Tšuuppa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tšuuppa
Чупа́, Tšupa
Tšuupan kunta Louhen piirin kartalla.
Tšuupan kunta Louhen piirin kartalla.

Tšuuppa

Koordinaatit: 66°16′N, 33°2′EKoordinaatit: 66°16′N, 33°2′E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Louhen piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 50,29 km²
Väkiluku (2011) 3 200
Panoraamakuva Tšuupasta mereltä päin katsottuna.

Tšuuppa[1] (ven. Чупа́, Tšupa) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Vienanmeren Tšuupanlahden perukassa[2] Louhesta 48 kilometriä maanteitse pohjoiseen[3]. Taajamassa on 3 200 asukasta (vuonna 2011)[4].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšuupan kunnan pinta-ala on 50,29 neliökilometriä[5]. Se rajoittuu lännessä Louhen piirin Kiestingin ja muissa ilmansuunnissa Malinavaaran maalaiskuntiin[2]. Pinta-alasta suurin osa on metsää ja vesialuetta[6].

Kunnan alueella virtaavat pienet Tšupinka-, Plavežma-, Melnitšnaja- ja Srednjajajoet. Pieniä järviä ovat Levdozero ja kaksi Ivanovskojejärveä. Luonnonvaroihin kuuluvat loppuun asti hyödynnetyt savi- ja maasälpäesiintymät sekä koristekivi.[7]

Tšuupan taajama on kunnan ainoa asutuskeskus[4]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan sen asukkaista 84 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 8 % karjalaisia, 4 % valkovenäläisiä ja 2 % ukrainalaisia[8].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšuupan pogosta mainitaan Solovetskin luostarin asiakirjoissa vuonna 1574. Kylä kärsi opritšnikkien hävityksistä ja vuosina 1589 ja 1590 sen tuhosivat suomalaiset ja ruotsalaiset. Paikkakunta syntyi uudelleen Muurmannin radan asemana vuonna 1916. Vuonna 1922 siellä alettiin louhia maasälpää, kvartsia ja kiillettä. Tšuupan kaivos- ja rikastamokombinaatti oli aikoinaan Neuvostoliiton suurin muskoviitin, maasälvän ja pegmatiitin tuottaja, joka työllisti 2 500 henkeä. Tšuuppa sai kaupunkimaisen taajaman statuksen vuonna 1943.[9]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajaman ohi kulkevasta Muurmannin radasta haarautuu sivurata Tšuupan satamaan, jossa on 2–7 metriä syvät laivalaiturit[10]. Tšuupan asema sijaitsee kolmen kilometrin päässä taajamasta[11]. Asemalla pysähtyy päivittäin molempiin suuntiin noin kymmenen kaukojunaa ja kaksi paikallisjunaa[12].

Tšuupasta on tieyhteys sen länsipuolelta kulkevalle Pietarin ja Murmanskin väliselle M18-valtatielle. Sen kautta menevät tiet Plotinaan, Tškalovskiin ja Hiitolammelle (ven. Hetolambina). Taajamasta on linja-autoyhteydet Tedinoon, Plotinaan, Malinavaaraan ja Hiitolammelle, etelään kohti Louhea ja Petroskoita sekä länteen Pääjärvelle.[13]

Taajamassa toimii 1990-luvulla vaikeuksiin ajautunut Tšuupan kaivos- ja rikastamokombinaatti. Siellä on myös rakennustarvike- ja metsäteollisuutta, metsänhoitoalueen konttori[9] sekä Pietarin yliopiston biologian tutkimusasema[14].

Julkisiin palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, ammattikoulu, urheilukoulu, kulttuuritalo, kirjasto ja piirisairaala. Taajamassa on joukko kauppoja, pieni hotelli, kahvila ja huoltoasema.[15] Vuonna 2002 avattiin Varlaam Kierettiläiselle omistettu ortodoksinen kirkko[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 256. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.2.2013).
  2. a b Generalnyi plan, s. 12.
  3. a b Karelija, s. 273.
  4. a b Generalnyi plan, s. 4–5.
  5. Generalnyi plan, s. 4.
  6. Generalnyi plan, s. 55.
  7. Generalnyi plan, s. 16–17.
  8. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  9. a b Karelija, s. 273–274.
  10. Generalnyi plan, s. 25–26.
  11. Generalnyi plan, s. 13.
  12. Generalnyi plan, s. 26.
  13. Generalnyi plan, s. 25.
  14. Generalnyi plan, s. 31.
  15. Generalnyi plan, s. 28–31.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]