830- ja 1840-luvulla pieni suomalaissiirtolaisten joukko siirtyi Venäjälle kuuluvaan Alaskaan Sitkan seuduille.

Laaja siirtolaisuus alkoi 1860-luvulla, jolloin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muutti paljon ihmisiä erityisesti Pohjanmaalta. Ensimmäiset tämän "toisen vaiheen" siirtolaisista olivat Suomesta Pohjois-Norjaan muuttaneita ja siellä kaivoksissa työskennelleitä. Samanaikaisesti kun Pohjois-Norjan kaivokset alkoivat ehtyä, niin Yhdysvaltojen sisällissodan vuoksi Pohjois-Michiganin Kuparisaaren kaivoksissa vallitsi työvoimapula, ja Pohjois-Norjassa liikkui amerikkalaisia värväreitä.

Siirtolaistulva jatkui 1900-luvun puoliväliin saakka.

Työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja seikkailuhenki olivat syitä Amerikkaan lähtöön 1800-luvun lopulla. Myös venäläistämispolitiikka, muun muassa Venäjän armeijan asevelvollisuuden pakoilu, oli monilla syynä. Yhdysvalloissa oli tarjolla runsaasti työtä, ja tavallisesti ajateltiin, että olot siellä olivat vapaammat kuin kotimaassa.

Suomesta lähti vuosina 1870–1929 noin 389 000 siirtolaista Amerikkaan. Vuosina 1870–1914 siirtolaisista 52 prosenttia lähti Vaasan läänistä ja kolmannes Etelä-Pohjanmaalta.

Siirtolaisten lukutaitokoe, joka tuli voimaan vuonna 1917, ei muodostanut suomalaisille ongelmaa, koska lukutaito oli maassa yleinen. Vuonna 1921 säädettiin ensimmäinen siirtolaisten maahanmuuttolaki, jossa siirtolaisia hyväksyttiin Yhdysvaltoihin kiintiöittäin lähtömaiden mukaan. Näin rajoittamattoman siirtolaisuuden aika oli käytännöllisesti katsottuna ohi. Yhdysvaltoihin suuntautuva siirtolaisuus Suomesta väheni, mutta Kanadan siirtolaisuus jatkui.

Aikoinaan siirtolaisuus oli kollektiivista. Suomalaiset muuttivat asumaan yhteisille seuduille, tavallisesti Yhdysvaltojen pohjoisosiin. Oma väki huolehti maahan tulleiden kotouttamisesta. Myös Yhdysvaltoihin perustettiin muutamia utopistisia ihanneyhteisöjä. Työväenliikkeen osuustoiminta-aate synnytti Kaliforniaan osuusfarmin, joka perustettiin vuonna 1912 ja Georgiaan osuusfarmin vuonna 1921. Sotien aikana amerikansuomalaiset auttoivat merkittävästi entistä kotimaataan yksityisesti sekä erityisten järjestöjen välityksellä.

[muokkaa] Suomalaisten suosimat alueet

Merkittävä suomalaiskeskittymä on Michiganin yläniemimaalla. Copper Islandilla (Kuparisaari) sijaitsevaa Hancockia voi kutsua suomalaisten pääkaupungiksi, sillä siellä on toiminut suomenkielinen, alkujaan pappeja kouluttanut Suomi Opisto, nykyiseltä nimeltään Finlandia University. Suomalaissiirtolaisten perinteiden tallentaja Finnish American Heritage Center toimii niin ikään Hancockissa.

Hancockin lähistöllä on lukuisia suomalaiskyliä, muun muassa Nisula, Toivola ja Tapiola.

Michiganin yläniemimaan suomalaissiirtolaisilla oli hyvät suhteet alkuperäisväestöön ojibway-intiaaneihin, josta osoituksena monet seka-avioliitot. Seka-avioliittojen jälkeläiset ovat usein vaalineet enemmän intiaani- kuin suomalaisjuuriaan, ja yläniemimaalla monilla ojibway-heimon jäsenillä on suomalainen sukunimi. On kuitenkin hyvä huomioida, ojibwien kannalta suomalaiset eivät poikenneet muista siirtolaisryhmistä. Ojibwayt ovat lukumäärältään USA:n toiseksi suurin intiaaniheimo, joihin on sulautunut pienempiä heimoja. Ojibwien kannalta suomalaiset olivat yksi monista vähemmistöistä heidän asuma-alueillaan. Toisilla alueilla ojibwayt ovat solmineet runsaasti avioliittoja ranskalaisperäisten siirtolaisten kanssa.

[muokkaa] Paluumuuttajat

Useimmat Amerikkaan muuttajat olivat suunnitelleet viipyvänsä maassa muutamia vuosia ja sitten palaavansa synnyinmaahan. Kuitenkin vain joka neljäs tai viides palasi pysyvästi Suomeen.

Eräs takaisinmuuttajaryhmä oli Yhdysvalloista Neuvostoliittoon 1920–30 -luvulla palanneet. Heitä arvioidaan olleen noin 5 000–12 000. Heidän motiivinsa olivat aatteellisia, ja Neuvostoliiton poliittinen johto tuki "paluumuuttoa". Joidenkin amerikansuomalaisten keskuudessa syntyi 1930-luvun alussa "Karjalan kuume". Sen aikana amerikansuomalaiset perustivat 1920- ja 1930-luvulla Neuvostoliittoon useita suomalaiskommuuneja. Kommuuni Kylväjä perustettiin vuonna 1922 Rostovin lähelle Valko-Venäjälle. Itä-Karjalassa sijaitsivat muun muassa kolhoosi Säde Aunuksessa, Hiilisuo Petroskoin lähellä ja Vonganperä Uhtualla. Monien lähtijöiden osaksi koituivat kuitenkin Stalinin puhdistukset 1930-luvun lopulla.

