Kirkko

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee uskonnollista organisaatiota. Artikkeli jumalanpalvelukseen pyhitetystä rakennuksesta, katso kirkko (rakennus).
Osa artikkelisarjasta
Kristinusko
Christian cross.svg

Historia
Jeesus Nasaretilainen
Apostolit
Apostoliset isät
Kirkkoisät
Ekumeeninen kirkolliskokous
Suuri skisma
Ristiretket
Uskonpuhdistus
Pietismi
Evankelikalismi
Karismaattisuus

Pyhä Kolminaisuus
Isä Jumala
Poika Kristus
Pyhä Henki

Kristillinen teologia
Kirkko
Pelastus
Armo
Sakramentti
Jumalanpalvelus
Armolahja
Kymmenen käskyä
Dogmi

Raamattu
Vanha testamentti
Uusi testamentti
Apokryfiset kirjat

Kristillisiä suuntauksia
Katolinen kirkko
Ortodoksinen kirkko
Protestantismi

 n  k  m 

Kirkko on kristillisten seurakuntien muodostama, uskontunnustuksen tai opinkäsitysten yhdistämä kokonaisuus.[1] Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko viitataan kaikki kristityt kattavaan yhteisöön.[2]

Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kirkko organisaationa

Kristilliset kirkkokunnat jaetaan organisaation perusteella kahteen pääluokkaan: piispallisiin eli episkopaalisiin kirkkoihin sekä kongregationalistisiin kirkkoihin.

Piispallisia kirkkoja ovat katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä reformaatiossa syntyneistä kirkkokunnista luterilainen kirkko ja anglikaaninen kirkko. Piispallisissa kirkoissa piispan johtama hiippakunta muodostaa järjestön ylärakenteen seurakuntien yläpuolelle. Kirkon hengellisissä asioissa piispoilla ja hiippakunnilla on suurtakin valtaa. Yleensä erityisesti pappisvirkaa johdetaan ja valvotaan piispallisesti.

Kongregationalistisia kirkkoja ovat useat reformaatiossa ja sen jälkeen syntyneet vapaakirkot. Kongregationalistisessa organisaatiossa pidetään oikeana kirkon järjestysmuotoa itsenäistä paikallista seurakuntaa.

[muokkaa] Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilainen kirkko koostuu hiippakunnista, jotka ovat piispan johtamia kirkollisia hallintoalueita. Hiippakunta koostuu rovastikunnista, jotka koostuvat seurakunnista. Hiippakunnan keskuskirkko on tuomiokirkko, jonka kirkkoherraa nimitetään tuomiorovastiksi.

Arkkipiispa on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa puheenjohtaja piispojen kokoontuessa, mutta valvonta- tai johtotehtäviä hänellä ei ole. Arkkipiispa hoitaa kuitenkin kirkon suhteita toisiin kirkkoihin koti- ja ulkomaille. Arkkipiispan arvonimi on käytössä Suomen lisäksi Ruotsin, Latvian ja Viron luterilaisissa kirkoissa. Suomen kirkon arkkipiispa on Turun arkkipiispa (Turulla on kaksi piispaa: piispa ja arkkipiispa).[3]

[muokkaa] Ortodoksinen kirkko

Suomen ortodoksinen kirkko muodostuu piispojen johtamista hiippakunnista, joita on kolme: Karjalan, Helsingin ja Oulun. Karjalan hiippakuntaa johtaa Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa.

[muokkaa] Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ”myös koko kristikunnasta.” Kielitoimiston sanakirja (2004).
  3. Arkkipiispan tehtävät Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 27.7.2007.

[muokkaa] Katso myös


Kristinuskotyngät Tämä kristinuskoa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut