Syntiinlankeemus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aadamin ja Eevan syntiinlankeemus Rembrandtin etsauksessa.

Syntiinlankeemus on kristinuskon opissa tulkinta Vanhan testamentin kuvaamasta tapahtumasta, jossa Eeva söi Jumalan kiellosta huolimatta kiellettyä hedelmää hyvän ja pahan tiedon puusta. Tämän seurauksena Jumala karkotti ihmiset paratiisista ja perisynti sai alkunsa.

Kristityille ja juutalaisille yhteinen Ensimmäinen Mooseksen kirja kertoo, kuinka käärme houkutteli Eevan syömään hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta, vaikka Jumala oli kieltänyt sen Aadamilta ja Eevalta, ainoilta ihmisiltä. Kristityt, juutalaiset ja muslimit ovat myöhemmin yhdistäneet Eevan vietelleen käärmeen Saatanaan. Annettuaan periksi kiusaukselle Eeva sai miehensäkin tekemään samoin. Tästä Jumala vihastui ja karkotti Aadamin ja Eevan paratiisista. Hän antoi lisäksi Eevalle synnytyskivut ja Aadamille kyntämisen vaivat.[1]

Kristityille syntiinlankeemus on erityisen tärkeä tapahtuma, sillä se teki Jeesukselle välttämättömäksi tulla maan päälle ja kuolla ristillä. Paavalin mukaan Jeesus oli uusi Aadam, joka kumosi ensimmäisen Aadamin teon. Myöhemmin kirkkoisä Augustinus määritteli Paavalin vaikutuksesta perisynnin syntiinlankeemuksen seuraukseksi. Perisynnin johdosta kaikki ihmiset syntyvät syntisinä.[1]

300-luvulla elänyt syyrialainen kirkkoisä Efraim Syyrialainen korostaa sitä, että Eevan ja Aadamin oma himo ja harkitsemattomuus aiheuttivat syntiinlankeemuksen, ei käärmeen viekoittelu.[2] 500-luvulla elänyt Dorotheos Gazalainen korosti ihmisen katumisen mahdollisuutta syntiinlankeemuksen jälkeen.[3]

Monet gnostikot eivät pitäneet syntiinlankeemusta kielteisenä asiana. Heidän mukaansa Jumala loi maailman tietämättömäksi, ja tieto on keino pelastua. Tämän pelastumisen pani alulle Eeva uhmaamalla pahan luojansa käskyjä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ellwood, Robert S. & Alles, Gregory D.: ”the Fall”, The Encyclopedia of World Religions, s. 145. Facts on File, 2007. ISBN: 978-0-8160-6141-9.
  2. Veli-Petri Seppälä: ”Käännösvalikoima syyrialaisten isien opetuksia”, Paratiisi on idässä. Lähi-idän kristittyjen ja syyriankielisen kirjallisuuden historiaa sekä kokoelma syyrialaisten isien opetuksia., s. 207. Toinen painos. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 29. , 2001. ISSN 0359-7938. ISBN 951-9380-42-6.
  3. Abba Dorotheos: Abba Dorotheoksen kaksitoista opetuspuhetta, s. 27-28. Kreikankielinen alkuteksti: ΠΕΡΙ ΤΟΥ ΑΒΒΑ ΔΟΣΙΘΕΟΥ ΤΟΥ ΟΣΙΟΥ ΠΑΤΡΟΣ ΙΜΩΝ ΔΩΡΟΘΕΟΥ ΔΙΔΑΣΚΑΛΙΑΙ. Sarjassa "Sources chrétiennes" (n:o 92, 1963, Paris) julkaistu tarkistettu laitos.. Suomentanut Kyllikki Härkäpää. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1979. ISBN 951-0-09474-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]