Arkkipiispa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ortodoksinen papisto
Alempi papisto
Lukija
Alidiakoni
Ylempi papisto
Diakoni
Ylidiakoni
Pappi
Pastori
Kirkkoherra
Rovasti
Piispa
Apulaispiispa
Metropoliitta
Arkkipiispa
Eksarkki
Patriarkka
Luostaripapisto
Munkkidiakoni
Arkkidiakoni
Pappismunkki
Arkkimandriitta
Igumeeni
Pappeus Suomen evankelis-
luterilaisessa kirkossa
Pappeus
Yleinen pappeus
Erityinen pappeus
Papinvirat
Seurakuntapastori
Kappalainen
Kirkkoherra
Lääninrovasti
Tuomiorovasti
Piispa
Arkkipiispa

Arkkipiispa (kreik. arche, ensimmäinen ja episkopos, kaitsija) on kristillisen kirkon piispa sellaisessa hiippakunnassa, joka on erityisen tärkeä esimerkiksi kokonsa tai historiansa puolesta. Arkkipiispa on kirkolliselta vihkimykseltään piispa; kun tavallisen hiippakunnan piispa valitaan jokin toisen hiippakunnan arkkipiispaksi, häntä ei uudelleen vihitä piispaksi. Klassisesti arkkipiispan toimivalta kuvataan lauseella primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa. Tämä tarkoittaa, että arkkipiispalla on ensimmäisenä piispana kunniasija ja siihen liittyviä tehtäviä, mutta ei piispallista toimivaltaa hiippakuntansa ulkopuolella. Suomen ensimmäinen arkkipiispa oli Jakob Tengström, joka vihittiin tehtäväänsä vuonna 1817. Venäläisten ottaessa eteläisen Suomen haltuunsa Suomen sodan alkuvaiheissa 1808, Turun piispa Tengström ja Porvoon piispa Zacharias Cygnaeus ymmärsivät, että Suomesta tulisi osa Venäjää. Tämän jälkeen Tengström tähtäsi toiminnassaan siihen, että Suomessa sopeuduttaisiin uuteen tilanteeseen ja venäläisten näkemyksiin. Venäläisten saavuttua Turkuun Tengström kävi venäläisten ylipäällikön luona tervehdyskäynnillä. Puheessaan hän lausui ilonsa sen johdosta, että keisari oli luvannut säilyttää Suomessa luterilaisen uskon ja perinnäisen kirkollisen järjestyksen.

Arkkipiispan hiippa ja sauva

Arkkipiispa evankelis-luterilaisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa arkkipiispa toimii kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtajana, mutta valvonta- tai johtotehtäviä hänellä ei ole. Arkkipiispa hoitaa kirkon suhteita toisiin kirkkoihin koti- ja ulkomaille. Arkkipiispan arvonimi on käytössä Ruotsin, Suomen, Latvian ja Viron luterilaisissa kirkoissa. Suomen kirkon arkkipiispa on Turun arkkipiispa. Nykyinen arkkipiispa on Kari Mäkinen (2010-).

Arkkipiispa ortodoksisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksisessa kirkossa arkkipiispa on perinteisesti käytettynä autokefaalisen tai autonomisen kirkon (kirkkokunnan) johtavan piispan nimitys. Vaikka kaikki piispat ovat vihkimykseltään samanarvoisia, on kirkon järjestyksen ja toiminnan kannalta ollut tarpeellista asettaa jotkut piispat tehtäviltään tai vastuiltaan merkittävämpään asemaan.

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa on Karjalan hiippakunnan piispa ja hänen arvonimenään on korkeasti pyhitetty Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa. Nykyinen ortodoksinen arkkipiispa on arkkipiispa Leo. Ekumeenisen patriarkan siunauksesta hän saa käyttää arvonsa tunnuksena valkoista klobukkia. Arkkipiispa Leo on ortodoksisen kirkollishallituksen ja kirkolliskokouksen sekä ortodoksisten piispainkokouksen puheenjohtaja.

Ortodoksiset arkkipiispat pitävät venäläisessä käytännössä valkeaa klobukkia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]