Äänekoski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Äänekoski
Äänekoski.vaakuna.svg Äänekoski.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.aanekoski.fi
Sijainti 62°36′N, 025°43.5′EKoordinaatit: 62°36′N, 025°43.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Äänekosken seutukunta
Perustettu 1932
– kaupungiksi 1973
– kaupunki 2007 (uusi Äänekosken kaupunki)[1]
Kuntaliitokset Äänekosken mlk (1969)
Konginkangas (1993)[2]
Suolahti (2007)[1]
Sumiainen (2007)[1]
Äänekoski (2007)[1]
Kokonaispinta-ala 1 138,38 km²
102:nneksi suurin 2014 [3]
– maa 884,48 km²
– sisävesi 253,90 km²
Väkiluku 20 011
55:nneksi suurin 30.4.2014 [4]
– väestötiheys 22,62 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [5]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 61,1 %
– yli 64-v. 21,5 %
Äidinkieli 2012 [5]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2014 [6]
Työttömyysaste 17,2[7] % (2013)
Kaupunginjohtaja Hannu Javanainen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[8]
 • SDP
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.

12
8
7
7
4
3
2
Äänekosken kaupungin vaakuna vuosina 1954-2006.

Äänekoski on teollisuuskaupunki Keski-Suomen maakunnassa Keitele-järven eteläpäässä. Äänekosken kaupunkiin kuuluu neljä melko tiheästi asuttua taajamaa; keskustaajama, Suolahti, Konginkangas ja Sumiaisten kirkonkylä.

Äänekosken naapurikunnat ovat Kannonkoski, Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Uurainen, Vesanto ja Viitasaari.

Aakkosissa Äänekoski sijoittuu viimeiseksi Suomen kunnista.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäistä Äänekosken kuntaa edelsi seurakunnan irrottautuminen Laukaan seurakunnasta: Äänekosken rukoushuonekunta perustettiin 1902. Keisarillisen Suomen senaatin päätöksellä 23. maaliskuuta 1906 määrättiin Äänekosken seurakunta perustettavaksi vuoden 1907 alusta. Äänekosken Kirkonmäelle valmistui uusi puurakenteinen pitkäkirkko vuonna 1906, joka tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhopoltossa vuonna 1968.

Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen. Vuonna 1932 Äänekosken kunta jaettiin Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Maalaiskunta, jonka vanha kunnantalo edelleen sijaitsee valtateiden 4 E75 sekä 13 risteyksessä Äänekosken Honkolassa, liitettiin Äänekosken kauppalaan vuonna 1969. Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973. 1. tammikuuta 1993 Äänekosken kaupunkiin liitettiin Konginkankaan kunta[2].

5. päivänä syyskuuta 2005 Äänekosken ja Suolahden kaupunginvaltuustot sekä Sumiaisten kunnanvaltuusto hyväksyivät kuntien välisen yhdistymissopimuksen ja esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamiseksi.

Valtioneuvosto päätti 24. päivänä toukokuuta 2006, että Sumiaisten kunta, Suolahden kaupunki ja Äänekosken kaupunki lakkautetaan ja tilalle perustetaan niiden alueet käsittävä uusi kunta, joka ottaa käyttöönsä Äänekoski-nimen ja kaupunkinimityksen. Uusi kuntajako tuli voimaan 1. tammikuuta 2007.[1] Uuden Äänekosken kaupungin johtoon valittiin vanhan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Suolahden entinen kaupunginjohtaja Heli Möller (ent. Orenius) toimii Äänekosken apulaiskaupunginjohtajana.

Äänekosken kaupungin entinen kolmen postitorven vaakuna korvattiin Suolahden kaupungin entisellä vaakunalla.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Äänekosken väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
20 450
1985
  
20 743
1990
  
21 121
1995
  
21 129
2000
  
20 713
2005
  
20 345
2010
  
20 244
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Sijainti ja liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänekoski sijaitsee valtatien 4 (E75) varrella noin 40 kilometriä Jyväskylän kaupungista pohjoiseen. Hirvaskankaalta, 12 kilometriä Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan sijaitsevalta huoltoasema- ja liikekeskittymältä erkanee kantatie 69 Suonenjoelle. Honkolasta, 6 kilometriä Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan erkanee valtatie 13 Kokkolaan.

