Albrecht Dürer

Albrecht Dürer
Omakuva, 1498
Syntynyt	21. toukokuuta 1471 Nürnberg
Kuollut	6. huhtikuuta 1528 Nürnberg
Kansallisuus	Saksa
Ala	taidemaalari, taidegraafikko
Kuuluisimpia töitä	Apokalypsi-sarja 1498, Suuri passio 1498-1510, Pieni passio 1510-1511, Ritari, kuolema ja paholainen 1513, Melankolia 1514, Sarvikuono 1515
Signeeraus

Jänis, vesiväri, 1502.

Melankolia, kaiverrus, 1514.

Omakuva, 1493.

Albrecht Dürer (21. toukokuuta 1471 – 6. huhtikuuta 1528) oli saksalainen taidemaalari ja graafikko, puupiirrosten ja kuparikaiverrusten tekijä. Hänet tunnetaan parhaiten puupiirrossarjoista Apokalypsi (1498), kahdesta sarjasta aiheena Jeesuksen ristiinnaulitseminen: Suuri passio (1498–1510) ja Pieni passio (1510–1511) sekä useista erillisistä kuparikaiverruksista, kuten Ritari, kuolema ja paholainen (1513) sekä Melankolia I (1514).

Tausta ja varhaistuotanto

Dürer syntyi ja kuoli Nürnbergissä. Suku, joka oli lähtöisin Unkarista saksalaisti nimen Thürer asetuttuaan Nürnbergiin vuonna 1455. Isä, myös nimeltään Albrecht, oli kultaseppä, joka palveli Hieronymus Helferin apulaisena ja meni vuonna 1468 naimisiin tämän tyttären Barbaran kanssa. He saivat 18 lasta, joista Albrecht oli kolmanneksi tai toiseksi vanhin. Albrechtin veljestä Hans Düreristä tuli myös tunnettu taiteilija.

15-vuotiaana Dürer meni oppipojaksi kaupungin merkittävimmälle taiteilijalle Michael Wolgemutille. Wolgemut oli tuottelias, mutta keskinkertainen pienten myöhäisgoottilaisten töiden tekijä. Dürer oppi maalaamisen lisäksi myös puunleikkaamista ja kuparikaiverruksen perusteita Wolgemutin alaisena. Harjoitteluaikansa lopussa vuonna vuonna 1490 hän lähti kiertämään maata (Wanderjahre eli vaellusvuodet) kisällijärjestelmän sääntöjen mukaisesti. Hän saapui pari vuotta myöhemmin Colmariin aikomuksenaan opiskella Martin Schongauerin johdolla, joka oli aikakautensa arvostettu maalaaja-kaivertaja. Hän sai tietää Schongauerin kuolleen edellisenä vuonna, mutta sai ystävällisen vastaanoton taiteilijan suvulta Colmarissa ja Baselissa. Heidän johdollaan hän sai ilmeisesti jonkin verran harjoittaa metallin- ja puunkaiverruksen suunnittelua. Hän lähti Baselista vuonna 1494 ja palasi Nürnbergiin. Tältä kaudelta on vain vähän hänen töitään jäljellä.

Takaisin Nürnbergiin

Dürer meni naimisiin 9. heinäkuuta 1494 hänen poissa ollessaan tehtyjen järjestelyjen mukaisesti paikallisen kauppiaan tyttären Agnes Freyn kanssa.

Syksyllä 1494 Dürer lähti Italiaan ja matkusti muun muassa Venetsiaan. Seuraavana vuonna hän palasi Nürnbergiin, jossa hän ilmeisesti vietti seuraavat kymmenen vuotta tuottaen suurimman osan kuuluisista piirroksistaan. Venetsialainen taiteilija Jacopo de Barbari, joka asui Nürnbergissä jonkin aikaa vuonna 1500, vaikutti Düreriin tutustuttamalla hänet uusiin kehitysaskeliin perspektiiviopin, anatomian ja mittasuhteiden alalla, mikä sai Dürerin aloittamaan näiden tutkimisen. Tämä näkyy muun muassa kuuluisan kaiverruksen Aatami ja Eeva (1504) vartalon mittasuhteissa. Kuparikaiverrustekniikassa hän oli pitkälti itseoppinut ja kehitti edelleen kaiverrustekniikkaa. Italiassa hän keskittyi maalaamiseen tehden muun muassa muotokuvia ja alttaritauluja.

Dürerin piirrokset saavuttivat suosiota, ja niitä alettiin kopioida. Venetsiassa saavuttamastaan suosiosta huolimatta hän palasi Nürnbergiin 1507 ja oleskeli Saksassa vuoteen 1520 asti. Hänen silloinen asuintalonsa Nürnbergissä on nykyään museona.

Hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa ja hän oli hyvissä väleissä kaikkien aikakauden mestareiden kanssa vaihtaen piirroksia muun muassa Rafaelin kanssa.

Dürerin Venetsiasta paluun ja hänen Alankomaan matkansa välinen aika jaetaan tavallisesti sen mukaan, minkä tyyppisiä töitä hän pääasiassa teki.

Vuodet 1507–1511

Vuodet 1507–1511 kuluivat pääasiassa piirtämisessä. Hän tuotti tällöin neljä merkittävää teostaan:

• Aatami ja Eeva, 1507
• Neitsyt ja iiris, 1508
• Neitsyt Marian taivaaseenastuminen, 1509, alttaritaulu
• Pyhän kolminaisuuden kumarrus, 1511

Tämän ajanjakson aikana hän viimeisteli kaksi puukaiverrussarjaansa Suuri passio ja Neitsyt Marian elämä, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1511 yhdessä Apokalypsi-sarjan toisen painoksen kanssa.

Vuosina 1511–1514 Dürer keskittyi puun ja kuparin kaivertamiseen, varsinkin kuparin. Tärkein jakson työ oli "Pienen passion" 37 aihetta puulle, ensijulkaisu 1511, sekä samasta teemasta 15 pientä kuparikaiverrusta vuonna 1512. Vuosina 1513 ja 1514 valmistuivat Dürerin kolme kuuluisinta kuparikaiverrusta:

• Ritari, kuolema ja paholainen ("Ritter, Tod und Teufel") – tai yksinkertaisesti Ritari ("Ritter"), 1513
• Melankolia, 1514 ja
• Pyhä Hieronymus työhuoneessaan, 1514.

Vuodet 1515–1520

Vuosina 1515–1520 hän tuotti erityyppisiä töitä. Muotokuvia pellavalle vuonna 1516, eriaiheisia kaiverruksia, kokeiluja rauta- ja sinkkilevyille syövyttämisestä sekä keisari Maksimilian I:lle tehtyjä töitä ennen tämän kuolemaa vuonna 1519.

Kesällä 1520 Dürer teki yhdessä vaimonsa ja palvelijansa kanssa neljännen ja viimeisen matkansa Alankomaihin osallistuakseen uuden saksalais-roomalaisen keisarin Kaarle V kruunajaisiin Aachenissa ja saadakseen uusia työtehtäviä. Hän teki useita piirustuksia käydessään matkalla eri kaupungeissa ja palasi heinäkuussa 1521 kotiin matkalta, jonka aikana hän oli sairastunut tunnistamattomaan sairauteen, mikä vaikutti häneen hänen loppuelämänsä ajan.

Nürnbergissä hän alkoi työskennellä uskonnollisten kuvien parissa, mutta mitään suurempia töitä ei enää syntynyt luonnoksia lukuun ottamatta. Tähän vaikutti heikentyvä terveys ja aika, jonka hän käytti teoreettisiin töihinsä, kuten geometriaan, perspektiivioppiin, ihmisvartalon mittasuhteiden ja linnoittautumisen tutkimiseen. Hän ei ollut lahjakas kirjoittaja, mutta työskenteli kovasti kirjoituksiaan varten.

Viimeiset vuodet

Viimeisinä vuosinaan hän teki vain vähän taidetta. Maalauksista mainittakoon Hieronymus Holtzschuherin muotokuva, Madonna ja lapsi vuodelta 1526 sekä kaksi paneelia, joissa ovat etualalla Pyhän Johannes ja Pietari, sekä taustalla Pyhän Paavali ja Markus. Kuparikaiverruksina Dürer teki vain muutaman muotokuvan, kuten Mainzin kardinaali-vaaliruhtinas, Frederik III Viisaan, Saksin vaaliruhtinaan ja hänen ystävänsä humanistiset oppineet Willibald Pirckheimer, Melanchthon sekä Erasmus Rotterdamilainen.

Elinaikanaan Dürer viimeisteli ja julkaisi kaksi kirjaa. Niistä geometriaa ja perspektiiviä käsittelevä julkaistiin Nürnbergissä vuonna 1525 ja linnoittautumista käsittelevä kaksi vuotta myöhemmin. Ihmisruumiin mittasuhteita käsittelevä teos julkaistiin pian hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1528.

Merkitys

Düreriä pidetään aikakautensa suurimpana saksalaisena taiteilijana ja ensimmäisenä saksalaisena protestanttisena renessanssitaiteilijana. Hän oli hyvin monipuolinen ja arvostettu jo elinaikanaan, omasta mielestään arvostetumpi ulkomailla kuin kotimaassaan. Hänen kaiverruksilleen ja piirroksilleen oli ominaista runsaat yksityiskohdat sekä suurikokoisuus ja niistä otettiin jo hänen elinaikanaan paljon vedoksia.

Teoksia

• 

  Ecce Homo, 1490-1492.

• 

  Omakuva, 1493.

• 

  Omakuva, 1500.

• 

  Aatami ja Eeva, 1507.

• 

  Vanhus ja rahakukkaro, 1507.

• 

  Sarvikuono, kaiverrus, 1515.

• 

  Ritari, kuolema ja paholainen, 1513.

• 

  Rukoileva Maria, 1518.

Aiheesta muualla

• Webmuseum - Dürer: taiteilija ja teokset (englanniksi)
• Albrecht Dürer Valtion taidemuseon kokoelmissa
• Mathematicans Dürer (englanniksi)
• Artchive (englanniksi)
• Albrecht Dürer, Obrazy, Galeria obrazów (puolaksi)