Valtra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtra Oy Ab
Tunnuslause Your Working Machine
Perustettu 1944
Toimitusjohtaja Mikko Lehikoinen
Kotipaikka Äänekoski
Tuotteet Traktorit
Henkilöstö 918 (2014)[1]
Emoyhtiö AGCO
Kotisivu www.valtra.fi
Neljännen sukupolven nelisylinterinen N-sarjan traktori.

Valtra Oy Ab on Suomessa toimiva yhdysvaltalaiseen AGCO-yhtiöön kuuluva traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistaja. Valtran traktoreita valmistetaan Keski-Suomessa, Suolahdessa Äänekoskella, ja Mogi das Cruzesissa Brasiliassa. Brasiliassa Valtran mallistoon kuuluu myös leikkuupuimureita, sokeriruokopuimureita, ajoruiskuja ja kylvökoneita. Valtran juuret ovat valtioyhtiö Valmetissa. Traktoreiden nimi muuttui Valtraksi vuonna 2001.[2] [3]

Yritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtra Oy Ab ja Valtra do Brasil ovat yhdysvaltalaisen AGCO:n sataprosenttisesti omistamia yhtiöitä. AGCO:n päämaja sijaitsee Yhdysvalloissa Georgian osavaltiossa Duluthin kaupungissa ja Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen päämaja Neuhausenissa Sveitsissä. AGCO on listattu New Yorkin pörssissä.[4] AGCO on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja. Valtran lisäksi AGCO:n merkkejä ovat Massey Ferguson, Fendt, Challenger ja GSI.[5] Suomessa AGCO omistaa myös AGCO Powerin moottoritehtaan Nokian Linnavuoressa. Tehdas valmistaa off-road -dieselmoottoreita AGCO:n ja muiden valmistajien käyttöön.[6] Lokakuussa 2008 yrityksen nimi vaihtui Sisu Dieselistä AGCO Sisu Poweriksi ja kesäkuussa 2012 AGCO Poweriksi.[6]

Valtra Oy Ab työllisti vuoden 2014 lopussa 918 ihmistä Suolahden tehtaalla.[7] Valtra valmistaa Suolahden ja Mogi das Cruzesin tehtailla vuosittain yhteensä noin 20 000 traktoria.

Valtrojen myynnistä Suomessa puolestaan vastaa AGCO Suomi Oy. [2]

Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 497 miljoonaa euroa. [8] Valtrojen lisäksi Suolahden tehtaalla on valmistettu Massey Ferguson 4400 -sarjan traktoreita muutaman vuoden ajan. Valmistus päättyi vuoden 2012 alussa. [9].

Markkina-asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtra on traktoreiden markkinajohtaja Suomessa[10] ja Pohjoismaissa. Valtra on ollut Suomen ostetuin traktorimerkki 1970-luvun alusta alkaen. Pohjoismaiden suosituimmaksi merkiksi Valtra nousi Volvo BM -kaupan myötä 1980-luvun alussa.selvennä

Brasiliassa ja Etelä-Amerikassa Valtra on ollut vuodesta riippuen toiseksi tai kolmanneksi myydyin traktorimerkki.[11]

Koko läntisessä maailmassa Valtra on vuodesta riippuen neljänneksi tai viidenneksi suurin traktorimerkki. Valtroja myydään noin 75 eri maassa.[12]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion Metallitehtaat syntyi 1945 Suomen valtion keskittäessä sotatarviketeollisuuden yhteen yhtiöön. Vuonna 1951 yhtiö muutti nimensä Valmetiksi. Nykyisen nimensä yhtiö sai vuonna 2001, kun ValtraValmet muuttui Valtraksi.

Valtran juuret ulottuvat vuonna 1928 Jyväskylässä perustettuun Valtion Kivääritehtaaseen ja vuonna 1939 Helsingistä Jyväskylään muuttaneeseen Valtion Tykkitehtaaseen. Jatkosodan jälkeen 1945 valtion omistama aseteollisuus yhdistettiin ja nimitettiin Valtion Metallitehtaiksi, joka pian lyheni muotoon Valmet. Sodan jälkeen tykki- ja kivääritehdas muuttivat asetuotantonsa siviilituotteisiin, tosin Kivääritehdas jatkoi sotilas- ja siviiliaseiden tuotantoa vuoteen 1992 asti.

