Aadam
Aadam eli Aatami (hepreaksi אָדָם ’ihminen’, ’ihmiskunta’; arab. آدم ’punainen’, ’maa’) oli Raamatun ja Koraanin mukaan ensimmäinen ihminen ja kaikkien ihmisten kantaisä, jonka Jumala loi omaksi kuvakseen maan tomusta. Jumala asetti Aadamin vartioimaan Eedenin puutarhaa ja määräsi Aadamin antamaan nimet kaikille eläimille. Eedenin puutarha täytti kaikki hänen välttämättömät fyysiset tarpeensa, sillä siellä oli ”kaikenlaisia puita, haluttavan näköisiä ja hyviä ravinnoksi”, ja ne olisivat voineet pitää Aadamin elossa loputtomasti.[1] Kaikkialla Aadamin ympärillä oli monenlaisia ja -näköisiä rauhallisia eläimiä. Mutta Aadam oli yksin. Eedenissä ei ollut ’hänen lajinsa mukaista’ toista luomusta, jonka kanssa keskustella. Jumala totesi, että ”ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin”. Myöhemmin Jumala loi Aadamin kylkiluusta hänelle vaimon, Eevan. Jumala antoi Aadamille ja Eevalle työtehtävän. Heidän oli määrä kaunistaa puutarhakotiaan ja huolehtia siitä, ja kun he lisääntyisivät ja täyttäisivät maan miljardeilla omaa lajiaan olevilla jälkeläisillä, heidän oli määrä laajentaa tämä paratiisi maan ääriin saakka.[2]
Sisällysluettelo |
Synnin seuraukset [muokkaa]
Jumala antoi Aadamille yhden kiellon ja kertoi tottelemattomuuden seuraukset. Jumala sanoi: ”Hyvän ja pahan tiedon puusta, siitä sinä et saa syödä, sillä sinä päivänä, jona syöt siitä, sinä kuolemalla kuolet.”[3] Huolimatta tästä nimenomaisesta laista, jonka rikkominen merkitsi ankaraa rangaistusta, Aadam oli tottelematon. Sen sijaan että Aadam olisi osoittanut surua tai katumusta tai pyytänyt anteeksi, hän yritti puolustella itseään ja siirtää vastuun muille ja syytti Jumalaa ja vaimoaan omasta tahallisesta synnistään. Aadam sanoi Jumalalle: ”Nainen, jonka annoit olemaan kanssani, hän antoi minulle hedelmän siitä puusta, ja niin minä söin.”[4] Aadam ajettiin tämän vuoksi ulos Eedenistä viljelemättömään maahan, joka oli kirottu tuottamaan orjantappuroita ja ohdakkeita. Siellä hänen piti otsansa hiessä korjata syntinsä katkeria hedelmiä. Odotellessaan kuolemaa tuon puutarhan ulkopuolella Aadam sai poikia ja tyttäriä (juutalaisen perimätiedon mukaan 56), joista Raamatussa mainitaan nimeltä kolme, Kain ja Abel sekä Set. Kuollessaan Aadam oli kertomuksen mukaan 930-vuotias; Setin saadessaan hän oli ollut 130-vuotias. Kaikkiin lapsiinsa Aadam siirsi periytyvän synnin ja kuoleman, koska hän itse oli syntinen.
Sekä vuoden 1992 että 1933/38 käännöksissä nimestä on käytetty muotoa Aadam, Bibliassa taas muotoa Adam. Muualla kuin Raamatussa Aadamia on kutsuttu usein suomennetulla nimellä Aatami.
Aadam kaunokirjallisuudessa [muokkaa]
Kirjailija Johannes Linnankoski sijoitti Aadamin erääksi päähenkilöksi näytelmäänsä Ikuinen taistelu, joka on kuvitteellinen, Raamattuun pohjautuva kertomus Kainin tekemästä veljensä Aabelin murhasta ja sen seurauksista.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
