Jämsänkoski
| Jämsänkoski | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Jämsä |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Jämsän seutukunta |
| Kuntanumero | 183 |
| Hallinnollinen keskus | Jämsänkosken keskustaajama |
| Perustettu | 1926 |
| – kaupungiksi | 1986 |
| – emäpitäjä | Jämsä |
| Kuntaliitokset | Koskenpää (1969) |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Jämsä Jämsänkoski |
| – syntynyt kunta | Jämsä |
| Pinta-ala |
448,56 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 401,75 km² |
| – sisävesi | 46,81 km² |
| Väkiluku |
7 351 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 18,3 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,0 % |
| – 15–64-v. | 63,2 % |
| – yli 64-v. | 19,8 % |
Jämsänkoski on entinen Suomen kaupunki, joka nykyään on osa Jämsän kaupunkia. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, Jämsänjoen varrella.
Jämsänkoskella asui ennen sen liittämistä Jämsään 7 351 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 448,56 km2, josta 46,81 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 18,3 asukasta/km2.
Jämsänkoskella on paperi- ja paperinjalostusteollisuutta, ja alueen suurin työnantaja onkin UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken paperitehdas. Rautatieyhteys on Orivedelle ja Jyväskylään. Jämsänkoskella on vuonna 1937 rakennettu tiilikirkko sekä Koskenpään kylässä vuonna 1901 rakennettu Koskenpään kirkko.
Jämsänkoski ja Jämsä yhdistyivät jälleen 2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Jämsä, mutta vaakunaksi Jämsänkosken vaakuna. Jämsänkosken viimeinen kaupunginjohtaja oli Jorma Kilpeläinen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jämsänkosken historia juontaa juurensa rautakaudelle. Linnasenvuoren rinteiltä on kaivauksissa löydetty merkkejä puolustusvarustelusta ja asutuksesta.
Jämsänkoski erosi Jämsästä vuonna 1926, ja siihen liitettiin vuonna 1969 Koskenpään kunta. Jämsänkoskesta tuli kaupunki vuonna 1986.
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jämsänkosken teollisuusympäristö kuuluu Museoviraston luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Alueella on merkittävän teollisuusarkkitehdin W. G. Palmqvistin suunnittelemia rakennuksia.[4]
Aarresaaren kotiseutumuseo, joka kertoo paikkakunnan vaiheista 1500-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille.
Rasuanniemi, on niemialue, joka sijaitsee Kankarisvedellä Jämsänkosken lähellä. Alueen erikoisuutena ovat kauniit hiekkarannat ja poukamat. Rasuanniemessä on natura-alue, josta löytyy useita muinaismuistoja, kuten pyyntikuoppia.
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jämsänkosken kaupunginvaltuustossa oli kunnan lakkautuksen aikoihin oli 27 jäsentä ja suurin valtuustoryhmä sosialidemokraateilla.
Jämsänkoski on teollisuuspaikkakuntana ollut perinteisesti vasemmistoenemmistöinen. Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa SKDL sai Jämsänkoskella enemmistön äänistä.
Etäisyydet suuriin kaupunkeihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jämsänkosken pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla verimakkara, talkkunavelli ja mustikka.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Museoviraston luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, viitattu 4.11.2015
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 87. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||