Äänekoski

Wikipedia

Äänekoski

vaakuna	sijainti
www.aanekoski.fi
Sijainti	62°36′15″N, 25°43′35″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Äänekosken seutukunta
Perustettu	1911; 1973; 2007
Kuntaliitokset	Äänekosken mlk (1969), Konginkangas (1993), Suolahti (2007), Sumiainen (2007)
Pinta-ala	1 138,52 km² 87. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	884,69 km²
– sisävesi	253,83 km²
Väkiluku	20 394 53. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	23,05 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,75 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Hannu Javanainen

Äänekoski on kaupunki Keski-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä Keitele-järven eteläpäässä. Äänekoskella asuu 20 390 asukasta ja sen pinta-ala on 1 138,52 km², josta 253,83 km² on vesistöjä. Kaupungin väestötiheys on 23,0 asukasta/km². Äänekosken kaupunkiin kuuluu neljä tiheämmin asuttua taajamaa; Äänekosken, Konginkankaan, Sumiaisten sekä Suolahden taajamat.

Äänekosken naapurikunnat ovat Kannonkoski, Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Uurainen, Vesanto ja Viitasaari.

Sisällysluettelo

1 Historiaa
2 Sijainti ja liikenneyhteydet
3 Äänekoski teollisuuspaikkakuntana
4 Rakennettuja ympäristöjä
5 Koulutuspalvelut
6 Konginkankaan tieliikenneonnettomuus 19. päivänä maaliskuuta 2004
7 Tunnettuja äänekoskelaisia
8 Lähteet
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Itsenäistä Äänekosken kuntaa edelsi seurakunnan irrottautuminen Laukaan seurakunnasta: Äänekosken rukoushuonekunta perustettiin 1902. Keisarillisen Suomen senaatin päätöksellä 23.03.1906 määrättiin Äänekosken seurakunta perustettavaksi vuoden 1907 alusta. Äänekosken Kirkonmäelle valmistui uusi puurakenteinen pitkäkirkko vuonna 1906, joka tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhopoltossa vuonna 1968.

Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen. Vuonna 1932 Äänekosken kunta jaettiin Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Maalaiskunta, jonka vanha kunnantalo edelleen sijaitsee valtateiden 4 E 75 sekä 13 risteyksessä Äänekosken Honkolassa, liitettiin Äänekosken kauppalaan vuonna 1969. Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973, ja vuonna 1993 kaupunkiin liitettiin Konginkankaan kunta.

Äänekosken vaakuna (1954–2006)

5. päivänä syyskuuta 2005 Äänekosken ja Suolahden kaupunginvaltuustot sekä Sumiaisten kunnanvaltuusto hyväksyivät kuntien välisen yhdistymissopimuksen ja esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamiseksi. Valtioneuvosto päätti 24. päivänä toukokuuta 2006 Äänekosken kaupungin, Suolahden kaupungin sekä Sumiaisten kunnan lakkauttamisesta sekä Äänekosken kaupungin perustamisesta näiden kolmen tilalle. Uuden Äänekosken kaupungin johtoon valittiin vanhan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Javanainen toimii kaupunginhallituksen esittelijänä yhdessä entisen Suolahden kaupunginjohtajan Heli Oreniuksen kanssa, joka toimii Äänekosken kaupungin strategia- ja viestintäjohtajana.

Äänekosken kaupungin entinen kolmen postitorven vaakuna korvattiin Suolahden kaupungin entisellä vaakunalla.

[muokkaa] Sijainti ja liikenneyhteydet

Äänekoski sijaitsee valtatien 4 eli Eurooppatien E 75 varrella noin 40 kilometriä Jyväskylän kaupungista pohjoiseen. Hirvaskankaalta, 12 km Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan sijaitsevalta huoltoasemakeskittymältä erkanee kantatie 69 Suonenjoelle. Honkolasta, 6 km Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan erkanee valtatie 13 Kokkolaan.

Äänekosken yhdyskuntarakenne perustuu voimakkaasti yksityisautoliikenteeseen. Valtatietä 4 E 75 Jyväskylästä Äänekoskelle on viime vuosina parannettu mm. rakentamalla moottoritietä Jyväskylästä pohjoiseen, parantamalla vilkkaiden risteysalueiden turvallisuutta rakenteellisin toimenpitein sekä rakentamalla ohituskaistoja. Julkisen liikenteen yhteydet linja-autolla Äänekoskelta Jyväskylään ovat kohtuulliset. Paikallisliikennettä harjoittaa paikallinen liikennöitsijä Äänekoski-Suolahti-linjalla.

Äänekosken ja Suolahden taajamat ovat Jyväskylä-Haapajärvi-radan varressa, joka nykyisin palvelee ainoastaan tavaraliikennettä. Matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vaiheittain vuoteen 1987 mennessä, jolloin lopetettiin paikallisliikenne välillä Äänekoski-Jyväskylä.

[muokkaa] Äänekoski teollisuuspaikkakuntana

Äänekoski tunnetaan vahvana ja perinteikkäänä teollisuuspaikkakuntana. Teollisuustoiminta Äänekoskella alkoi vuosina 1896-1900, kun Äänekoski Aktiebolaget perusti Äänekosken varteen puuhiomon ja kartonkitehtaan. Nykyisin kaupungissa sijaitsevat M-real Oyj:n vuonna 1899 perustettu, vuonna 1966 uusiin tiloihin siirtynyt taivekartonkitehdas sekä saman yhtiön vuonna 1906 perustettu, vuonna 1987 uudistettu hienopaperitehdas; Oy Metsä-Botnia Ab:n vuonna 1985 käynnistetty sulfaattiselluloosatehdas, Metsäliitto Cooperative Finnforestin vaneritehdas, CP Kelco Oy:n kemiallisten tuotteiden tehdas, Valtra Oy Ab:n traktoritehdas sekä Valio Oy:n tuotantolaitos.

Elektroniikkateollisuutta on Äänekoskella ollut 1970-luvulta lähtien. Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Äänekoskella 1974 kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976. 1987 tehdas siirtyi kokonaan Nokia Oy:n omistukseen. Nokia myi tehtaan sieviläiselle Scanfil Oy:lle 01.07.2000. Samana vuonna Nokia siirsi myös tuotekehitysyksikkönsä uusiin toimitiloihin Jyväskylään. Scanfil lopetti Äänekosken tehtaan toiminnan 30.9.2007 ja siirsi tuotannon muille tehtailleen.

[muokkaa] Rakennettuja ympäristöjä

Äänekosken keskustaajama on matalaa, kerrostalovaltaista aluetta. Suuria ostoskeskuksia kaupungissa ei sijaitse. (Äänekosken keskustaan on suunnitteilla n. 6000 m2 kokoinen K-Citymarket, rakennustöiden on tarkoitus käynnistyä vuoden 2009 aikana.)[1] Äänekosken sisääntuloteiden varsia komistavat korkeat, taidekuvioidut kerrostalot. Keskustan välittömässä läheisyydessä on väljästi rakennettuja omakoti- ja rivitalokaupunginosia.

Äänekoskella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat mm. Pukkimäen ja Markkamäen puutalokaupunginosat. Pukkimäki klassisine puutaloineen on Äänekoski Aktiebolagetin tehtaan työläisilleen vuosina 1920-1927 rakennuttama kaupunginosa, jonka kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa. Markkamäen omakotitaloalue on 1940-luvun jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksisten, puisten omakotitalojen alue, joka sai nimensä tonteille määritellystä yhden markan nimellisestä lunastushinnasta. Äänekosken keskustaajaman kupeessa sijaitsevan Klubinmäen rakennukset liittyvät kiinteästi Äänekosken tehtaiden historiaan ja hallintoon.

Merkittävänä rakennettuna ympäristönä pidetään myös Konginkankaan kirkkomiljöötä, jonka tasavartinen, puurakenteinen ristikirkko rakennettiin vuosina 1864-1866. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty Konginkankaan hautausmaa sekä viljamaksiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956.

Useita Äänekosken haja-asutusalueen kylien rakennuksia, perinnemaisemia, maisema-alueita ja museoteitä on arvostettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ympäristöiksi.

Äänekoskella sijaitsevia merkittäviä rakennuksia ovat mm. Äänekosken taajamaan vuonna 1973 rakennettu moderni kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1968 tuhopoltossa vakavasti vaurioituneen vanhan kirkkorakennuksen tilalle. Vuonna 1931 valmistunut Keskuskansakoulun massiivinen rakennus, useat tehdasalueen vanhat asuin- ja konttorirakennukset, vuonna 1986 valmistuneet kaupungintalo ja kaupunginkirjasto taideteoksineen sekä vuonna 1996 valmistunut uimahalli voidaan lukea kaupungin merkittäviksi rakennuksiksi.

[muokkaa] Koulutuspalvelut

Perusopetusta Äänekoskella annetaan yhdeksässä ala-asteen koulussa, joista Äänekosken keskuskoulun ala-aste on suurin. Sen oppilasmäärä on noin 650. Perusopetuksen yläasteen kouluja on kolme. Yleissivistävä lukiokoulutus on järjestetty Äänekosken lukiossa, jolla on toimipisteet Äänekosken ja Suolahden taajamissa. Ammatillista opetusta tarjoaa Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus (POKE), Keski-Suomen opistossa Suolahdessa on koulutusta järjestetty vuodesta 1894.

[muokkaa] Konginkankaan tieliikenneonnettomuus 19. päivänä maaliskuuta 2004

Äänekosken Konginkankaalla tapahtui Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus 19. päivänä maaliskuuta 2004 kello 02:08, kun tilausajossa ollut linja-auto törmäsi valtatiellä 4 E 75 väärälle kaistalle ajautuneen vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän raskaassa paperirullalastissa olleeseen perävaunuun. Onnettomuuspaikka sijaitsee n. 20 km Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Onnettomuudessa kuoli 22 linja-auton matkustajaa sekä kuljettaja. 14 linja-auton matkustajaa loukkaantui.

[muokkaa] Tunnettuja äänekoskelaisia

[muokkaa] Konginkangas

Mikko Niskanen, elokuvaohjaaja, professori

[muokkaa] Sumiainen

Matti Pietinen, kansanedustaja
Toivo Sormunen, kansanedustaja

[muokkaa] Äänekoski

Timo Harakka, toimittaja
Anita Hirvonen, iskelmälaulaja
Tero Jartti, näyttelijä-ohjaaja
Päivi Kautto-Niemi, iskelmälaulaja
Kimmo Kinnunen, keihäänheittäjä
Kimmo Kouri, iskelmälaulaja

[muokkaa] Suolahti

Pekka Leppänen, kansanedustaja

Äänekoski tunnetaan myös koripallojoukkueesta nimeltä Äänekosken Huima. Huiman kasvatteja pelaa nykyisin useassa SM-liigan joukkueessa. Niin ikään vuoden 1991 keihäänheiton maailmanmestari Kimmo Kinnusen isä, keihäänheiton vuoden 1968 olympiamitalisti sekä vuosien 1964-1966 ja 1968-1969 keihäänheiton suomen mestari Jorma Kinnunen asuu Äänekoskella. Jorma Kinnusen kotikadun nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Kanervakadusta Keihästieksi.