Jesaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jesaja oli suuri juutalainen profeetta ja hänen isänsä nimi oli Amos. Hän vaikutti Jerusalemissa n. 740700 eaa..lähde? Jesaja palveli Juudaa ja Jerusalemia Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian päivinä.[1] Kuninkaat Pekah ja Hosea hallitsivat Israelin pohjoista valtakuntaa, joka lakkasi olemasta 740 eaa., sinä aikana jona Jesaja palveli profeettana. Muita samaan aikaan toimineita profeettoja olivat Miika, Hoosea ja Oded. Ilmeisesti Jesaja aloitti profetoimisensa myöhemmin kuin Hoosea ja ennen Miikaa.[2]

Jesajan julistuksen ytimenä oli Jahven pyhä majesteettisuus. Hän on kirjoittanut Vanhaan testamenttiin kuuluvan Jesajan kirjan. Jesajan kirjan luvut 40–66 eivät kuitenkaan kaikkien tutkijoiden mukaan ole hänen kirjoittamiaan; näiden mukaan luvut 40–55 on kirjoittanut tuntematon Deuterojesaja, luvut 56–66 puolestaan Tritojesaja.

Jesajan perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jesaja oli naimisissa. Hänen vaimoaan sanotaan naisprofeetaksi,[3] mikä ei nähtävästi merkitse pelkästään profeetan vaimoa. McClintockin ja Strongin sanakirjan Cyclopedia of Biblical, Theological, and Ecclesiastical Literature mukaan tämä nimi viittaa siihen, että Jesajan avioelämä ”ei ainoastaan ollut sopusoinnussa hänen kutsumuksensa kanssa, vaan se oli myös kiinteästi nivoutunut siihen”. Ilmeisesti Jesajan vaimo oli saanut Jumalalta profeetan tehtävän.

Raamatussa mainitaan kaksi Jesajan poikaa, jotka oli annettu hänelle tunnusmerkeiksi ja ihmeiksi Israelissa.[4] Sear-Jasub oli Ahasin päivinä riittävän vanha menemään isänsä mukaan, kun Jesaja vei viestin tuolle kuninkaalle. Nimen Sear-Jasub merkitys on ’pelkkä jäännös palaa; jäljelle jäävät palaavat’. Tämä nimi oli profeetallinen sillä tavoin, että yhtä varmasti kuin Jesajalle syntyneelle pojalle annettiin tuo nimi, yhtä varmasti Juudan valtakunta hävitettäisiin aikanaan ja vain jäännös palaisi pakkosiirtolaisuuden ajan jälkeen.[5] Tuo pieni jäännös palasi, kun Persian kuningas Kyyros antoi säädöksen, joka vapautti sen Babylonista 70 vuotta kestäneen vankeuden jälkeen.[6]

Toiselle Jesajan pojalle annettiin nimi jo ennen sen siittämistä. Pojalle annettiin Jumalan käskystä nimi Maher-Salal-Has-Bas, jonka merkitys on ’Kiirehdi, oi saalis! Hän on rientänyt ryöstämään’ tai ’Saaliille kiirehtien hän on rientänyt ryöstämään’. Sanottiin, että ennen kuin tuo poika osaisi huutaa: ”Isä!” ja ”Äiti!”, poistettaisiin uhka, jonka Syyrian ja Israelin kymmenen heimon valtakunnan välinen salaliitto muodosti Juudalle.[7]

Profetioita kansan vangitsemisesta ja ennallistamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jesajan palvellessa profeettana Juudassa valtakunnan moraalinen tila oli surkea, varsinkin kuningas Ahasin päivinä. Maa oli täynnä sekä ruhtinaiden että kansan kapinointia. Hallitsijat toimivat vastoin lakia, jonka Jumala oli antanut Moosekselle.[8] Jesajalle kerrottiin etukäteen, että kansa ei kuuntelisi häntä. Jumala sanoi, että tilanne jatkuisi tällaisena, kunnes kansa tuhoutuisi, ja että vain Jumalalle tottelevaiset säästyisivät.[9]

