Äänekoski

Äänekoski
vaakuna	sijainti
www.aanekoski.fi
Sijainti	62°36′15″N, 25°43′35″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Äänekosken seutukunta
Perustettu	1932
– kaupungiksi	1973
Kuntaliitokset	Äänekosken mlk (1969) Konginkangas (1993) Suolahti (2007) Sumiainen (2007)
Kokonaispinta-ala	1 138,38 km² 101:nneksi suurin 2012
– maa	884,54 km²
– sisävesi	253,84 km²
Väkiluku	20 360 54:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	23,02 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	17,5 %
– 15–64-v.	62,0 %
– yli 64-v.	20,4 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	98,6 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	21 % 11:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Hannu Javanainen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • SDP  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • KD  • PS  • Vihr.	13 9 8 4 3 3 3

Äänekoski on teollisuuskaupunki Keski-Suomen maakunnassa Keitele-järven eteläpäässä. Äänekosken kaupunkiin kuuluu neljä tiheämmin asuttua taajamaa; Äänekosken, Konginkankaan, Sumiaisten sekä Suolahden taajamat.

Äänekosken naapurikunnat ovat Kannonkoski, Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Uurainen, Vesanto ja Viitasaari.

Aakkosissa Äänekoski sijoittuu viimeiseksi Suomen kunnista.

Historiaa

Itsenäistä Äänekosken kuntaa edelsi seurakunnan irrottautuminen Laukaan seurakunnasta: Äänekosken rukoushuonekunta perustettiin 1902. Keisarillisen Suomen senaatin päätöksellä 23. maaliskuuta 1906 määrättiin Äänekosken seurakunta perustettavaksi vuoden 1907 alusta. Äänekosken Kirkonmäelle valmistui uusi puurakenteinen pitkäkirkko vuonna 1906, joka tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhopoltossa vuonna 1968.

Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen. Vuonna 1932 Äänekosken kunta jaettiin Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Maalaiskunta, jonka vanha kunnantalo edelleen sijaitsee valtateiden 4 E75 sekä 13 risteyksessä Äänekosken Honkolassa, liitettiin Äänekosken kauppalaan vuonna 1969. Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973, ja vuonna 1993 kaupunkiin liitettiin Konginkankaan kunta.

Äänekosken vaakuna (1954–2006)

5. päivänä syyskuuta 2005 Äänekosken ja Suolahden kaupunginvaltuustot sekä Sumiaisten kunnanvaltuusto hyväksyivät kuntien välisen yhdistymissopimuksen ja esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamiseksi. Valtioneuvosto päätti 24. päivänä toukokuuta 2006 Äänekosken kaupungin, Suolahden kaupungin sekä Sumiaisten kunnan lakkauttamisesta sekä Äänekosken kaupungin perustamisesta näiden kolmen tilalle. Uuden Äänekosken kaupungin johtoon valittiin vanhan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Suolahden entinen kaupunginjohtaja Heli Möller (ent. Orenius) toimii Äänekosken apulaiskaupunginjohtajana.

Äänekosken kaupungin entinen kolmen postitorven vaakuna korvattiin Suolahden kaupungin entisellä vaakunalla.

Sijainti ja liikenneyhteydet

Äänekoski sijaitsee valtatien 4 (E75) varrella noin 40 kilometriä Jyväskylän kaupungista pohjoiseen. Hirvaskankaalta, 12 kilometriä Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan sijaitsevalta huoltoasema- ja liikekeskittymältä erkanee kantatie 69 Suonenjoelle. Honkolasta, 6 kilometriä Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan erkanee valtatie 13 Kokkolaan.

Äänekosken yhdyskuntarakenne perustuu voimakkaasti yksityisautoliikenteeseen. Valtatietä 4 Jyväskylästä Äänekoskelle on viime vuosina parannettu muun muassa rakentamalla moottoritietä Jyväskylästä pohjoiseen, parantamalla vilkkaiden risteysalueiden turvallisuutta rakenteellisin toimenpitein sekä rakentamalla ohituskaistoja. Julkisen liikenteen yhteydet linja-autolla Äänekoskelta Jyväskylään ovat kohtuulliset.

Äänekosken ja Suolahden taajamat ovat Jyväskylä–Haapajärvi-radan varressa, joka nykyisin palvelee ainoastaan tavaraliikennettä. Matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vaiheittain vuoteen 1987 mennessä, jolloin lopetettiin paikallisliikenne välillä Äänekoski–Jyväskylä. Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisenä osana koko Haapajärven radan remonttia sen hyviksi arvioitujen liikenteen kasvunäkymien vuoksi.

Tavarajuna lähtee Äänekoskelta Jyväskylään. Taustalla Metsä-Botnian sellutehdas.

Äänekoski teollisuuspaikkakuntana

Äänekoski tunnetaan vahvana ja perinteikkäänä teollisuuspaikkakuntana. Teollisuustoiminta Äänekoskella alkoi vuosina 1896–1900, kun Äänekoski Aktiebolaget perusti Äänekosken varteen puuhiomon ja kartonkitehtaan. Nykyisin kaupungissa sijaitsevat M-real Oyj:n vuonna 1899 perustettu, vuonna 1966 uusiin tiloihin siirtynyt taivekartonkitehdas sekä saman yhtiön vuonna 1906 perustettu, vuonna 1987 uudistettu hienopaperitehdas; Oy Metsä-Botnia Ab:n vuonna 1985 käynnistetty sulfaattiselluloosatehdas, Metsäliitto Cooperative Finnforestin vaneritehdas, CP Kelco Oy:n kemiallisten tuotteiden tehdas, Valtra Oy Ab:n traktoritehdas sekä Valio Oy:n tuotantolaitos.