Äänekosken yhdyskuntarakenne perustuu voimakkaasti yksityisautoliikenteeseen. Valtatietä 4 Jyväskylästä Äänekoskelle on viime vuosina parannettu muun muassa rakentamalla moottoritietä Jyväskylästä pohjoiseen, parantamalla vilkkaiden risteysalueiden turvallisuutta rakenteellisin toimenpitein sekä rakentamalla ohituskaistoja. Julkisen liikenteen yhteydet linja-autolla Äänekoskelta Jyväskylään ovat kohtuulliset.

Äänekosken ja Suolahden taajamat ovat Jyväskylä–Haapajärvi-radan varressa, joka nykyisin palvelee ainoastaan tavaraliikennettä. Matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vaiheittain vuoteen 1987 mennessä, jolloin lopetettiin paikallisliikenne välillä Äänekoski–Jyväskylä. Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisenä osana koko Haapajärven radan remonttia sen hyviksi arvioitujen liikenteen kasvunäkymien vuoksi.

Tavarajuna lähtee Äänekoskelta Jyväskylään. Taustalla Metsä-Botnian sellutehdas.

Äänekoski teollisuuspaikkakuntana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänekoski tunnetaan vahvana ja perinteikkäänä teollisuuspaikkakuntana. Teollisuustoiminta Äänekoskella alkoi vuosina 18961900, kun Äänekoski Aktiebolaget perusti Äänekosken varteen puuhiomon ja kartonkitehtaan. Nykyisin kaupungissa sijaitsevat M-real Oyj:n vuonna 1899 perustettu, vuonna 1966 uusiin tiloihin siirtynyt taivekartonkitehdas, Oy Metsä-Botnia Ab:n vuonna 1985 käynnistetty sulfaattiselluloosatehdas, Metsäliitto Cooperative Finnforestin vaneritehdas, CP Kelco Oy:n kemiallisten tuotteiden tehdas, Valtra Oy Ab:n traktoritehdas sekä Valio Oy:n tuotantolaitos. Vuonna 1906 perustetun ja vuonna 1987 uudistetun hienopaperitehtaan toiminta lopetettiin vuonna 2011.lähde?

Elektroniikkateollisuutta on Äänekoskella ollut 1970-luvulta lähtien. Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Äänekoskella 1974 kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976. 1987 tehdas siirtyi kokonaan Nokia Oyj:n omistukseen. Nokia myi tehtaan sieviläiselle Scanfil Oy:lle 1. heinäkuuta 2000. Samana vuonna Nokia siirsi myös tuotekehitysyksikkönsä uusiin toimitiloihin Jyväskylään. Scanfil lopetti Äänekosken tehtaan toiminnan 30. syyskuuta 2007 ja siirsi tuotannon muille tehtailleen.

Rakennettuja ympäristöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänekosken keskustaajama on matalaa, kerrostalovaltaista aluetta. Suuria ostoskeskuksia kaupungissa ei sijaitse. (Äänekosken keskustaan on rakennettu noin 6 500 neliömetrin kokoinen K-Citymarket, joka avattiin 17.11.2011, SOK on rakentanut oman, lähes 5 000 neliömetrin kokoisen S-Marketin, joka on Keski-Suomen suurin S-Market ja sen avajaisia vietettiin kesäkuussa 2009.) Äänekosken sisääntuloteiden varsia komistavat korkeat, taidekuvioidut kerrostalot. Keskustan välittömässä läheisyydessä on väljästi rakennettuja omakoti- ja rivitalokaupunginosia.

Äänekoskella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat muun muassa Pukkimäen ja Markkamäen puutalokaupunginosat. Pukkimäki klassisine puutaloineen on Äänekoski Aktiebolagetin tehtaan työläisilleen vuosina 1920–1927 rakennuttama kaupunginosa, jonka kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa. Markkamäen omakotitaloalue on 1940-luvun jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksisten, puisten omakotitalojen alue, joka sai nimensä tonteille määritellystä yhden markan nimellisestä lunastushinnasta. Äänekosken keskustaajaman kupeessa sijaitsevan Klubinmäen rakennukset liittyvät kiinteästi Äänekosken tehtaiden historiaan ja hallintoon.

Merkittävänä rakennettuna ympäristönä pidetään myös Konginkankaan kirkkomiljöötä, jonka tasavartinen, puurakenteinen ristikirkko rakennettiin vuosina 18641866. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty Konginkankaan hautausmaa sekä viljamakasiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956.

Useita Äänekosken haja-asutusalueen kylien rakennuksia, perinnemaisemia, maisema-alueita ja museoteitä on arvostettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ympäristöiksi.

Äänekoskella sijaitsevia merkittäviä rakennuksia ovat mm. Äänekosken taajamaan vuonna 1973 rakennettu moderni kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1968 tuhopoltossa vakavasti vaurioituneen vanhan kirkkorakennuksen tilalle. Vuonna 1931 valmistunut Keskuskansakoulun massiivinen rakennus, useat tehdasalueen vanhat asuin- ja konttorirakennukset, vuonna 1986 valmistuneet kaupungintalo ja kaupunginkirjasto taideteoksineen sekä vuonna 1996 valmistunut uimahalli voidaan lukea kaupungin merkittäviksi rakennuksiksi.

Koulutuspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetusta Äänekoskella annetaan kahdeksassa[10] ala-asteen koulussa, joista Äänekosken keskuskoulun ala-aste on suurin. Sen oppilasmäärä on noin 580.[11] Perusopetuksen yläasteen kouluja on kaksi.[12] Yleissivistävä lukiokoulutus on järjestetty Äänekosken lukiossa. Ammatillista opetusta tarjoaa Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus (POKE), Keski-Suomen opistossa Suolahdessa on koulutusta järjestetty vuodesta 1894. Korkea-asteen koulutusta Äänekoskella tarjoaa valtakunnallinen Humanistinen ammattikorkeakoulu. HUMAKin Äänekosken kampuksella voi suorittaa yhteisöpedagogin amk-tutkinnon.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänekoskella toimii ainakin evankelis-luterilainen Äänekosken seurakunta, Äänekosken helluntaiseurakunta ja Äänekosken vapaaseurakunta sekä Jehovan todistajien valtakunnansali. Kaupunki kuuluu Jyväskylän ortodoksiseen seurakuntaan ja siellä on oma tsasouna.

Äänekosken kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänekoskella on lukuisia ystävyyskaupunkeja:[13][14]

Konginkankaan linja-autoturma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla sattui aamuyöllä 19. maaliskuuta 2004 Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus, kun tilausajossa ollut linja-auto törmäsi väärälle kaistalle ajautuneen vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän raskaassa paperirullalastissa olleeseen perävaunuun. Onnettomuuspaikka sijaitsee noin 20 kilometriä Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Onnettomuudessa menehtyi linja-auton kuljettaja ja 22 matkustajaa ja 14 matkustajaa loukkaantui.[15]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Valtioneuvoston päätös Sumiaisten kunnan, Suolahden kaupungin ja Äänekosken kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Äänekosken kunnan perustamisesta (414/2006) Finlex. 24.5.2006. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 4.3.2013.
  2. a b Valtioneuvoston päätös Konginkankaan kunnan liittämisestä Äänekosken kaupunkiin (523/1992) Finlex. 11.6.1992. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 4.3.2013.
  3. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  4. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  5. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  7. [1]
  8. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 27.10.2013.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Äänekosken kaupunki; alakoulut Viitattu 5.5.2013.
  11. Peda.net; Keskuskoulu Viitattu 5.5.2013.
  12. Äänekosken kaupunki; perusopetus Viitattu 5.5.2013.
  13. Äänekosken ystävyyskunnat 11.4.2013. Viitattu 11.4.2013.
  14. Ystävyyskaupungit 23.2.2009. Suomen Kaupunkiopas. Viitattu 11.4.2013.
  15. Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton yhteentörmäys valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla 19.3.2004. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus, 2005. Tutkintaselostus A 1/2004 Y. ISSN 1239-5315. ISBN 951-836-164-9. Tutkintaselostuksen verkkoversio (viitattu 21.2.2009).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Äänekoski.