Karstula

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karstula
Karstula.vaakuna.svg Karstula.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.karstula.fi
Sijainti 62°52′40″N, 024°48′10″EKoordinaatit: 62°52′40″N, 024°48′10″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 963,47 km²
113:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 887,26 km²
– sisävesi 76,21 km²
Väkiluku 4 325
199:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 4,87 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 58,3 %
– yli 64-v. 26,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 18,50 %
296:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Eino Nissinen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD

15
6
4
2
Karstulan kirkko

Karstula on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 4 300 henkeä.[2] Karstulan naapurikunnat ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini.

Karstula sijaitsee 100 kilometrin päässä Jyväskylästä ja noin 370 kilometrin päässä Helsingistä.

Karstula muodostettiin Saarijärven kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1858. Seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan. Karstulan puukirkko rakennettiin Pääjärven rannan tuntumaan Jaakko Kuorikosken johdolla vuonna 1853. Kirkon alttaritaulun "Jeesus saarnaa veneestä" on maalannut Pekka Halonen. Venäläinen eversti Jegor Ivanovitš Vlastov voitti eversti Otto von Fieandtin johtamat joukot Karstulan kirkonkylässä Suomen sodan aikana 21. elokuuta 1808 (Karstulan taistelu). Taistelupaikalla on vuonna 1939 paljastettu muistomerkki. Kyyjärvi erotettiin Karstulasta kunnallisesti vuonna 1928 ja seurakunnallisesti vuonna 1945. [6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Karstulan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 582
1985
  
5 665
1990
  
5 610
1995
  
5 467
2000
  
5 137
2005
  
4 801
2010
  
4 507
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula, Oinoskylä, Kiminki, Rantakylä, Vahanka, Vastinki, Kangasaho, Humppi, Aho-Vastinki

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula on muiden maalaiskuntien tapaan Keskustan hallitsema kunta. Karstulan kunnanvaltuustossa on nykyisin 27 jäsentä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa SDP lisäsi kannatustaan Karstulassa jopa 12 % ollen Keski-Suomen vaalipiirin paras kunta puolueelle 28 %:n äänisaaliilla. Myös Kokoomus nosti hivenen kannatustaan. Pienpuolueet menettivät kannatustaan ja Vihreiden kannatus puolittui tippuen 1 %:n.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karstulan kansainvälinen musiikkiviikko Puu Soi järjestetään vuotuisesti heinä-elokuun taitteessa.
  • Karstulan metsästys- ja ampumaseuran järjestämä kansainvälinen ampumaviikko kisaillaan vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan merkittävin teollisuuden työnantaja on hirsitalotehdas Honkarakenne Oyj. Toinen kunnan merkittävä työllistäjä on korkean teknologian metalliyritys Meteco Oy.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan läpi kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13, Kangasalan ja Kärsämäen välinen kantatie 58 sekä Kyyjärven ja Siilinjärven välinen kantatie 77.

Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Karstulasta pääsee Jyväskylän lisäksi Kokkolaan ja Lapuan kautta Vaasaan. Poikittainen Joensuu–Vaasa-pikavuoro ajetaan päivittäin Karstulan pohjoisosan läpi pysähtymättä kantatietä 77 pitkin. Kunnan rajalla pysähdytään Kivijärven tienhaarassa, josta on noin kilometri matkaa Karstulan puolelle.

Karstulan itäosassa kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolta VR lopetti henkilöliikenteen 1968. Kunnassa on ollut yksi oma rautatieliikennepaikka, Sapra. Karstulan lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 55 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on matkaa noin 95 kilometriä. Lentoasemista lähin sijaitsee Jyväskylässä noin 80 kilometrin etäisyydellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  6. Otavan iso tietosanakirja, osa 4, palsta 521. Helsinki: Otava, 1962.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.