Pyhä Henki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Christian cross.svg

Historia
Jeesus Nasaretilainen
Apostolit
Apostoliset isät
Kirkkoisät
Ekumeeninen kirkolliskokous
Suuri skisma
Ristiretket
Uskonpuhdistus
Pietismi
Evankelikalismi
Karismaattisuus

Pyhä Kolminaisuus
Isä Jumala
Poika Kristus
Pyhä Henki

Kristillinen teologia
Kirkko
Pelastus
Armo
Sakramentti
Jumalanpalvelus
Armolahja
Kymmenen käskyä
Dogmi

Raamattu
Vanha testamentti
Uusi testamentti
Apokryfiset kirjat

Kristillisiä suuntauksia
Katolinen kirkko
Ortodoksinen kirkko
Protestantismi

n · k · m

Pyhä henki on käsite, jolla viitataan yleisesti jumalvoimaan ja sen ilmenemismuotoihin useissa eri uskonnoissa. Kristinuskon piirissä käsitteelle on kuitenkin muodostunut erikoismerkitys: Pyhä Henki on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona.

Pyhä Henki kristinuskon näkökulmasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhä Henki on Jumalan kolmas persoona, Isän ja Pojan ohella. Pyhää Henkeä kutsutaan myös Jumalan Hengeksi, Jeesuksen Hengeksi, Totuuden Hengeksi ja Kristuksen Hengeksi. Kristinuskossa Pyhä Henki ei ole ainoastaan Jumalan voima vaan osa Pyhää Kolminaisuutta.

Kristinuskon mukaan jokainen kristitty saa Jumalan lupaaman lahjan voimaksi Jumalan palvelemiseen eli uskon elämään. Pyhän Hengen lahja ei ole tarkoitettu pelkästään tietyille ihmisille tiettynä aikana tiettyä tehtävää varten, vaan se kuuluu kaikille kristityille. Paavali mainitsee Pyhän Hengen lahjoina esimerkiksi Jeesuksen tunnustamisen Herraksi, kyvyn jakaa viisautta ja tietoa, uskon voiman, parantamisen lahjan, voiman tehdä ihmeitä, profetoimisen lahjan, kyvyn erottaa eri henget toisistaan, kielillä puhumisen lahjan, sekä kyvyn tulkita kielillä puhujaa (1. Kor. 12). Näistä lahjoista käytetään myös nimitystä armolahja.

Kristillinen opetus Pyhästä Hengestä Kolminaisuuden yhtenä persoonana perustuu erityisesti Jeesuksen lupaukseen lähettää uskovilleen "puolustaja", johon viitataan persoonana: "Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta" (Joh. 15:26).

Pyhän Hengestä ja hänen saamisestaan on eri painotuksia kristikunnan sisällä. Suurin osa kuitenkin opettaa Pyhän Hengen tulevan ihmiseen kasteessa. Erityisesti kalvinistit opettavat, että Pyhä Henki saadaan henkilökohtaisessa kääntymyksessä Raamattua lukemalla (näkemys on myös laajasti omaksuttu luterilaisten keskuudessa) tai rukoilemalla erillistä Hengellä täyttymisen kokemusta (erityisesti tätä opetusta on vapaissa suunnissa ja helluntaiherätyksessä). Jotkut taas katsovat, että Pyhän Hengen voi saada vain toiselta uskovalta kristityltä, jolla on jo Pyhä Henki (tätä opetusta on lestadiolaisuudessa, mutta myös uuskarismaattisuudessa).

Erityisesti karismaattisissa suuntauksissa (niin protestanttisissa, katolilaisissa kuin helluntailaisissakin) korostetaan voimakkaasti armolahjoja kuten kielillä puhumista ja ihmeitä erityisinä Pyhän Hengen läsnäolon merkkeinä. Tällöin viitataan usein Raamatun Apostolien teoissa kerrottuihin tapauksiin. Apostolien tekojen toisessa luvussa opetuslapset puhuivat uusilla kielillä ja kymmenennessä luvussa Korneliuksen kodissa olevat ihmiset puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalaa, kun täyttyivät Pyhällä Hengellä. Kielillä puhumista esiintyy siis monissa Kristillisissä liikkeissä nykyäänkin.

Raamattu antaa ymmärtää, että kun ihminen täyttyy Pyhällä Hengellä, saa hän jonkun armolahjan, jonka Jumala on luvannut Pyhällä Hengellä täyttymisen yhteydessälähde?, ja armolahja annetaan sen mukaan, kuinka Jumala näkee sen tarpeellisimmaksi (1. Kor. 12:11). Karismaattisen tulkinnan mukaan kun Pyhä Henki tulee ihmiseen, ihminen huomaa pienuutensa, ja kokee Jumalan suuren rauhan.

Jehovan todistajien mukaan Pyhä Henki ei ole persoona vaan he katsovat, että se on Jumalan vaikuttava voima. Sen ohella, että Jehovan todistajat eivät usko Jeesuksen jumaluuteen tämä on tärkeimpiä syitä siihen, että Kolmiyhteiseen Jumalaan uskovat kristityt eivät pidä heitä varsinaisina kristittyinä.

Pyhän Hengen pilkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teologian tohtori Timo Junkkaalan mukaan Pyhän Hengen pilkka on synti, jota ei voi saada anteeksi.

»1776 käännös: Sen tähden sanon minä teille: kaikki synnit ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi; mutta pilkkaa Henkeä vastaan ei anteeksi anneta ihmisille. 1992 käännös:31 "Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja herjaus tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen herjaamista ei anteeksi anneta.»
(Matt. 12:31 )

Kyse on hänen mukaansa sen torjumisesta ja pilkkaamisesta, että Pyhä Henki kutsuu uskomaan Jeesukseen syntien anteeksiantajana.[1]

»4 Kirjoituksissahan on seitsemännestä päivästä sanottu: "Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi kaikesta työstään." 5 Mutta tuossa toisessa kohdassa sanotaan: "Ikinä he eivät pääse minun lepopaikkaani." 6 Koska siis on varmaa, että jotkut pääsevät sinne, ja koska ne, jotka muinoin kuulivat hyvän sanoman, eivät niskoittelunsa vuoksi sinne päässeet,»
(Hepr 4:4-6)

»Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi.»
(Hepr 10:26)

Ron Grahamin mukaan Jeesus puhui synnistä, joka on anteeksiantamaton ja jota ei ole koskaan annettu anteeksi, mutta ei kuitenkaan välttämättä täysin anteeksiantamaton synti.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://64.233.183.104/search?q=cache:e0DFWMcxCbYJ:www.sro.fi/seurakuntakoulu/oppimateriaali/0406/Pyhaan_Henkeen.doc+pyh%C3%A4n+hengen+pilkka&hl=fi&ct=clnk&cd=15&gl=fi
  2. http://www.religioustolerance.org/unfsin6.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhä Henki.
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.