Viitasaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viitasaari
Viitasaari.vaakuna.svg Viitasaari.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.viitasaari.fi
Sijainti 63°04′30″N, 25°51′35″EKoordinaatit: 63°04′30″N, 25°51′35″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
Perustettu 1635
– kaupungiksi 1996
Kokonaispinta-ala 1 589,13 km²
66:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 1 248,48 km²
– sisävesi 340,65 km²
Väkiluku 6 948
145:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 5,57 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,5 %
– 15–64-v. 59,2 %
– yli 64-v. 28,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Jouko Räsänen
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • KD

11
11
3
1
1

Viitasaari on suomalainen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Viitasaaren keskusta on Keiteleen ympäröimä, ja sen läpi kulkevat myös valtatie 4 ja Sininen tie. Vuonna 1905 perustettu Viitasaaren lukio on yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuoppikouluista. Viitasaaresta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1996. Jyväskylään matkaa on 98 ja Ouluun 243 kilometriä. Viitasaaren naapurikunnat ovat Kannonkoski, Keitele, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Vesanto ja Äänekoski.

Sisällysluettelo

Politiikka[muokkaa]

Vuoden 2008 kuntavaaleissa Sosialidemokraattinen Puolue nousi Viitasaaren kaupunginvaltuuston suurimmaksi ryhmäksi. SDP sai vaalivoitolla 11 valtuustopaikkaa, joka on sama määrä kuin Keskustalla, mutta äänimäärällä mitattuna sosiaalidemokraatit ovat suurempi ryhmä. Kokoomuksella on 3 valtuutettua, Vasemmistoliitolla ja Kristillisdemokraateilla yksi valtuutettu. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii terveyskeskuslääkäri Pekka Puustinen (sd.), ja valtuustossa puhetta johtaa osastonhoitaja Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.). Kummatkin ovat töissä kaupungin palkkalistoilla.[6]

Väestönkehitys[muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Viitasaaren väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 910
1985
  
8 997
1990
  
8 689
1995
  
8 347
2000
  
7 915
2005
  
7 458
2010
  
7 174
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Viitasaaren kyliä[muokkaa]

Viitasaaren näkötorni kunnostuksen jälkeen 1950-luvun lopulla. Näkötorni sijaitsee Haapaniemessä Savivuoren laella.
  • Haapaniemi, jolla Viitasaaren keskusta sijaitsee
  • Haarala
  • Huopana, jossa on hyvänä kalastuskoskena tunnettu Huopanankoski
  • Ilmolahti
  • Jurvansalo
  • Keihärinkoski, myös tunnettu kalapaikka
  • Keitelepohja
  • Kolima
  • Kolkku
  • Kotvala
  • Kumpumäki
  • Kymönkoski, jossa on Viitasaaren suurin kyläkoulu, Kymönkosken koulu
  • Löytänä
  • Muikunlahti
  • Mäntylä
  • Niinilahti
  • Pasala
  • Soliskylä
  • Suovanlahti
  • Taimoniemi
  • Valkeisjärvi
  • Viitakangas
  • Vuorilahti
  • Toulat

Liikenne ja viestimet[muokkaa]

Viitasaari sijaitsee valtatie neljän varrella. Kesäaikaan Keiteleen vesistöllä on sisävesiliikennettä. Nykyään liikenne on lähinnä yksityisten pienveneilyä. Aiemmin Keiteleellä liikennöi höyrylaiva S/S Ylä-Keitele (nyk. Ylli).

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla pääsee Viitasaarelta ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Ylivieskaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.

Viitasaarta lähin henkilöliikenteen rautatieasema sijaitsee 87 kilometrin päässä Pyhäjärven kunnan Pyhäsalmen junaseisakkella.

Viitasaaren länsiosien läpi kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Viitasaaren alueella on sen vilkkain raakapuun kuormausasema, Keitelepohja. Myös entinen Kutemaisen liikennepaikka on Viitasaaren alueella. Valtionrautatiet lopetti rataosan henkilöliikenteen vuonna 1968.

Jyväskylän lentoasema sijaitsee 78 kilometrin päässä Viitasaarelta, ja Jyväskylän matkakeskukseen on etäisyyttä 104 kilometriä. Useat Viitasaari–Jyväskylä-linja-autovuorot ajetaan lentoaseman kautta.

Viitasaarella ilmestyy kerran viikossa paikallislehti Viitasaaren Seutu.

Muuta[muokkaa]

Kunnassa toimii puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen Lääkintävarikon yksikkö Sotilasapteekki Hakovuoren luolastossa.

Vapaa-aika[muokkaa]

Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella vuonna 1912.

Kalastuskoskia[muokkaa]

  • Huopanankoski
  • Keihärinkoski
  • Kärnänkoski
  • Kymönkoski
  • Kellankoski
  • Kyrönpuro

Tapahtumia[muokkaa]

Kuuluisia viitasaarelaisia[muokkaa]

Ystävyyskunnat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  6. Perttu Kauppinen: Kymmeniä kunnanhallituksia johtaa kunnan oma työntekijä 15.3.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2009.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Suomen ystävyyskuntasuhteet Suomen Kuntaliitto. Viitattu 4. elokuuta 2007.

Kirjallisuutta[muokkaa]

  • Markkanen, Erkki: Vanhan Viitasaaren historia. Viitasaari: Viitasaaren kunta & Viitasaaren seurakunta, 1983. ISBN 951-678-891-2.
  • Manninen, Ari T. – Mäkelä, Petteri – Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Tämä Suomeen tai Suomen maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.