Valmet valmisti ensimmäisen traktorin prototyypin vuonna 1949. Varsinainen tuotanto alkoi vuonna 1951, jolloin ensimmäisen mallin nimi oli Valmet 15[13]. Prototyypit sekä ensimmäiset 10 traktoria syntyivät tykki- ja kivääritehtaiden yhteistyönä, mutta sen jälkeen traktorituotanto keskitettiin kivääritehtaalle Jyväskylän Tourulaan. Ensimmäisten traktoreiden välirunkona käytettiin tykkitehtaan varastoista leikattuja tykinputkia, joten Valmetin voitaisiin kuvaannollisesti sanoa takoneen miekoista auroja.

Valmet 15-traktori, joissa raidetanko oli edessä. Se siirrettiin seuraavassa 20-mallissa taaemmas sen hajoamisen välttämiseksi.

Ensimmäinen traktorimalli oli Valmet 15, joka painoi 780 kiloa ja siinä oli tehoa 15 hevosvoimaa. Traktori oli suunniteltu suomalaisille pientiloille ja metsätöihin korvaamaan hevosen. Traktorin yksisylinterinen 12 hv:n Valmet Pikku-Jehu -moottori ei täyttänyt sille annettuja vaatimuksia. Muun muassa sen käynnistyvyys oli huono. Vuonna 1952 Valmet 15 -traktoreita tehtiin 75 kappaletta. [14] 1955 markkinoille tuli Valmet 20, jonka moottorin teho oli bensa/petroli-versiossa 19,5 hv ja bensiinimallissa 22 hv. Lisävarusteena siihen sai hydraulisen nostolaitteen, joka maksoi saman verran kuin hyvä lehmä. Hydraulinen nostolaite oli myöhemmin vakiovaruste. Valmet 20:tä valmistettiin vuosina 1955 - 1962. Se maksoi uutena mekaanisella nostolaitteella 357 000 markkaa ja hydraulisella nostolaitteella 393 000 markkaa. Nykyään nämä traktorit ovat kysyttyjä harrastuskohteita.

Vuonna 1957 esiteltiin malli Valmet 33 D, jossa oli moderni diesel-moottori ja myöhemmin Valmetin ja Valtran tavaramerkiksi tullut vaihteiston ja moottorin väliin sijoitettu polttoainetankki, joka sopi hyvin metsäkäyttöön. Kolmesylinterisen Valmet 309 D -moottorin iskutilavuus oli 2,7 litraa ja se tuotti tehoa 37 hevosvoimaa. Moottori oli nopeakäyntinen, nestejäähdytetty, siinä oli märät sylinteriputket ja suoraruiskutus, eli moottori oli erittäin moderni.[15]

Valtra do Brasilin tehdas Mogi das Cruzesissa noin sata kilometriä Sao Paulosta pohjoiseen.

Tehdas Brasiliaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

brasilialainen Valtra-traktori.

Valmet oli vienyt 1950-luvun lopussa vuosittain useita satoja traktoreita Brasiliaan. Brasilian hallitus kuitenkin halusi kansallistaa traktorituotannon ja järjesti traktorinvalmistajille tarjouskilpailun tehtaiden perustamisesta. Valmetin tehdashanke oli yksi hyväksytyistä ja tuotanto aloitettiin nopeasti vuonna 1960 Valmet 360 D -mallilla. Valmet do Brasilin traktoritehdas oli vuosikymmenten ajan suurin suomalainen teollinen investointi ulkomailla.lähde?

Traktoreiden ohjaamot yleistyivät etenkin Pohjoismaissa 1960-luvulla työturvallisuusmääräysten ja mukavuusvaatimusten vuoksi. Ohjaamolla varustettujen traktoreiden kokoonpano ei onnistunut Tourulan tehtaan matalalla kokoonpanolinjalla ja kasvavan Jyväskylän kaupungin ympäröimä tehdasalue alkoi muutenkin käydä ahtaaksi. Valmet Oy päätti siirtää traktoreiden kokoonpanon Suolahteen vuonna 1969, jossa valtio jo omisti konkurssiin menneen Mikro Oy:n teollisuuskiinteistön. Voimansiirtotehdas seurasi perässä vuonna 1975, kun sille saatiin rakennettua oma tehdashalli. Markkinointi ja tuotekehitys muuttivat Suolahteen vuosina 2005 ja 2006.lähde?