[muokkaa] Amerikansuomalaisuus tänään

Suomi Hall, Astoria, Oregon

Suomalaiset eivät ole suuri tai kovinkaan näkyvä etninen ryhmä Yhdysvaltojen muiden siirtolaisten ja etnisten ryhmien joukossa. Monet aikoinaan aktiiviset suomalaisalueet, kuten esimerkiksi Finntown Brooklynin Sunset Parkin alueella New Yorkissa, ovat väestön vanhetessa lakanneet olemasta.

Yhdysvaltain suurin suomalaisyhteisö – suurin Skandinavian ulkopuolella – sijaitsee Lake Worthissa, Floridassa, Miamin pohjoispuolella.

Toisin kuin entisaikojen kollektiiviset siirtolaiset, nykyajan amerikansuomalaiset asuvat usein etäällä toisistaan. Yhdysvaltoihin muutetaan opiskelemaan, töihin tai naimisiin, mutta parantuneista liikenne- ja viestintäyhteyksistä ja tavallisesti hyvästä kielitaidostaan huolimatta uussiirtolaisten suurena ongelmana on sopeutuminen uuteen kotimaahan. Jotkut amerikansuomalaiset ovat halunneet säilyttää myös entisen kotimaansa kansalaisuuden muun muassa paremman sosiaaliturvan takia.

Amerikansuomalaisia lehtiä ovat

Lisäksi amerikansuomalaiset pitävät yhteyttä toisiinsa ja harjoittavat äidinkieltään erilaisten chat-foorumien avulla.

[muokkaa] Kieli

Pääartikkeli: Finglish

Suomalaisten sukujuurten lisäksi amerikansuomalaisia yhdistää finglish tai fingelska, jota myös amerikansuomeksi kutsutaan. Se on amerikansuomalaisten keskinäiseen käyttöön syntynyt suomen kielen muoto, jossa on runsaasti englannin kielestä otettuja lainasanoja (esimerkiksi haussi 'talo', kaara 'auto'). Sen perustana on siirtolaisten pääjoukon puhuma 1800-luvun lopun suomalainen kansankieli. Siksi siinä on runsaasti suomen länsimurteille tyypillistä ruotsalaisperäistä sanastoa (hantuuki 'pyyheliina') tai omia uudissanoja, joiden vastinetta ei Suomesta tuodussa kotikielessä vielä ollut olemassa (ilmapiika 'lentoemäntä').

Yleensä viimeistään siirtolaisten kolmas polvi unohtaa alkuperäisen kotimaan kielen, ja nykyään englanti on lähes kaikilla amerikansuomalaislla vahvempi kieli. Suomensukuisten amerikkalaisnuorten kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta ylläpidetään Salolammen leirikeskuksessa Pohjois-Minnesotassa. Perinteinen Amerikan finglish tai fingelska on siis kuolemassa sukupuuttoon, mutta vastaavantapaisia voimakkaasti englanninvaikutteisia suomen kielen muotoja voi, ainakin pienemmissä piireissä, syntyä vastakin. Amerikansuomen on todettu säilyvän pisimpään tiiviissä yhteisöissä, kuten suomalaisalueiden seurakunnissa.

[muokkaa] Yhteydet "vanhaan maahan"

Amerikansuomalaisten keskuudessa on tapana sanoa, että kolmas polvi haluaa muistaa sen, minkä toinen unohti. Kiinnostusta vanhempien kotimaahan eli "vanhaan maahan" ja suomalaiseen kulttuuriin on siis myös jälkipolvilla. Vuosittain järjestettävät FinnFest-juhlat, joita järjestetään USA:n lisäksi myös Kanadassa ja Australiassa, ovat osoitus tästä kiinnostuksesta.

Heinäkuussa 2006 FinnFest USA järjestettiin viisipäiväisenä tapahtumasarjana Nasellessa Washingtonissa ja Astoriassa Oregonissa. Tapahtumassa oli muun muassa kokouksia, luentoja, taide- ja muita näyttelyitä, performansseja, näytelmiä, elokuva- ja tanssiesityksiä, liikuntatapahtumia, konsertteja ja keskustelutilaisuuksia. Kesällä 2007 Finnfest USA pidettiin Ashtabulassa, Ohiossa.

[muokkaa] Tunnettuja amerikkalaisia, joilla on suomalaisia sukujuuria

[muokkaa] Näyttelijöitä

[muokkaa] Kirjailijoita

[muokkaa] Muusikkoja

[muokkaa] Arkkitehteja

[muokkaa] Kuvataiteilijoita

[muokkaa] Poliitikkoja

[muokkaa] Urheilijoita

[muokkaa] Muita

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ [1] American FactFinder. Viitattu 24.12.2010. (englanniksi)
  2. ↑ SFHS: The Finnish Community in Florida (englanniksi)
  3. ↑ http://www.mattdamononline.com/ Matt Damonin fanisivut
  4. ↑ Muriel Anderson (Recipes) 2009. Viitattu 30.10.2009. (englanniksi)
  5. ↑ http://www.jacop.net/faq.html
  6. ↑ Eric Aho Viitattu 30.10.2009. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Amerikansuomalaiset&oldid=11227065
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä