Amerikansuomalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amerikansuomalaiset
JohnMorton.jpgLars Ahlfors - MFO.jpgMark Hoppus 2004.jpgGus Hall cropped.jpg
Swan, Einar Aaron c. 1927.jpgJessica Lange on the red carpet at the 62nd Annual Academy Awards cropped.jpgMarian Nixon Stars of the Photoplay.jpgDAVID LYNCH (CannesPhotocall).jpg
Christine Lahti1.jpgT. Kopra.jpgDamon cropped.jpg
Kokonaismäärä 623 559 (v.2000)
Asuinalue Flag of Michigan.svg Michigan
Flag of Florida.svg Florida
Flag of Minnesota.svg Minnesota
Flag of Wisconsin.svg Wisconsin
Flag of Massachusetts.svg Massachusetts
Flag of Oregon.svg Oregon
Flag of Washington.svg Washington
Flag of Ohio.svg Ohio
Kieli (kielet) suomi, ruotsi, englanti
Uskonto (uskonnot) luterilaisuus
Suomalaista sukujuurta olevan väestön jakaantuminen Yhdysvalloissa.

Amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia.[1] Usein käsite rajataan tarkoittamaan vain niitä, jotka tiedostavat suomalaiset sukujuurensa. Yhdysvaltain vuoden 2000 väestönlaskennassa 623 573 henkilöä ilmoitti omaavansa suomalaiset sukujuuret.[2] Merkittävä suomalaisyhteisö on Floridassa Lake Worthin seudulla, jossa asuu noin 30 000 amerikansuomalaista.[3] Myös Minnesotassa, Michiganissa ja Wisconsinissa asuu runsaasti suomalaisten jälkeläisiä.

Amerikansiirtolaisuuden historiaa ja taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi Ruotsi Delawarejoen varrella.

Ensimmäiset amerikansuomalaiset asuivat jo 1600-luvulla Ruotsin siirtokunnassa Uudessa Ruotsissa Delawarejoen varrella. He olivat lähtöisin Keski-Ruotsin suomalaismetsistä ja osin Suomesta.[4] Vähitellen he sulautuivat muihin kansallisuuksiin. Myöhemmin 1830- ja 1840-luvulla pieni suomalaissiirtolaisten joukko siirtyi Venäjälle kuuluvaan Alaskaan Sitkan seuduille.

Laaja siirtolaisuus alkoi 1860-luvulla, jolloin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muutti paljon ihmisiä erityisesti Pohjanmaalta. Ensimmäiset tämän ”toisen vaiheen” siirtolaisista olivat Suomesta Pohjois-Norjaan muuttaneita ja siellä kaivoksissa työskennelleitä. Samanaikaisesti kun Pohjois-Norjan kaivokset alkoivat ehtyä, niin Yhdysvaltojen sisällissodan vuoksi Pohjois-Michiganin Kuparisaaren kaivoksissa vallitsi työvoimapula, ja Pohjois-Norjassa liikkui amerikkalaisia värväreitä.[5]

Siirtolaistulva jatkui 1900-luvun puoliväliin saakka.

Työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja seikkailuhenki olivat syitä Amerikkaan lähtöön 1800-luvun lopulla. Myös venäläistämispolitiikka, muun muassa Venäjän armeijan asevelvollisuuden pakoilu, oli monilla syynä. Yhdysvalloissa oli tarjolla runsaasti työtä, ja tavallisesti ajateltiin, että olot siellä olivat vapaammat kuin kotimaassa.

Suomesta lähti vuosina 1860–1944 noin 370 000 siirtolaista Pohjois-Amerikkaan.[6] Vuosina 1870–1914 siirtolaisista 52 prosenttia lähti Vaasan läänistä.[7]

Siirtolaisten lukutaitokoe, joka tuli voimaan vuonna 1917, ei muodostanut suomalaisille ongelmaa, koska lukutaito oli maassa yleinen. Vuonna 1921 säädettiin ensimmäinen siirtolaisten maahanmuuttolaki, jossa siirtolaisia hyväksyttiin Yhdysvaltoihin kiintiöittäin lähtömaiden mukaan. Näin rajoittamattoman siirtolaisuuden aika oli käytännöllisesti katsottuna ohi. Yhdysvaltoihin suuntautuva siirtolaisuus Suomesta väheni, mutta Kanadan siirtolaisuus jatkui.

Aikoinaan siirtolaisuus oli kollektiivista. Suomalaiset muuttivat asumaan yhteisille seuduille, tavallisesti Yhdysvaltojen pohjoisosiin. Oma väki huolehti maahan tulleiden kotouttamisesta. Myös Yhdysvaltoihin perustettiin muutamia utopistisia ihanneyhteisöjä. Työväenliikkeen osuustoiminta-aate synnytti Kaliforniaan osuusfarmin, joka perustettiin vuonna 1912 ja Georgiaan osuusfarmin vuonna 1921.[8] Sotien aikana amerikansuomalaiset auttoivat merkittävästi entistä kotimaataan yksityisesti sekä erityisten järjestöjen välityksellä.

Suomalaisten suosimat alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävä suomalaiskeskittymä on Michiganin yläniemimaalla. Copper Countrylla (Kuparisaari) sijaitsevaa Hancockia voi kutsua suomalaisten pääkaupungiksi, sillä siellä on toiminut suomenkielinen, alkujaan pappeja kouluttanut Suomi Opisto, nykyiseltä nimeltään Finlandia University. Suomalaissiirtolaisten perinteiden tallentaja Finnish American Heritage Center toimii niin ikään Hancockissa.[9]

Hancockin lähistöllä on lukuisia suomalaiskyliä, muun muassa Nisula, Toivola ja Tapiola.

Michiganin yläniemimaan suomalaissiirtolaisilla oli hyvät suhteet alkuperäisväestöön ojibwayintiaaneihin, josta osoituksena ovat monet seka-avioliitot.[10] Seka-avioliittojen jälkeläiset ovat usein vaalineet enemmän intiaani- kuin suomalaisjuuriaan, ja yläniemimaalla monilla ojibwayheimon jäsenillä on suomalainen sukunimi. On kuitenkin hyvä huomioida, että ojibwien kannalta suomalaiset eivät poikenneet muista siirtolaisryhmistä. Ojibwayt ovat lukumäärältään Yhdysvaltojen toiseksi suurin intiaaniheimo, joihin on sulautunut pienempiä heimoja. Ojibwien kannalta suomalaiset olivat yksi monista vähemmistöistä heidän asuma-alueillaan. Toisilla alueilla ojibwayt ovat solmineet runsaasti avioliittoja ranskalaisperäisten siirtolaisten kanssa.

Paluumuuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat Amerikkaan muuttajat olivat suunnitelleet viipyvänsä maassa muutamia vuosia ja sitten palaavansa synnyinmaahan. Kuitenkin vain joka neljäs tai viides palasi pysyvästi Suomeen.

Eräs takaisinmuuttajaryhmä oli Yhdysvalloista Neuvostoliittoon 1920–1930-luvulla palanneet, joita arvioidaan olleen noin 5 000–12 000. Heidän motiivinsa olivat aatteellisia, ja Neuvostoliiton poliittinen johto tuki ”paluumuuttoa”. Joidenkin amerikansuomalaisten keskuudessa syntyi 1930-luvun alussa ”Karjalan kuume”, joka sai heidät muuttamaan Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvulla ja perustamaan sinne useita suomalaiskommuuneja. Kommuuni Kylväjä perustettiin vuonna 1922 Rostovin lähelle Valko-Venäjälle. Itä-Karjalassa sijaitsivat ainakin Aunuksen Säde-kolhoosi, Hiilisuo Petroskoin lähellä ja Vonganperä Uhtualla.[11] Monien lähtijöiden osaksi koituivat kuitenkin Stalinin puhdistukset 1930-luvun lopulla.[12]

Amerikansuomalaisuus tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi Hall, Astoria, Oregon

Suomalaiset eivät ole suuri tai kovinkaan näkyvä etninen ryhmä Yhdysvaltojen muiden siirtolaisten ja etnisten ryhmien joukossa. Monet aikoinaan aktiiviset suomalaisalueet, kuten esimerkiksi Finntown Brooklynin Sunset Parkin alueella New Yorkissa, ovat väestön vanhetessa lakanneet olemasta.

Yhdysvaltain suurin suomalaisyhteisö – suurin Skandinavian ulkopuolella – sijaitsee Lake Worthissa, Floridassa, Miamin pohjoispuolella.

Toisin kuin entisaikojen kollektiiviset siirtolaiset, nykyajan amerikansuomalaiset asuvat usein etäällä toisistaan. Yhdysvaltoihin muutetaan opiskelemaan, töihin tai naimisiin, mutta parantuneista liikenne- ja viestintäyhteyksistä ja tavallisesti hyvästä kielitaidostaan huolimatta uussiirtolaisten suurena ongelmana on sopeutuminen uuteen kotimaahan. Jotkut amerikansuomalaiset ovat halunneet säilyttää myös entisen kotimaansa kansalaisuuden muun muassa paremman sosiaaliturvan takia.

Amerikansuomalaisia lehtiä ovat

Lisäksi amerikansuomalaiset pitävät yhteyttä toisiinsa ja harjoittavat äidinkieltään erilaisten chat-foorumien avulla.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Finglish

Suomalaisten sukujuurten lisäksi amerikansuomalaisia yhdistää finglish tai fingelska, jota kutsutaan myös amerikansuomeksi. Se on amerikansuomalaisten keskinäiseen käyttöön syntynyt suomen kielen muoto, jossa on runsaasti englannin kielestä otettuja lainasanoja (esimerkiksi haussi 'talo', kaara 'auto'). Sen perustana on siirtolaisten pääjoukon puhuma 1800-luvun lopun suomalainen kansankieli. Siksi siinä on runsaasti suomen länsimurteille tyypillistä ruotsalaisperäistä sanastoa (hantuuki 'pyyheliina') tai omia uudissanoja, joiden vastinetta ei Suomesta tuodussa kotikielessä vielä ollut olemassa (ilmapiika 'lentoemäntä').

Yleensä viimeistään siirtolaisten kolmas polvi unohtaa alkuperäisen kotimaan kielen, ja nykyään englanti on lähes kaikilla amerikansuomalaislla vahvempi kieli. Suomensukuisten amerikkalaisnuorten kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta ylläpidetään Salolammen leirikeskuksessa Pohjois-Minnesotassa. Perinteinen Amerikan finglish tai fingelska on siis kuolemassa sukupuuttoon, mutta vastaavantapaisia voimakkaasti englanninvaikutteisia suomen kielen muotoja voi, ainakin pienemmissä piireissä, syntyä vastakin. Amerikansuomen on todettu säilyvän pisimpään tiiviissä yhteisöissä, kuten suomalaisalueiden seurakunnissa.

Vuonna 1988 Suomessa julkaistu postimerkki ensimmäisen suomalaisen Amerikan-siirtokunnan perustamisesta 350 vuotta aiemmin.

Yhteydet ”vanhaan maahan”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikansuomalaisten keskuudessa on tapana sanoa, että kolmas polvi haluaa muistaa sen, minkä toinen unohti. Kiinnostusta vanhempien kotimaahan eli ”vanhaan maahan” ja suomalaiseen kulttuuriin on siis myös jälkipolvilla. Vuosittain järjestettävät FinnFest-juhlat, joita järjestetään Yhdysvaltojen lisäksi myös Kanadassa ja Australiassa, ovat osoitus tästä kiinnostuksesta.

Heinäkuussa 2006 FinnFest USA järjestettiin viisipäiväisenä tapahtumasarjana Nasellessa Washingtonissa ja Astoriassa Oregonissa. Tapahtumassa oli muun muassa kokouksia, luentoja, taide- ja muita näyttelyitä, performansseja, näytelmiä, elokuva- ja tanssiesityksiä, liikuntatapahtumia, konsertteja ja keskustelutilaisuuksia. Kesällä 2007 Finnfest USA pidettiin Ashtabulassa, Ohiossa.

Tunnettuja amerikkalaisia, joilla on suomalaisia sukujuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataiteilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja
  2. American FactFinder Viitattu 24.12.2010. (englanniksi)
  3. SFHS: The Finnish Community in Florida (englanniksi)
  4. Delaware-albumi 1638-1938 - Ensimmäiset suomalaiset siirtolaiset Amerikassa, s. 7. USA: Yhdysvaltain suomalainen työväenjärjestö, 1938. Kirjan verkkoversio (pdf) (viitattu 10.3.2013).
  5. Hirvonen, Juuso: Michiganin kuparialue ja suomalaiset siirtolaiset, s. 25–26. Duluth, Minnesota: Päivälehden kirjapaino, 1920. Kirjan verkkoversio (viitattu 10.3.2013).
  6. Jouni Korkiasaari: Siirtolaisuuskartta 1860-2010 2011. Siirtolaisuusinstituutti. Viitattu 10.3.2013.
  7. Jouni Korkeasaari: Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan Siirtolaisuusinstituutti. Viitattu 10.3.2013.
  8. Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa, Suomalaiset ihannesiirtokunnat1700-luvulta nykypäivään, s. 85–103. Helsinki: Otava, 1985.
  9. Heritage Center in Finnish (suomeksi) Finnish American Heritage Center and Historical Archive. Viitattu 10.3.2013.
  10. Goerdt, Janna: Finnish pioneers, Ojibwe found common ground. Duluth News Tribune, 22.7.2008. Artikkelin teksti Yahoo-keskusteluryhmässä Viitattu 10.3.2013.
  11. Teuvo Peltoniemi: Suomalaiset ihannesiirtokunnat 17.9.2008. Sosiomedia Oy. Viitattu 10.3.2013.
  12. Kalliokoski, Matti: Amerikansuomalainen on ylpeä Helsingin sanomat. 6.5.2013. Viitattu 3.8.2014.
  13. http://www.mattdamononline.com/ Matt Damonin fanisivut
  14. Muriel Anderson (Recipes) 2009. Viitattu 30.10.2009. (englanniksi)
  15. http://www.jacop.net/faq.html
  16. Eric Aho Viitattu 30.10.2009. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]