Elektroniikkateollisuutta on Äänekoskella ollut 1970-luvulta lähtien. Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Äänekoskella 1974 kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976. 1987 tehdas siirtyi kokonaan Nokia Oyj:n omistukseen. Nokia myi tehtaan sieviläiselle Scanfil Oy:lle 1. heinäkuuta 2000. Samana vuonna Nokia siirsi myös tuotekehitysyksikkönsä uusiin toimitiloihin Jyväskylään. Scanfil lopetti Äänekosken tehtaan toiminnan 30. syyskuuta 2007 ja siirsi tuotannon muille tehtailleen.

Rakennettuja ympäristöjä

Äänekosken keskustaajama on matalaa, kerrostalovaltaista aluetta. Suuria ostoskeskuksia kaupungissa ei sijaitse. (Äänekosken keskustaan on rakennettu noin 6 500 neliömetrin kokoinen K-Citymarket, joka avattiin 17.11.2011, SOK on rakentanut oman, lähes 5 000 neliömetrin kokoisen S-Marketin, joka on Suomen suurin S-Market ja sen avajaisia vietettiin kesäkuussa 2009.) Äänekosken sisääntuloteiden varsia komistavat korkeat, taidekuvioidut kerrostalot. Keskustan välittömässä läheisyydessä on väljästi rakennettuja omakoti- ja rivitalokaupunginosia.

Äänekoskella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat muun muassa Pukkimäen ja Markkamäen puutalokaupunginosat. Pukkimäki klassisine puutaloineen on Äänekoski Aktiebolagetin tehtaan työläisilleen vuosina 1920–1927 rakennuttama kaupunginosa, jonka kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa. Markkamäen omakotitaloalue on 1940-luvun jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksisten, puisten omakotitalojen alue, joka sai nimensä tonteille määritellystä yhden markan nimellisestä lunastushinnasta. Äänekosken keskustaajaman kupeessa sijaitsevan Klubinmäen rakennukset liittyvät kiinteästi Äänekosken tehtaiden historiaan ja hallintoon.

Merkittävänä rakennettuna ympäristönä pidetään myös Konginkankaan kirkkomiljöötä, jonka tasavartinen, puurakenteinen ristikirkko rakennettiin vuosina 1864–1866. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty Konginkankaan hautausmaa sekä viljamakasiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956.

Useita Äänekosken haja-asutusalueen kylien rakennuksia, perinnemaisemia, maisema-alueita ja museoteitä on arvostettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ympäristöiksi.

Äänekoskella sijaitsevia merkittäviä rakennuksia ovat mm. Äänekosken taajamaan vuonna 1973 rakennettu moderni kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1968 tuhopoltossa vakavasti vaurioituneen vanhan kirkkorakennuksen tilalle. Vuonna 1931 valmistunut Keskuskansakoulun massiivinen rakennus, useat tehdasalueen vanhat asuin- ja konttorirakennukset, vuonna 1986 valmistuneet kaupungintalo ja kaupunginkirjasto taideteoksineen sekä vuonna 1996 valmistunut uimahalli voidaan lukea kaupungin merkittäviksi rakennuksiksi.

Koulutuspalvelut

Perusopetusta Äänekoskella annetaan yhdeksässä ala-asteen koulussa, joista Äänekosken keskuskoulun ala-aste on suurin. Sen oppilasmäärä on noin 650. Perusopetuksen yläasteen kouluja on kolme. Yleissivistävä lukiokoulutus on järjestetty Äänekosken lukiossa. Ammatillista opetusta tarjoaa Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus (POKE), Keski-Suomen opistossa Suolahdessa on koulutusta järjestetty vuodesta 1894. Korkea-asteen koulutusta Äänekoskella tarjoaa valtakunnallinen Humanistinen ammattikorkeakoulu. HUMAKin Äänekosken kampuksella voi suorittaa yhteisöpedagogi amk -tutkinnon.

Uskonnolliset yhteisöt

Äänekoskella toimii ainakin evankelis-luterilainen Äänekosken seurakunta, Äänekosken helluntaiseurakunta ja Äänekosken vapaaseurakunta sekä Jehovan todistajien valtakunnansali. Kaupunki kuuluu Jyväskylän ortodoksiseen seurakuntaan ja siellä on oma tsasouna.

Äänekosken kylät

• Hietama, Rannankylä, Hirvaskangas, Koivistonkylä, Honkola, Parantala, Mämme, Laajaranta, Kalaniemi

Konginkankaan linja-autoturma

Pääartikkeli: Konginkankaan linja-autoturma

Valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla sattui aamuyöllä 19. maaliskuuta 2004 Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus, kun tilausajossa ollut linja-auto törmäsi väärälle kaistalle ajautuneen vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän raskaassa paperirullalastissa olleeseen perävaunuun. Onnettomuuspaikka sijaitsee noin 20 kilometriä Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Onnettomuudessa menehtyi linja-auton kuljettaja ja 22 matkustajaa ja 14 matkustajaa loukkaantui.

Aiheesta muualla

• Äänekosken kaupungin kotisivu

Äänekoski

Äänekosken kylät	Honkola | Parantala | Hietama
Järvet, lammikot ja lähteet	Keitele (järvi) | Pyhäjärvi|Kiimasjärvi
Luonnonsuojelualueet
Rakennukset ja rakennelmat
Museot

Keski-Suomen maakunnan kunnat

Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Jämsä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski

Entiset kunnat Jyväskylän mlk - Jämsänkoski - Konginkangas - Korpilahti - Koskenpää - Leivonmäki - Pihlajavesi - Pylkönmäki - Sumiainen - Suolahti - Säynätsalo - Äänekosken mlk