Viitasaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viitasaari
Viitasaari.vaakuna.svg Viitasaari.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.viitasaari.fi
Sijainti 63°04′30″N, 25°51′35″EKoordinaatit: 63°04′30″N, 25°51′35″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
Perustettu 1635
– kaupungiksi 1996
Kokonaispinta-ala 1 589,12 km²
63:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 1 248,69 km²
– sisävesi 340,43 km²
Väkiluku 7 049
147:nneksi suurin 31.1.2012 [2]
väestötiheys 5,65 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 13,4 %
– 15–64-v. 59,9 %
– yli 64-v. 26,7 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20 %
114:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Jouko Räsänen
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • KD

11
11
3
1
1

Viitasaari on suomalainen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Viitasaaren keskusta on Keiteleen ympäröimä, ja sen läpi kulkevat myös valtatie 4 ja Sininen tie. Vuonna 1905 perustettu Viitasaaren lukio on yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuoppikouluista. Viitasaaresta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1996. Jyväskylään matkaa on 98 ja Ouluun 243 kilometriä. Viitasaaren naapurikunnat ovat Kannonkoski, Keitele, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Vesanto ja Äänekoski.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Politiikka

Vuoden 2008 kuntavaaleissa Sosialidemokraattinen Puolue nousi Viitasaaren kaupunginvaltuuston suurimmaksi ryhmäksi. SDP sai vaalivoitolla 11 valtuustopaikkaa, joka on sama määrä kuin Keskustalla, mutta äänimäärällä mitattuna sosiaalidemokraatit ovat suurempi ryhmä. Kokoomuksella on 3 valtuutettua, Vasemmistoliitolla ja Kristillisdemokraateilla yksi valtuutettu. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii terveyskeskuslääkäri Pekka Puustinen (sd.) ja valtuustossa puhetta johtaa osastonhoitaja Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.). Kummatkin ovat siis töissä kaupungin palkkalistoilla. [7]

[muokkaa] Viitasaaren kyliä

  • Haapaniemi, jolla Viitasaaren keskusta sijaitsee
  • Haarala
  • Huopana, jossa on hyvänä kalastuskoskena tunnettu Huopanankoski
  • Ilmolahti
  • Jurvansalo
  • Keihärinkoski, myös tunnettu kalapaikka
  • Keitelepohja
  • Kolima
  • Kolkku
  • Kotvala
  • Kumpumäki
  • Kymönkoski, jossa on Viitasaaren suurin kyläkoulu, Kymönkosken koulu
  • Löytänä
  • Muikunlahti
  • Mäntylä
  • Niinilahti
  • Pasala
  • Soliskylä
  • Suovanlahti
  • Taimoniemi
  • Valkeisjärvi
  • Viitakangas
  • Vuorilahti
  • Toulat

[muokkaa] Liikenne ja viestimet

Viitasaari sijaitsee valtatie neljän varrella. Kesäaikaan Keiteleen vesistöllä on sisävesiliikennettä. Nykyään liikenne on lähinnä yksityisten pienveneilyä. Aiemmin Keiteleellä liikennöi höyrylaiva S/S Ylä-Keitele (nyk. Ylli).

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla pääsee Viitasaarelta ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Ylivieskaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.

Viitasaarta lähin henkilöliikenteen rautatieasema sijaitsee 87 kilometrin päässä Pyhäjärven kunnan Pyhäsalmen junaseisakkella.

Viitasaaren länsiosien läpi kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Viitasaaren alueella on sen vilkkain raakapuun kuormausasema, Keitelepohja. Myös entinen Kutemaisen liikennepaikka on Viitasaaren alueella. Valtionrautatiet lopetti rataosan henkilöliikenteen vuonna 1968.

Jyväskylän lentoasema sijaitsee 78 kilometrin päässä Viitasaarelta, ja Jyväskylän matkakeskukselle kertyy etäisyyttä 104 kilometriä. Useat linja-autovuorot Viitasaaren ja Jyväskylän välillä ajetaan lentoaseman kautta.

Viitasaarella ilmestyy kerran viikkossa paikallislehti Viitasaaren Seutu.

[muokkaa] Muuta

Kunnassa toimii puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen yksikkö Sotilasapteekki Hakovuoren luolastossa.

[muokkaa] Vapaa-aika

Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella vuonna 1912.

[muokkaa] Kalastuskoskia

  • Huopanankoski
  • Keihärinkoski
  • Kärnänkoski
  • Kymonkoski
  • Kellankoski
  • Kyronpuro

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Kuuluisia viitasaarelaisia

[muokkaa] Ystävyyskunnat

[muokkaa] Viitteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  7. Perttu Kauppinen: Kymmeniä kunnanhallituksia johtaa kunnan oma työntekijä 15.3.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2009.
  8. Suomen ystävyyskuntasuhteet Suomen Kuntaliitto. Viitattu 4. elokuuta 2007.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Markkanen, Erkki: Vanhan Viitasaaren historia. Viitasaari: Viitasaaren kunta & Viitasaaren seurakunta, 1983. ISBN 951-678-891-2.
  • Manninen, Ari T. – Mäkelä, Petteri – Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä Suomen maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä