Jämsä

Jämsä
vaakuna	sijainti
www.jamsa.fi
Sijainti	61°51′50″N, 25°11′25″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jämsän seutukunta
Perustettu	1866
– kauppalaksi	1969
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Kuorevesi (2001) Längelmäki (2007, osa) Jämsänkoski (2009)
Kokonaispinta-ala	1 823,91 km² 52:nneksi suurin 2012
– maa	1 571,32 km²
– sisävesi	252,59 km²
Väkiluku	22 511 46:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	14,33 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	15,2 %
– 15–64-v.	62,1 %
– yli 64-v.	22,7 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	21 % 11:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Ilkka Salminen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • SDP  • Kesk.  • Kok.  • Vas.  • Sit.  • Vihr.  • SSP  • KD  • PS	13 8 7 6 5 1 1 1 1

Jämsän vaakuna vuoden 2008 loppuun asti.

Jämsä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen rannalla. Kaupungissa asuu 22 511 henkilöä (2012-01-3131. tammikuuta 2012), ja sen pinta-ala on 1 823,91 km², josta 252,59 km² on vesistöjä (2012-01-011. tammikuuta 2012). Väestötiheys on 14,3 asukasta/km².

Jämsä on maakuntansa ainoa keskiaikainen pitäjä. Kuntana Jämsä on perustettu 1866, kauppalaksi se tuli 1969 ja kaupungiksi 1977. Jämsän naapurikuntia ovat Juupajoki, Jyväskylä, Keuruu, Kuhmoinen, Luhanka, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Petäjävesi.

Kuoreveden kunta liitettiin Jämsään 2001. Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Längelmäen itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Jämsään liitetyllä alueella asui noin 2/3 Längelmäen asukkaista. Liitoksella ei ollut vaikutusta Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiireistä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa valittavien kansanedustajien lukumäärään. Kuntaliitokset jatkuivat vuonna 2009, jolloin Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta. Uuden kaupungin nimeksi tuli Jämsä ja vaakunaksi Jämsänkosken vaakuna.

Jämsään sijoitettiin viime sotien jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä ja Kivennavasta.

Jämsän historia

Jämsä sisällissodassa

Suomen sisällissodan aikana 1918 Jämsä jäi varsinaisten rintamataistelujen ulkopuolelle. Jämsässä oli paljon valkoista terroria punaisen terrorin puuttuessa lähes kokonaan. Jämsän suojeluskuntalaiset surmasivat kymmeniä työväenyhdistysten jäseniä ja punaisiksi epäiltyjä. Jämsän tunnetuimpia valkoiseen terroriin osallistuneita henkilöitä olivat Saaren kartanon isäntä Hjalmar Saari, hänen apulaisensa Johannes From eli Rummin Jussi sekä kärköläläinen rakennusmestari ja suojeluskuntapomo Veikko Sippola. Saaren riihen seinää vasten ammuttiin kuutisenkymmentä ihmistä, jotka haudattiin Jämsän kirkkomaahan. Teloituksia tapahtui myös Jämsän kirkon tapulissa.

Työväkeä pakeni Jämsästä Tampereelle, jossa osa heistä liittyi punakaartiin ja otti osaa esimerkiksi Länkipohjan taisteluihin jämsäläisen komppanianpäällikön Ivar Jokisen johdolla. Samainen Jokinen jäi taistelussa vangiksi, ja hänet ammuttiin myöhemmin Saarella. Jämsän tapahtumista on julkaistu ainakin kaksi kirjaa: Jukka Rislakin Kauhun aika ja postuumisti ilmestyneet jämsäläisen punasotilaan Emil Aallon muistelmat.

Jämsän taajamat

Seppola

Seppola on Jämsän keskustaajama ja hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kuta kuinkin Jämsän keskiosissa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Valtatie 9 kulkee Seppolan ohi sekä Mäntäntien ja Vanhan Nelostien risteys sijaitsee Seppolan vieressä. Seppola on rakentunut Jämsänjoen molemmille puolille. Seppolassa on myös runsaasti palveluita sekä linja-autoasema ja rautatieasema. Himos sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Seppolasta itään, Säyrylän kylässä.

• 

  Seppolan silta ja pääkatu

• 

  Seppolan vanha silta

• 

  Seppolan kappeli

• 

  Jämsän rautatieasema

Seppolan kaupunginosat

Keskusta, Lukkoila, Keskinen, Palomäki, Hartusvuori, Särkijärvi, Ahvenlammi, Suonsaari, Ekonen, Kelhä, Kääpälä, Mäntymäki, Pietilä, Tervasmäki, Lopotti, Pääskysmäki, Auvila, Pispala, Jaatilanrinne, Ahopelto, Vitikkala

Seppolan teollisuusalueet

Viiskulma ja Kilpakorpi

Jämsänkoski

Jämsänkoski on Jämsän toiseksi suurin taajama ja entinen kauppala. Jämsänkosken teollinen kehitys alkoi jo 1800-luvulla ja se kehittyi omaksi taajamakseen. Jämsänkoski oli pitkään rakenteellisesti tehdasyhdyskunta. Jämsänkoski sijaitsee Jämsän pohjoispuolella, niin ikään Jämsänjoen varrella. Juuri Jämsänjoen kosket ovat antaneet osaltaan mahdollisuuden vesivoiman valjastamiselle teollisuuskäyttöön. Jyväskylän rata kulkee myös Jämsänkosken kautta, mutta varsinainen asema on Seppolassa. Myös Jämsänkoskella on linja-autoasema.

• 

  Patalankosken kuohuja Jämsänkoskella

• 

  Paperityöväelle valmistunut Oinaala 1950-luvulla

• 

  Jämsänkosken paperitehdas ja Koskikeskinen

• 

  Rekolankoski vuonna 1927

Jämsänkosken kaupunginosat

Keskusta, Kinula, Myllymäki, Asemamäki, Mulikko, Arvenmäki, Linnamäki, Lavamäki, Orivuori, Korvenmäki, Virtasalmi, Lehmisuo, Oinaala, Ylä-Oinaala, Koulumäki, Korentola, Soutula, Tiitolanmäki, Rekola, Matara, Papinrinne, Kukkulanmäki, Puistola, Harjunkangas, Rasua

Jämsänkosken teollisuusalueet

Myllyhaka ja Jämsänkosken paperitehdas

Kaipola

Kaipola on Jämsän eteläisin taajama. Kaipola on alun perin ollut pieni maalaiskylä Jämsänjoen suulla. Teollinen kehitys sai alkunsa vuonna 1952 kun sinne perustettiin Kaipolan paperitehdas. Kaipola kehittyi pieneksi yhdyskunnaksi, jolla on vieläkin omat palvelunsa. Kaipola sijaitsee Olkkolanlahden pohjukassa, Vanhan Nelostien itäpuolella. Kaipolan kehityksessä on näkynyt vahvasti Yhtyneet Paperitehtaat. Katunimistö on valikoitunut muiden tehdaspaikkakuntien mukaan, Valkeakoskentie, Simpeleentie ja Jämsänkoskenkatu.

• 

  Kaipolan Pitkävuoren hyppytorni

• 

  Kaipolan paperitehdas 1950-luvulla

• 

  Kaipolan paperikoneet vuonna 1956

• 

  Kaipolan paperitehdas 1950-luvulla

Kaipolan kaupunginosat

Keskusta, Olkkola, Haapakorpi, Jokisuu

Kaipolan teollisuusalueet

Tiirinniemi ja Kaipolan paperitehdas

Halli

Halli on pienehkö taajama läntisessä Jämsässä, vanhan Kuoreveden alueella. Halli on keskeinen paikka Suomen Ilmavoimille, siellä sijaitsee kenttä ja harjoitusalue. Hallin lentokoneteollisuus alkoi kun Veljekset Karhumäki Oy perustettiin. Nykyään Hallissa lentokoneteollisuutta harjoittaa Patria. Hallissa on myös lentoasema.

• 

  Bristol Bulldog Hallissa

• 

  Vanha valokuva valtion lentokonetehtaalta

Koskenpää

Koskenpää on pieni kylätaajama Jämsän pohjoispuolella. Koskenpää sijaitsee Kankarisveden rannalla. Koskenpään teollisuuskehitys alkoi 1800-luvulla huopatossuteollisuuden ja tervanpolton myötä. Kehitys jäi kuitenkin varsin pieneksi Jämsänkoskeen verrattuna. Koskenpäällä on oma kirkko, kauppa ja palvelut.

• 

  Koskenpään puukirkko

Länkipohja

Länkipohja on pieni taajama Oriveden rajalla. Se on vanha Längelmäen keskus. Kylä sijaitsee Säkkijärven rannalla, Valtatie 9:n varrella. Länkipohja on melko mäkistä aluetta, lähellä sijaitsee Längelmävesi sekä Isojärven kansallispuisto.

• 

  Kiviniemen tilaa 1920-luvun Syväjärvellä

Jämsän maaseutukyliä

Alhojärvi, Arvaja, Aseme, Edesniemi, Haapajoki, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Heräkulma, Himos, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kauhkiala, Kerkkola, Kiukkoila, Kuoreveden Kirkkoniemi, Kähö, Kääpälä, Moiskala, Niemola, Patajoki, Partala, Pietilä, Ruotsula, Saakoski, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Tervala, Toivila, Vaheri, Vierelä, Viiala, Yijälä, Vekkula

• 

  Kuoreveden puukirkko sijaitsee Kirkkoniemellä Kuoreveden rannalla

Jämsän elinkeinoelämä ja teollisuushistoria

Jämsän matkailu

Jämsässä matkailu on noussut merkittäväksi elinkeinoksi. Himoksen hiihtokeskus sijaitsee Jämsässä ja on laajentunut laskettelukeskuksesta vireäksi ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi. Kesällä Himoksessa järjestetään lukuisia suuria tapahtumia, mm. HimosFestival ja IskelmäHimos.

Jämsän halki virtaa Petäjävedeltä alkava suosittu Wanhan Witosen melontareitti, jossa on vaihtelevia koski- ja järviosuuksia. Melontareitti on saanut nimiensä Eliel Saarisen maalaamasta vanhasta viiden markan setelistä, vuodelta 1909. Setelin kuva on maalattu Wanhan Witosen melontareitiltä, Rasuan niemestä, Jämsänkoskelta.

Päijänne ja luonto ovat keskeisessä asemassa Jämsän seudun matkailussa. Jämsän lähellä on myös Isojärven kansallispuisto, joka on suosittu retkikohde.

Jämsän teollisuus

Jämsän paperiteollisuus

Kunnan suurimmat työllistäjät ovat UPM-Kymmene Oyj:n kaksi paperitehdasta, Jokilaakson tehtaat. Kaipolan ja Jämsänkosken välimatka on noin 14 kilometriä. Jämsä on Äänekosken lisäksi toinen hyvin teollistunut kunta Keski-Suomessa.

• Kaipolan paperitehdas

Kaipolan paperitehdas perustettiin Jämsänjoen suulle Yhtyneiden Paperitehtaiden toimesta koska yhtiön piti paikata Myllykosken tehtaan menetys uudella tehtaalla. 1952 Kaipolan kylään perustettu paperitehdas valmistaa nykyisin LWC-, sanomalehti- ja luettelopaperia. Ennen Helsingin Sanomatkin painettiin Kaipolan paperille, nykyisistä lehdistä kotimaista Kaipolan paperia käyttää Maaseudun Tulevaisuus, jonka liitteet taas valmistetaan Anjalan paperitehtaalla Kouvolan Inkeroisissa. Kaipolan paperitehtaalla on kolme toiminnassa olevaa paperikonetta, joiden vuosittainen tuotanto on yli 700 000 tonnia. Kaipolassa sijaitsee myös Suomen suurin siistaamo ja oma höyryvoimalaitos. Kaipolasta kehittyi 1950-luvulla tehtaan ansiosta oma pieni yhdyskuntansa.

• Jämsänkosken paperitehdas

Jämsänkoski Oy perustettiin vuonna 1887 harjoittamaan metsäteollisuutta. Jämsänkoski Oy koostui sulfiittiselluloosa- ja paperitehtaasta sekä sahalaitoksesta. Vuonna 1920 tehdas liittyi osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita, johon siis Jämsänkoski Oy fuusioitiin. Samalla Jämsänkoski oli kehittynyt omaksi yhdyskunnakseen ja se sai kauppalan aseman vuonna 1926. Jämsänkoski toimi myös vähän aikaa Yhtyneiden Paperitehtaiden keskuspaikkana 1940-luvulla kenraali Juuso Waldenin johtoaikana kunnes keskuskonttorin toiminta siirrettiin yhtiön suurimmalle paperitehtaalle, Valkeakosken Tervasaareen. Jämsänkosken tehdas on Kaipolan tehdasta suurempi, jossa on neljä toiminnassa olevaa paperikonetta. Tehtaan vuosittainen kapasiteetti on 880 000 tonnia. Jämsänkosken tehdas valmistaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia sekä tarra- ja pakkauspaperia. Vuonna 2002 Jämsänkoskelle perustettiin biovoimalaitos.

Kuoreveden Hallin lentokonetehdas

Paperiteollisuuden lisäksi Jämsässä on myös lentokoneteollisuutta, jota harjoittaa Patria Kuoreveden Hallissa, jossa on myös Ilmavoimien Teknillinen Koulu. Jämsä on ainoa kunta Suomessa, jossa on vielä lentokoneteollisuutta.

Jämsäläinen huopatossuteollisuus

Huovutustaito alkoi tulla Venäjältä Suomeen 1800-luvun lopulla, ja taito omaksuttiin myös Jämsässä. Jämsän seudulle syntyi huomattava huopateollisuuden keskittymä, ja Partalan kylässä oli parhaimmillaan jopa kymmenen pientä huopatehdasta. Huopatossutehtailu omaksuttiin myös Koskenpäällä varhaisessa vaiheessa. Vuonna 1921 perustettu Alex Lahtisen karstaamo ja huopatossuliike on nykyään Suomen vanhin huopatossutehdas. 1990-luvulla huopa nousi muotimateriaaliksi, josta valmistetaan esimerkiksi koriste-esineitä, vaatteita ja asusteita, hattuja sekä koruja. Petäjävedelle perustettu käsi- ja taideteollisuusoppilaitos tarjoaa myös huopa-alan koulutusta.

Jämsän kulttuuri ja koulutus

Jämsän keskustassa on neljä koulua, Vitikkalan ala-aste, Jokivarren ala-aste, Seppolan koulu (yläaste) ja Jämsän lukio. Lisäksi entisen Jämsänkosken puolella sijaitsevat ammattikoulu, jossa omia yksiköitään ovat muun muassa kauppaoppilaitos ja metsäkonekoulu. Jämsän puolella on myös maatalous-ja puutarhaoppilaitos.

Jämsässä sijaitsee Jämsän kristillinen kansanopisto.

Jämsän kaupungilla on kolme pohjoismaista ystävyyskuntaa:

• Fagersta Ruotsissa
• Ballerup Tanskassa
• Åsnes Norjassa

Sijainti ja liikenneyhteydet

Kaupunki sijaitsee Päijänteen länsirannalla. Paikkakunnalla risteävät Valtatiet 9 ja 24, ja Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatieyhteys kulkee Jämsän kautta. Keskustaajama Seppola on Kankarisvedestä Päijänteeseen laskevan Jämsänjoen varrella.

Rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat keskustaajamassa noin 1,4 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Lisäksi pikavuoropysäkkejä on lähempänä rautatieasemaa. Jämsän Vaherin kylässä pysähtyy kesäisin Lahden ja Jyväskylän välisiä laivavuoroja.

Etäisyydet suurimpiin kaupunkeihin:

• Helsinki 223 km
• Jyväskylä 58 km
• Kuopio 203 km
• Mikkeli 171 km
• Joensuu 302 km
• Lahti 119 km
• Kouvola 177 km
• Turku 247 km
• Tampere 92 km
• Seinäjoki 217 km
• Oulu 395 km

Lähikunnat:

• Jyväskylän Korpilahti 28 km
• Kuhmoinen 39 km
• Petäjävesi 47 km
• Luhanka 67 km
• Mänttä-Vilppula 44 km
• Orivesi 52 km

Jämsän politiikka

Jämsän kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. SDP on perinteisesti Jämsän suurin valtuustopuolue, ja kannatukseltaan suurehko etenkin Jämsänkoskella, jossa kannatetaan myös Vasemmistoliittoa, jonka kannatus on vain kasvanut 2000-luvulla. Toinen merkittävä paikka vasemmistolle on Halli. Seppolassa kannatetaan myös Kokoomusta, jonka kannatus taas Kaipolassa on vaisumpaa. Perussuomalaisten protestikannatus näkyi myös Jämsässä, etenkin maaseudulla. Pienellä Suomen Senioripuolueella on yksi valtuustopaikka Jämsässä. Jämsä sai oman kansanedustajan kaupunginhallituksen puheenjohtajasta, SDP:n Tuula Peltosesta vuoden 2011 vaaleissa, joka sai kaikkiaan 3481 ääntä eli 2,3 % äänimäärästä Keski-Suomen vaalipiirissä.

Eduskuntavaalit 2011

Alla eduskuntapuolueiden kannatusprosentit.

• SDP 25,4 %
• Keskusta 20,5 %
• Perussuomalaiset 20,2 %
• Kokoomus 12,5 %
• Vasemmistoliitto 9,2 %
• Vihreät 4,7 %
• KD 4,5 %

Aiheesta muualla

• Jämsän kaupungin sivut
• Jämsän kotiseutusivut
• Jämsän seudun matkailuneuvonta
• Museo24 - Jämsän historia

Keski-Suomen maakunnan kunnat

Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Jämsä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski

Entiset kunnat Jyväskylän mlk - Jämsänkoski - Konginkangas - Korpilahti - Koskenpää - Leivonmäki - Pihlajavesi - Pylkönmäki - Sumiainen - Suolahti - Säynätsalo - Äänekosken mlk