Valmet ostaa Volvo BM:n traktoritoiminnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun lopulla ruotsalainen Volvo BM -yhtiö halusi keskittyä maansiirtokoneisiin ja myydä pois traktorit ja metsäkoneet. Valmet oli Volvo BM:ää suurempi toimija traktorimarkkinoilla ja halusi investoida traktoreihin. Marraskuussa 1978 julkistettiin Volvo BM:n ja Valmetin allekirjoittama aiesopimus ja lopullinen yhteistyösopimus kirjoitettiin 1.10.1979.[16]

Valtra osti Volvo BM:n traktoritoiminnot 1979.

Uuden pohjoismaisen Volvo BM Valmet -malliston suunnittelu oli alkanut jo tammikuussa 1979. Tuotekehityksestä ja markkinoinnista vastasi Volvon BM:n ja Valmetin yhteisyritys Scantrac AB, sillä Volvo BM:n myyntiverkoston ja asiakkaiden haluttiin siirtyvän Valmetille. Traktorituotanto Volvo BM:n tehtaalla Eskilstunassa lopetettiin ja tehdas siirtyi valmistamaan maansiirtokoneita. Volvo BM Valmet -traktorimallisto esiteltiin Ruotsissa toukokuussa 1982. Volvo toimitti ohjaamot ja vaihteiston komponentit kaikkiin 505-905 -sarjan traktoreihin vuosina 1982–1991. Volvo BM -kaupan myötä Valmet nousi Pohjolan suurimmaksi traktorimerkiksi. Aiemmin se oli ollut markkinajohtaja Suomessa ja yksi suosituimmista merkeistä Brasiliassa.lähde?

1980 Valmet ja Tansanian hallitus perustivat yhteistyössä traktoreiden kokoonpanotehtaan Kibahaan, Tansaniaan. Kehitysyhteistyöhengessä perustetusta Trama-yhtiöstä omisti tansanialainen State Motor Corporation 80 prosenttia, Valmet 10 prosenttia ja Finnfund 10 prosenttia. Tansanian tehdas valmisti vuosina 1983–1989 yhteensä noin 2 000 Valmet 604 -traktoria. Paikallinen valmistusosuus oli noin 10–12 prosenttia.[17]

Valmetilla on ollut kaksi tehdasta Portugalissa. Vuosina 1964–1967 lisenssitehdas F.A.P. valmisti noin 700 Valmet 361 traktoria Aveiron kaupungissa. 1989 perustettiin Portugaliin Valmet Tractor S.A., kun näytti todennäköiseltä, että EU rajoittaisi tulleilla alueen ulkopuolelta tulevien traktorien myyntiä. Montijon kaupungissa 1990-1997 toiminut tehdas ehti valmistaa noin 1300 traktoria, kunnes se kävi tarpeettomaksi Suomen liityttyä EU:hun. 1995–1997 Montijon tehtaalla valmistettiin traktoreita myös itävaltalaiselle traktorinvalmistaja Steyrille.[18]

Valtran traktoreiden lisenssivalmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtran traktoreita on valmistanut lisenssillä intialainen Eicher Tractor, joka valmisti 1997 alkaen muutaman vuoden ajan Valmet 365 -mallia ja sen moottoria 320D.[19] Eicher valmisti traktoreita Eicher Valtra- ja Euro Power -nimillä.

Valtra N92 etukuormaajalla.

