Viitasaari

Viitasaari
vaakuna	sijainti
www.viitasaari.fi
Sijainti	63°04′30″N, 25°51′35″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
Perustettu	1635
– kaupungiksi	1996
Kokonaispinta-ala	1 589,13 km² 66:nneksi suurin 2013
– maa	1 248,48 km²
– sisävesi	340,65 km²
Väkiluku	6 948 145:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	5,57 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2012
– 0–14-v.	12,5 %
– 15–64-v.	59,2 %
– yli 64-v.	28,3 %
Äidinkieli	2012
– suomenkielisiä	98,8 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	21,00 % 20:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Jouko Räsänen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • SDP  • Kesk.  • Kok.  • Vas.  • KD	11 11 3 1 1

Viitasaari on suomalainen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Viitasaaren keskusta on Keiteleen ympäröimä, ja sen läpi kulkevat myös valtatie 4 ja Sininen tie. Vuonna 1905 perustettu Viitasaaren lukio on yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuoppikouluista. Viitasaaresta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1996. Jyväskylään matkaa on 98 ja Ouluun 243 kilometriä. Viitasaaren naapurikunnat ovat Kannonkoski, Keitele, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Vesanto ja Äänekoski.

Politiikka

Vuoden 2008 kuntavaaleissa Sosialidemokraattinen Puolue nousi Viitasaaren kaupunginvaltuuston suurimmaksi ryhmäksi. SDP sai vaalivoitolla 11 valtuustopaikkaa, joka on sama määrä kuin Keskustalla, mutta äänimäärällä mitattuna sosiaalidemokraatit ovat suurempi ryhmä. Kokoomuksella on 3 valtuutettua, Vasemmistoliitolla ja Kristillisdemokraateilla yksi valtuutettu. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii terveyskeskuslääkäri Pekka Puustinen (sd.), ja valtuustossa puhetta johtaa osastonhoitaja Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.). Kummatkin ovat töissä kaupungin palkkalistoilla.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Viitasaaren väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			8 910
1985			8 997
1990			8 689
1995			8 347
2000			7 915
2005			7 458
2010			7 174
Lähde: Tilastokeskus.

Viitasaaren kyliä

Viitasaaren näkötorni kunnostuksen jälkeen 1950-luvun lopulla. Näkötorni sijaitsee Haapaniemessä Savivuoren laella.

• Haapaniemi, jolla Viitasaaren keskusta sijaitsee
• Haarala
• Huopana, jossa on hyvänä kalastuskoskena tunnettu Huopanankoski
• Ilmolahti
• Jurvansalo
• Keihärinkoski, myös tunnettu kalapaikka
• Keitelepohja
• Kolima
• Kolkku
• Kotvala
• Kumpumäki
• Kymönkoski, jossa on Viitasaaren suurin kyläkoulu, Kymönkosken koulu
• Löytänä
• Muikunlahti
• Mäntylä
• Niinilahti
• Pasala
• Soliskylä
• Suovanlahti
• Taimoniemi
• Valkeisjärvi
• Viitakangas
• Vuorilahti
• Toulat

Liikenne ja viestimet

Viitasaari sijaitsee valtatie neljän varrella. Kesäaikaan Keiteleen vesistöllä on sisävesiliikennettä. Nykyään liikenne on lähinnä yksityisten pienveneilyä. Aiemmin Keiteleellä liikennöi höyrylaiva S/S Ylä-Keitele (nyk. Ylli).

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla pääsee Viitasaarelta ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Ylivieskaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.

Viitasaarta lähin henkilöliikenteen rautatieasema sijaitsee 87 kilometrin päässä Pyhäjärven kunnan Pyhäsalmen junaseisakkella.

Viitasaaren länsiosien läpi kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Viitasaaren alueella on sen vilkkain raakapuun kuormausasema, Keitelepohja. Myös entinen Kutemaisen liikennepaikka on Viitasaaren alueella. Valtionrautatiet lopetti rataosan henkilöliikenteen vuonna 1968.

Jyväskylän lentoasema sijaitsee 78 kilometrin päässä Viitasaarelta, ja Jyväskylän matkakeskukseen on etäisyyttä 104 kilometriä. Useat Viitasaari–Jyväskylä-linja-autovuorot ajetaan lentoaseman kautta.

Viitasaarella ilmestyy kerran viikossa paikallislehti Viitasaaren Seutu.

Muuta

Kunnassa toimii puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen Lääkintävarikon yksikkö Sotilasapteekki Hakovuoren luolastossa.

Vapaa-aika

Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella vuonna 1912.

Kalastuskoskia

• Huopanankoski
• Keihärinkoski
• Kärnänkoski
• Kymönkoski
• Kellankoski
• Kyrönpuro

Tapahtumia

• Musiikin aika – uuden musiikin festivaali
• Heavy Metal Evening (ennen Heavy Metal Meeting)
• Elokuvaviikko
• kesätaidenäyttelyjä
  • Ateljeetalo Tuulensuussa
  • Lars Sonckin suunnitteleman Vuorelan kartanon tiloissa.
  • Kymönkosken nuorisoseuran taidenäyttely

Kuuluisia viitasaarelaisia

• Tuomas Grönman, jääkiekkoilija
• Teuvo Hakkarainen, kansanedustaja
• Niilo Hämäläinen, SAK:n puheenjohtaja, kansanedustaja
• Unto Hämäläinen, toimittaja
• Risto Kaskilahti, näyttelijä
• Tarja Kautto, kansanedustaja
• Anna-Mari Kähärä, muusikko
• Siiri Lehmonen, kansanedustaja
• Matti Närhi, keihäänheittäjä
• Sannamaija Pekkarinen, näyttelijä
• Max Perttula, parfymööri
• Kari Piironen, tangokuningas
• Henrik Gabriel Porthan, "Suomen historian isä"
• Rebekka Räsänen, kirjailija
• Kaisa Raatikainen, ministeri, kansanedustaja
• Jouni Raitio, tangokuningas
• Jussi Vesterinen, painija
• Jari Kokko, elokuvaohjaaja
• Jari Laukkanen, hiihtäjä
• Paula Vesala, laulaja
• Mika "Micky" Kauppinen, laulaja

Ystävyyskunnat

• Nõo, Viro
• Schlangen, Saksa
• Nohra, Saksa
• Dragsholm, Tanska
• Rokietnica, Puola
• Staffanstorp, Ruotsi
• Storuman, Ruotsi
• Sør-Odal, Norja

Kirjallisuutta

• Markkanen, Erkki: Vanhan Viitasaaren historia. Viitasaari: Viitasaaren kunta & Viitasaaren seurakunta, 1983. ISBN 951-678-891-2.
• Manninen, Ari T. – Mäkelä, Petteri – Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viitasaari Wikimedia Commonsissa
• Viitasaaren kaupungin kotisivut
• Viitasaari-Seura ry
• Viisaankivi – pohjoisen Keski-Suomen kuntien seutuportaali
• Viitasaaren yritykset
• Kehittämisyhtiö Witas Oy
• Kymönkosken nuorisoseura

Keski-Suomen maakunnan kunnat

Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Jämsä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski

Entiset kunnat Jyväskylän mlk - Jämsänkoski - Konginkangas - Korpilahti - Koskenpää - Leivonmäki - Pihlajavesi - Pylkönmäki - Sumiainen - Suolahti - Säynätsalo - Äänekosken mlk