Vaikka Jesaja keskittyi Juudaan, hän esitti myös profetioita, jotka koskivat Israelia ja ympäröiviä kansoja, sikäli kuin ne vaikuttivat Juudan tilanteeseen ja historiaan. Hän hoiti profeetan virkaa pitkään, sillä hän aloitti kun kuningas Ussia kuoli, tai mahdollisesti aikaisemmin, ja jatkoi vielä jonkin aikaa Hiskian 14. hallitusvuoden jälkeen. Jesaja toimi profeettana noin 50 vuotta.[10] Jesaja ennusti myös, että Assyrian kansakunta ei syöksisi valtaistuimelta Juudan kuninkaita eikä hävittäisi Jerusalemia vaan sen tekisi Babylon.[11] Siihen aikaan kun Assyria oli hyökkäämässä Juudaan, Jesaja toimitti kuningas Hiskialle lohduttavan sanoman, jonka mukaan Assyrian sotajoukot eivät pääsisi kaupunkiin.[12] Sanansa vahvistukseksi Jumala lähetti enkelin tuhoamaan 185000 Assyrian armeijan väkevää miestä ja johtajaa, ja niin hän vapautti Jerusalemin.[13]

Jesaja kirjoitti myös monia Jerusalemia koskevia ennallistusprofetioita. Vaikka Jumala sallisikin kansan joutua vankeuteen Babyloniin, koska se oli kapinoinut häntä vastaan, Jumala tulisi aikanaan tuomitsemaan Babylonin, koska se toimi ilkeyttään ja aikoi pitää Jumalan kansan vankina ikuisesti. Jotkin Jesajan profetiat on omistettu Jumalan Babylonia vastaan esittämille tuomioille ja sen autioittamiselle, joka olisi niin perusteellinen, ettei sitä rakennettaisi enää koskaan uudelleen.[14]

Yksi vai useampi kirjoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut nykyajan tutkijat ovat esittäneet ajatuksen, ettei Jesaja kirjoittanut Jesajan kirjaa kokonaan. Joidenkuiden mukaan luvut 40–66 kirjoitti joku tuntematon henkilö, joka eli juutalaisten Babylonin-pakkosiirtolaisuuden päättymisen aikoihin.

Jesajan kirjan kirjoittajasta alettiin kiistellä vasta 1100-luvulla. Kiistan käynnisti juutalainen raamatunselittäjä Abraham Ibn Ezra. Erään hakuteoksen mukaan hän sanoo Jesaja-kommentaarissaan, että ”40. luvusta alkavan jälkimmäisen puoliskon kirjoitti profeetta, joka eli Babylonin pakkosiirtolaisuuden aikana ja alkuvuosina Siioniin paluun jälkeen”.[15] Monet oppineet omaksuivat Ibn Ezran näkemyksiä 1700- ja 1800-luvuilla. Heihin kuului saksalainen teologi J. C. Döderlein. Hän julkaisi Jesajan selitysteoksensa vuonna 1775, ja siitä valmistui toinen painos vuonna 1789. Eräs Raamatun selitysteos sanoo: ”Kaikki muut paitsi konservatiivisimmat oppineet hyväksyvät nykyään Döderleinin olettamuksen – – jonka mukaan Jesajan kirjan luvuissa 40–66 olevat profetiat eivät ole 700-luvulla eläneen profeetta Jesajan sanoja vaan ne ovat peräisin myöhemmältä ajalta”.[16]

Toista Jesajaa eli Deuterojesajaa koskevan teorian pohjalta syntyi sellainen käsitys, että kirjoittajia on saattanutkin olla kolme. Sen jälkeen kirja on pilkottu vielä useampiin osiin. Raamatunselittäjä Charles C. Torrey sanoo tästä : ”Kerran suurena pidetty ’pakkosiirtolaisuuden profeetta’ on kutistunut mitättömäksi hahmoksi, joka on melkeinpä hautautunut unohduksiin kirjan yltiömäisen jaottelun vuoksi.”lähde? Kaikki oppineet eivät kuitenkaan hyväksy tällaista Jesajan kirjan pilkkomista.

Yhden Jesajan puolesta puhuu mm. ilmausten yhtenäisyys. Esimerkiksi ilmaus ”Israelin Pyhä” esiintyy 12 kertaa luvuissa 1–39 ja 13 kertaa luvuissa 40–66, mutta Raamatun heprealaisten kirjoitusten muissa osissa tätä Jumalaa kuvailevaa ilmausta käytetään vain 6 kertaa. Lukujen 1–39 ja 40–66 välillä on muitakin yhtäläisyyksiä. Molemmissa osissa käytetään useaan otteeseen samoja omaleimaisia kielikuvia. Niissä puhutaan esimerkiksi synnytystuskissa olevasta naisesta sekä ”tiestä” tai ”valtatiestä”. Myös ”Siioniin” viitataan toistuvasti, 29 kertaa luvuissa 1–39 ja 18 kertaa luvuissa 40–66. Siihen viitataan Jesajan kirjassa useammin kuin missään muussa Raamatun kirjassa. Erään Raamatun hakuteoksen mukaan tällaiset todisteet ”tekevät kirjasta niin yksilöllisen, että sitä on vaikea selittää”, jos kirjoittajia olisi ollut kaksi, kolme tai useampia.[17]

Raamatun kreikankielisten tekstien kirjoittajat uskoivat yhden ja saman miehen kirjoittaneen Jesajan kirjan. Esimerkiksi Luukas kertoo etiopialaisen virkamiehen lukeneen aineistoa, joka on nykyään Jesajan 53. luvussa, juuri siinä osassa, jonka jotkut tutkijat ajattelevat lähteneen Deuterojesajan kynästä. Mutta Luukas sanoo, että etiopialainen oli ”lukemassa ääneen profeetta Jesajaa”.[18]

Evankeliuminkirjoittaja Matteus selittää, millä tavalla Johannes Kastaja täytti ne profeetalliset sanat, jotka ovat nykyään Jesajan 40:3:ssa. Matteuksen mukaan kirjoittaja oli ”profeetta Jesaja”.[19] Erään kerran Jeesus luki kirjakääröstä sanat, jotka ovat nykyään Jesajan 61:1, 2:ssa. Kun Luukas kertoo tästä tapauksesta, hän sanoo: ”Hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirjakäärö.” (Luukas 4:17.) Apostoli Paavali viittaa Roomalaiskirjeessään sekä Jesajan kirjan alkuosaan että sen loppuosaan, osoittaen että kirjoittaja on ollut yksi ja sama henkilö, Jesaja.[20] Lukiessaan ”profeetta Jesajan kirjakääröä” Nasaretin synagogassa Jeesus Kristus itse luki Jesajan 61:1, 2:n sanat.[21]

Juutalainen historioitsija Josephus osoittaa, että Kyyros oli selvillä häntä koskevista Jesaja profetioista Josephus kirjoittaa: ”Kyyros tiesi nämä asiat, koska hän oli lukenut sitä profetioiden kirjaa, jonka Jesaja oli jättänyt jälkeensä kaksisataakymmenen vuotta aiemmin.” Josephuksen mukaan tieto näistä ennustuksista on jopa saattanut vaikuttaa siihen, että Kyyros halusi lähettää juutalaiset takaisin kotimaahansa, sillä Josephus kirjoittaa, että Kyyroksen ”valtasi voimakas, kunnianhimoinen halu toimia sen mukaan, mitä oli kirjoitettu”.[22]

Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluvasta Jesaja-kääröstä (IQIsa, joka lienee jäljennetty toisen vuosisadan loppupuolella eaa.) löytyy lisäksi todiste siitä, että jäljentäjä, joka kirjoitti sen, ei tiennyt mitään profetian oletetusta kahtiajaosta luvun 39 lopussa. Hän aloitti 40. luvun sen palstan viimeiseltä riviltä, joka sisältää luvun 39. Koko Jesajan kirja on säilynyt vuosisatojen halki yhtenä, ei kahtena tai useampana teoksena. Luvun 39 yhteys lukuun 40 ilmenee siitä, mitä sanotaan Jesajan 39:6, 7:ssä, joka on selvästi siirtymä siihen, mitä seuraa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]