Turkkilainen Hema Endüstri/Hattat on valmistanut Valtran A-sarjaa lisenssillä paikallisille markkinoille 2004 alkaen. 2009 valmisteltiin koko A-sarjan tuotannon siirtämistä Hattatin Cerkezköyn tehtaalle, mutta hankkeesta luovuttiin, kun traktorimarkkinat laskivat laman myötä ja Suolahden tehtaan kapasiteetti riitti hyvin myös A-sarjan valmistukseen. Myöhemmin Hema/Hattat on valmistanut Valtralle myös ns. pientä A-sarjaa, jota myydään Valtran nimellä eri puolilla maailmaa.[20]

Valtra puolestaan valmisti Suolahden tehtaallaan Massey Ferguson 4400 -sarjaa vuodesta 2005 alkaen muutaman vuoden ajan. MF 4400 -sarja vastasi Valtran A-sarjaa. [21]

Valtran S-sarjaa on valmistettu vuodesta 2009 alkaen AGCO:n Beauvaisin tehtaalla. Vanhempi S-sarja valmistettiin Suolahden tehtaalla vuosina 2001-2008.[22] Myös vuosina 1989- valmistetut Valmet 8300- ja 8600-mallit tehtiin silloisen Massey Fergusonin tehtaalla Beauvaisissa. Samassa yhteydessä Massey Ferguson alkoi käyttää Valmetin dieselmoottoreita myös omissa malleissaan. Agritalia puolestaan valmisti Valtralle 3000-sarjan viinitarhatraktoreita 2000-luvun alussa.[23]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtra-traktori.

Valmet oli perustamisestaan 1945 alkaen vuoteen 1997 asti sataprosenttisesti valtionyhtiö. Vuonna 1994 valtio järjesteli yhtiöitään niin, että Valmetin traktorituotanto siirrettiin samaan yhtiöön Sisu-kuorma-autojen kanssa. Tällöin myös traktoreiden logoksi tuli Sisu-Valmet.[24]

Vuonna 1997 Partek osti Sisun ja sen mukana Valmetin traktorit. Vuoden 1999 lopussa valtio omisti Partekista 30 prosenttia. [25]

Tuotenimi vaihtui Valmetista ValtraValmetiksi vuoden 1998 alussa. Kyseessä oli siirtymävaiheen nimi, joka lyhennettiin Valtraksi vuonna 2001.lähde?

Vuonna 2002 Kone Oyj osti Partekin osakkeet. Kone pilkkoi Partekin, minkä jälkeen Valtran traktoritoiminnot sekä SisuDieselin moottoritoiminnot myytiin yhdysvaltalaiselle AGCO-yhtymälle 600 miljoonalla eurolla vuonna 2004.[26]

Innovaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet on esitellyt historiansa aikana useita ominaisuuksia, joista on myöhemmin tullut alan standardeja.

Yksi Valmetin tyypillinen piirre 1940-luvulta nykypäiviin asti on traktorin metsäkäyttö. Pohjolassa traktoria on perinteisesti käytetty kesäisin pellolla ja talvisin metsätöissä, toisin kuin muualla maailmassa. Etenkin 1960–2000 -lukujen Valtroille on tyypillinen välirungon sisään rakennettu metallinen polttoainetankki, jossa se on suojassa kiviltä, kannoilta ja risuilta. Uusimmissa malleissa polttoainetankki ei enää sijaitse rungon sisällä, mutta siihen saa lisävarusteena metsäsuojauksen. Muita metsävarusteita ovat korkea maavara, metsäohjaamo, TwinTrac-taakseajolaiteselvennä,[27] kapeat lokasuojat, suojatut renkaiden venttiilit ja tehdasasennetut metsärenkaat. Valtra on ainoa traktorinvalmistaja, joka tarjoaa taakseajolaitetta tehdasasennettuna. Metsätöiden lisäksi taakseajolaitetta käytetään mm. niitossa ja kunnallisteknisissä töissä.[28]

Valmet 1100-4 oli aikaansa edellä vuonna 1969: siinä oli neliveto, tehdasasenteinen ohjaamo ja 115 hevosvoimaa tuottava nelisylinterinen turbomoottori.

Vuonna 1965 esiteltiin Valmet 565, jossa oli ensimmäisenä traktorimaailmassa synkronoitu vaihteisto.[29]

Ensimmäinen tehdasasenteinen ohjaamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1967 Valmet esitteli Valmet 900:n, jossa oli tehdasasenteinen ohjaamo ja jonka vaihdevivut oli sijoitettu kuljettajan oikealle puolelle.[30]

Valtran traktorit ovat olleet turboahtamisen edelläkävijöitä, etenkin kolme- ja nelisylinterisissä moottoreissa. Vuonna 1969 Valmet esitteli maailman ensimmäisen nelisylinterisellä turbomoottorilla varustetun traktorin, Valmet 1100:n, jossa oli peräti 115 SAE-hevosvoimaaselvennä. Myöhemmin Valtra on pitänyt maailman vahvimman nelisylinterisen traktorin ennätystä hallussaan mm. M- ja N-sarjoilla. Valmet esitteli ensimmäisen kolmesylinterisen turboahdetun traktorinmoottorin vuonna 1979 mallin Valmet 602 Turbo myötä. [31]

Kuusipyöräinen Valmet 1502 oli erikoinen ja edistyksellinen traktori.

Valmetin erikoisimpia traktoreita on vuonna 1975 esitelty kuusipyöräinen Valmet 1502 -malli. Kuusisylinterisen traktorin taka-akseli oli korvattu telillä.lähde?

Vuonna 1986 esiteltiin runko-ohjattu H800-koemalli, jossa oli täysin hydraulinen voimansiirto.lähde?

Vuonna 1996 Valmet esitteli 8750 Sigma Power -mallin, jossa oli ensimmäisenä maailmassa voimanulosoton lisätehoselvennä, joka meni päälle, kun voimanotosta otettiin vähintään 30 hevosvoimaa.[32]

Runko-ohjattuja traktoreita 1960-luvulta alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runko-ohjatussa NX163 Direct -traktorissa on sekä runko-ohjaus että kääntyvät etupyörät.

Valtra on ainoana traktorinvalmistajana tehnyt runko-ohjattavia traktoreita 100-200 hevosvoiman teholuokassa. Vuonna 1965 esitelty Terra aloitti runko-ohjattujen historian, joka jatkui 1986 H800:lla ja vuodesta 1996 alkaen X-, XM- ja NX-malleilla.[33]

Vuoden 2007 Agritechnica-näyttelyssä Valtra voitti kaksi arvostettua DLG:n hopeamitalia keksinnöillään. Toinen mitali myönnettiin kääntyvälle Valtra LH Lift -etunostolaitteelle ja toinen puoliaktiiviselle AutoComfort-ohjaamojousitukselle.lähde?

Valtra toi vuonna 2008 esitellyllä S-sarjalla ensimmäisenä ensimmäisenä traktorivalmistajana SCR-pakokaasujenselvennä puhdistuksen. Järjestelmä oli jo aiemmin käytössä esimerkiksi kuorma-autopuolella ja myöhemmin se on tullut lähes standardiksi myös traktoripuolella.[34]

Valtra esitteli 2008 itse kehittämänsä ja valmistamansa portaattoman Direct-voimansiirron. Direct-voimansiirrossa on muista portaattomista voimansiirroista poiketen sama ajovoiman ulosotto, sama hyötysuhde eteen ja taakse ajettaessa sekä erilliset öljyt hydrauliikalle ja vaihteistolle. Direct on rakenteeltaan hyvin lähellä viisiportaiselle pikavaihteella varustettua Versu-voimansiirtoa.[35]

Hydrauliikka-assistentti ja pikavaihdeautomatiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unlimited Studiossa varusteltu N163 Direct varusteltiin MTK:n Maaseutunuorten toiveiden mukaan. Se sai lempinimekseen Kesäkissa.

Vuonna 2014 esitellyssä neljännen sukupolven T-sarjassa oli ensimmäistä kertaa käytössä hydrauliikka-assistentti, joka nostaa moottorin kierroksia automaattisesti, kun hydrauliikkaa kuormitetaan kovasti. Hydrauliikka-assistentti on myös patentoitu. Samalla esiteltiin pikavaihdeautomatiikka, joka tarvittaessa vaihtaa automaattisesti pienemmän pikavaihteenselvennä, jos kuljettaja on määrännyt traktorin pitämään tietyn nopeuden. Valtran T-sarja voitti Machine of the Year -palkinnon 2014.[36] [37]

Syksyllä 2015 Valtra esitteli neljännen sukupolven N-sarjan myötä ASRselvennä-vetoluistoneston. Vetoluistonesto optimoi vedon suhteessa renkaan pitoon ja vähentää siten polttoaineenkulutusta ja peltomaan tiivistymistä. N-sarja voitti Machine of the Year -palkinnon 2015 sekä Tractor of the Year -kilpailun Design-palkinnon.lähde?

1990-luvun alusta alkaen Valtra on ainoana traktorinvalmistajana tehnyt traktoreita pelkästään asiakastilausten pohjalta. Suolahden tehtaalla ei valmisteta yhtään traktoria ilman maahantuojan, jälleenmyyjän tai loppuasiakkaan tilausta. Tämä on mahdollistanut sen, että asiakas voi räätälöidä traktorin monipuolisesti juuri omaan työhönsä sopivaksi.[38]

Valtra vei traktoreiden räätälöinnin entistä pidemmälle avaamalla Unlimited-studion tehtaan yhteyteen vuonna 2013. Unlimited-studiossa traktorit varustellaan sellaisilla lisävarusteilla, joiden asentaminen ei ole mahdollista tai järkevää tuotantolinjalla. Tuhannes erikoisvarusteltu traktori valmistui Unlimited-studiosta 2015 syksyllä. Esimerkkejä Unlimited-varustelluista traktoreista ovat Suomen puolustusvoimien tilaamat 106 kappaletta N163 Direct -traktoria ja MTK:n Maaseutunuorille valmistettu vaaleanpunainen Kesäkissa-traktori.[39]

Valtran neljännen sukupolven N- ja T-sarja voittivat useita traktori- ja muotoilualan palkintoja vuosina 2015 ja 2016, kuten Golden tractor for Design, Red Dot design, Machine of the Year sekä A Design award.lähde?

Mallisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtran mallit pienimmästä isoimpaan ovat A-sarja, N-sarja, T-sarja ja S-sarja.[40] Voimansiirron vaihtoehdot ovat HiTech, Active, Versu ja Direct. HiTechin hydrauliikka on mekaanisesti ohjattua ja tuottaa maksimissaan 73 l/min (lisävarusteena 90l). HiTechin saa malleihin T234, T214, T194, T174, T154, T144, N174, N154, N134, N124, N114, N104, A104 ja A114. Versussa on kuormantunteva hydrauliikka ja erilliset hydrauliikkaöljyt, ja se tuottaa maksimissaan 115 l/min. (160 l/min lisävaruste). Versun saa malleihin T234, T214, T194, T174, T154, T144, N174, N154 ja N134. Directissä on mm. portaaton voimansiirto, kuormantunteva hydrauliikka, sähköinen esiohjaus sekä erilliset hydrauliikkaöljyt. Se tuottaa maksimissaan 115 l/min. (lisävarusteena 160 l/min). Direct on saatavissa malleihin T214, T194, T174, T154, T144, N174, N154 ja N134. Uusissa Active-malleissa on viisiportainen Powershift-vaihteisto. Päävaihteiden välillä vaihtaminen on automatisoitu, joten vaihdevipua ei tarvita. Kaikkia vaihteiston toimintoja ohjataan ergonomisesti sijoitetun kiinteän kahvan painikkeilla. Active on saatavilla kaikkiin T- ja N-sarjan traktoreihin lukuun ottamatta N124, N114 ja N104. N174 on maailman tehokkain sarjavalmisteinen nelisylinterinen traktori 185 hv ja 730 nm tehollaan.[41]

Juha Kankkunen ajoi Valtra T234-traktorilla traktoreiden nopeusennätykseksi 130,165 kilometriä tunnissa. [42]

Mallisto 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-sarja [43]

  • A74 (75 hv/312 Nm)
  • A84 (85 hv/347 Nm)
  • A94 (95 hv/355 Nm)
  • A104 (100 hv/410 Nm)
  • A114 (110 hv/417 Nm)
  • A124 (120 hv/510 Nm)
  • A134 (130 hv/540 Nm)

G-sarja

  • G105 (110 hv/470 Nm)
  • G115 (120 hv/510 Nm)
  • G125e

N-sarja[44]

  • N104 HiTech (105 hv/470 Nm)
  • N114e HiTech (115 hv/500 Nm)
  • N124 HiTech (125 hv/550 Nm)
  • N134 HiTech, Active, Versu, Direct (145 hv/600 Nm)
  • N154 HiTech, Active, Versu, Direct (165 hv/720 Nm)
  • N174 HiTech, Active, Versu, Direct (185 hv/730 Nm)

T-sarja[45]

  • T144 HiTech, Active, Versu, Direct (170 hv/680 Nm)
  • T154 HiTech, Active, Versu, Direct (180 hv/740 Nm)
  • T174e HiTech, Active, Versu, Direct (190 hv/900 Nm)
  • T194 HiTech, Active, Versu, Direct (210 hv/870 Nm)
  • T214 HiTech, Active, Versu, Direct (230 hv/910 Nm)
  • T234 HiTech, Active, Versu (250 hv/1000Nm)

Q-sarja

  • Q225
  • Q245

S-sarja[46]

  • S274 (300 hv/1300 Nm)
  • S294 (325 hv/1390 Nm)
  • S324 (350 hv/1500 Nm)
  • S354 (380 hv/1590 Nm)
  • S374 (400 hv/1600 Nm)
  • S394 (405 hv/1600 Nm)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ http://www.finder.fi/Maatalouskoneita%2C+maataloustarvikkeita/Valtra+Oy+Ab/SUOLAHTI/taloustiedot/183418
  2. ↑ a b Tietoa Valtrasta www.valtra.fi. Viitattu 21.10.2015.
  3. ↑ Valtra do Brasil valtra.com.br. Arkistoitu 19.11.2015.
  4. ↑ Global Reach Global Reach. Viitattu 21.10.2015.
  5. ↑ AGCO Brands AGCO Brands. Viitattu 21.10.2015.
  6. ↑ a b Dieselmoottoreiden maailman merkki - AGCO Power www.agcopower.com. Viitattu 21.10.2015.
  7. ↑ Valtra Oy Ab - taloustiedot - Fonecta Finder www.finder.fi. Viitattu 21.10.2015.
  8. ↑ Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus, toimialaraportti, s. 17. Työ- ja elinkeinoministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus • Tekes • Finpro • Matkailun edistämiskeskus • Lapin liitto, 2011. ISBN 978-952-227-583-7. Raportin verkkoversio (pdf) (viitattu 29.9.2012).
  9. ↑ Taloustiedot Suomen asiakastieto. Viitattu 17.12.2014.
  10. ↑ Traktorikaupan kärkikolmikko hiipui 4.4.2012. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.9.2012.
  11. ↑ Suomenliikenne - Valtra Oy Ab www.suomenliikenne.fi. Viitattu 21.10.2015.
  12. ↑ Tervetuloa tehtaalle. Valtra Oy Ab, 2014. Teoksen verkkoversio.
  13. ↑ Valtra N-sarjan esite, sivu 7 valtra.fi. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 27.8.2014.
  14. ↑ Valmet traktoreiden teknisiä tietoja www.konedata.net. Viitattu 21.10.2015.
  15. ↑ Valmet 33. Konedata.
  16. ↑ 1979 Valmet ostaa Volvon traktorit history.valtra.com. Viitattu 21.10.2015.
  17. ↑ Neljä hanketta - ja nykytila - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia global.finland.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 21.10.2015.
  18. ↑ Hannu Niskanen: Valmet-tehdas Portugalissa 1960-luvulla – Mikä ihmeen FAP-Valmet?. Valtra Team, Toukokuu 2014. Valtra Oy Ab. http://www.valtra.fi/downloads/team_1_2014_FI.pdf [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  19. ↑ Eicher rolls out 61-HP Valtra tractor www.thehindubusinessline.com. Viitattu 21.10.2015.
  20. ↑ Hakkımızda www.hattattraktor.com. Arkistoitu 21.10.2015. Viitattu 21.10.2015.
  21. ↑ Massey Ferguson traktoreiden teknisiä tietoja www.konedata.net. Viitattu 21.10.2015.
  22. ↑ Valtra S230-S280 konedata.net. Viitattu 2023-10-5.
  23. ↑ Valmet traktoreiden teknisiä tietoja www.konedata.net. Viitattu 21.10.2015.
  24. ↑ 1994 Sisu omistajaksi history.valtra.com. Viitattu 21.10.2015.
  25. ↑ 1997 Partek ostaa Sisun history.valtra.com. Viitattu 21.10.2015.
  26. ↑ 2003-09-10 KONE myy Valtran yhdysvaltalaiselle AGCOlle | KONE Oyj www.kone.com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.10.2015.
  27. ↑ Valtra TwinTrac Valtra TwinTrac. Viitattu 21.10.2015.
  28. ↑ Metsätyöt www.valtra.fi. Viitattu 21.10.2015. [vanhentunut linkki]
  29. ↑ Valmet traktoreiden teknisiä tietoja www.konedata.net. Viitattu 21.10.2015.
  30. ↑ Vanhat Valmetit Ry - Tapahtumia vanhatvalmetit.fi. Viitattu 21.10.2015. [vanhentunut linkki]
  31. ↑ 1969 Valmet 1100 - Ensimmäinen turbomalli history.valtra.com. Viitattu 21.10.2015.
  32. ↑ 1996 Sigma Power history.valtra.com. Viitattu 21.10.2015.
  33. ↑ Valtralta uusi lisävaruste Unlimited-varusteluun - runko-ohjaus N-sarjan Direct- | Uutiset www.valtra.fi. Viitattu 21.10.2015.
  34. ↑ Uudistunut S-sarja Valtralta - Urakointiuutiset.fi www.urakointiuutiset.fi. Viitattu 21.10.2015.
  35. ↑ Valtran uudet traktorimallit - portaaton Direct- ja moniportainen Versu-mallisto - Urakointiuutiset.fi www.urakointiuutiset.fi. Viitattu 21.10.2015.
  36. ↑ Valtralle patentti hydrauliikka-assistentista | Uutiset www.valtra.fi. Viitattu 21.10.2015.
  37. ↑ Valtran uusi T-sarja sai Machine of the Year -palkinnon | Uutiset www.valtra.fi. Viitattu 21.10.2015.
  38. ↑ Hannu Hernesniemi: Koneteollisuuden menestys tarttuu verkostoihin: alihankkijoista kasvavia ja kansainvälistyviä sopimusvalmistajia. Sitra ja Teknologiateollisuus ry, 2009.
  39. ↑ Linjaräätälöinnin lisäksi erikoisräätälöintiä - Valtra Unlimited viimeistelee varustuksen - Urakointiuutiset.fi www.urakointiuutiset.fi. Viitattu 21.10.2015.
  40. ↑ Valtra - Tuotteet valtra.fi. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 27.8.2014.
  41. ↑ Valtra unleashes its most powerful four-cylinder tractor yet Farmers Weekly. Viitattu 2.12.2015.
  42. ↑ Teppo Komulainen: Rallimestari kiidätti traktoria yli 130 km/h - uusi ME 7.4.2015. Savon Sanomat. Arkistoitu 13.4.2015. Viitattu 7.4.2015.
  43. ↑ Valtra A74-A134 (2017-) konedata.net.
  44. ↑ Uusi N-sarja www.valtra.fi. Arkistoitu 13.11.2015. Viitattu 21.10.2015.
  45. ↑ Uusi T-sarja www.valtra.fi. Arkistoitu 13.11.2015. Viitattu 21.10.2015.
  46. ↑ S-sarja www.valtra.fi. Viitattu 19.9.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Niskanen, Hannu: Piikkilangan kiristäjästä power plussaan. Valmet-traktorin värikkäät vaiheet. Valmet Traktoritehdas 1989. ISBN 951-95880-8-6.
  • Niskanen, Hannu: Munktellista Valtraan. Pohjoismaisen traktorin menestystarina jatkuu. Valtra 1999. ISBN 9789519832128.
  • Niskanen, Hannu: Valtra 50 vuotta. Tarinoita. Valtra 2000. ISBN 9789519832135.
  • Niskanen, Hannu: 60 vuotta Valtran värikkäitä vaiheita. Valtra 2010. ISBN 978-951-98599-5-8.
  • Käyhkö, Arttu: Maanrakennuskoneita Suomessa. Alfamer / Tarusto Oy, 2015. ISBN 978-952-472-234-6
  • Kostamo, Pentti: Valmet-traktoreita kaukomaihin. Vanhat Valmetit -traktorikerho ry, 2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valtra&oldid=22334469”