Aachen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aachen
Vaakuna
Vaakuna

Aachen

Koordinaatit: 50°46′N, 06°06′E

Valtio Saksa
Osavaltio Nordrhein-Westfalen
Hallintopiiri Köln
Hallinto
 – Pormestari Dr. Jürgen Linden (SPD)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 160,83 km²
Korkeus 125–410 m m
Väkiluku 260 454 (2 011)[1]
 – Tiheys 1 602 as./km²
Tuomiokirkko
Elisenbrunnen

Aachen [ˈaːxən] (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?; ransk. Aix-la-Chapelle) on noin 260 000 asukkaan[1] kaupunki Saksan länsiosassa, aivan Belgian ja Alankomaiden rajan tuntumassa. Se kuuluu Nordrhein-Westfalenin osavaltioon.[2]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aachen sijaitsee noin 70 kilometriä Kölnistä länteen ja noin 30 kilometriä Maastrichtista itään. Belgian puolella lähin iso kaupunki on Liège (Lüttich). Aachen sijaitsee Maas-joen valuma-alueella. Kaupunki on osin kukkuloiden ympäröimä. Lähimpänä keskustaa on Lousbergin kukkula, suosittu virkistysalue. Kaupungin etelälaidalla on laaja kaupungin omistama metsäalue (Aachener Wald). Siitä etelään päin maisema alkaa vaihettua Eifelvuoristoksi.

Aachenissa vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 21,7°C, mutta elokuu on lähes yhtä lämmin. Keskimääräinen alin lämpötila on tammi- ja helmikuussa nollan vaiheilla.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aachen on pitkään ollut kuuluisa kylpyläkaupunki.[4] Se tunnettiin jo roomalaisajalla lämpimistä rikkilähteistään.[2] Kaupunki sijaitsee keskeisellä risteyspaikalla Euroopassa, alueella, jossa on keskiajasta lähtien ollut Euroopan tihein asutus. Tämä on tuonut kaupunkiin paljon vaikutteita ja merkkihenkilöitä. Kaarle Suuri viihtyi Aachenissa ja hänen kerrotaan muun muassa metsästäneen mielellään alueella. Hän myös kuoli kaupungissa, ja hänen hautansa on kaupungin tuomiokirkossa. Keskiajalla Aachen oli Saksan kuninkaiden kruunauskaupunki.[4] Viimeinen kuningas, Ferdinand I, kruunattiin vuonna 1531. Kaupungin raatihuoneessa (Rathaus) on kruunaussali (Krönungssaal), jossa on arvokkaita tuosta ajasta tehtyjä maalauksia. Kaupunki toimi Itävallan perimyssodan päättäneen Aachenin rauhan neuvottelu- ja allekirjoituspaikkana 1748. Aachenissa oli aikanaan kaksi muuria, jotka purettiin Napoleon Bonaparten käskystä tämän valtakaudella. Ulommasta muurista on jäljellä portit Ponttor ja Marschiertor. Kummastakin muurista muistuttavat kehätiet, jotka ilmeisesti rakennettiin muurien ulkopuolella olleelle suojavyöhykkeelle, jossa ei ollut rakennuksia.

Toisessa maailmansodassa Aachenia pommitettiin muiden saksalaiskaupunkien tapaan melko raskaasti. Kaupunkikuvassa tästä kertoo useat uudehkot rakennukset, joskin vähemmän kuin Kölnissä. Aachen oli myös ensimmäinen länsiliittoutuneiden valloittama saksalainen kaupunki.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RWTH Aachen (Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule Aachen) on teknillinen yliopisto Aachenissa. Se on merkittävä ja arvostettu oppilaitos, joka tunnetaan kaikkialla Saksassa ja osin muuallakin Euroopassa. Kouluun kuuluu yhteensä yhdeksän tiedekuntaa, joista mainittakoon varsinkin konetekniikan, arkkitehtuurin, rakennustekniikan ja lääketieteen tiedekunnat. RWTH on näkyvä osa Aachenia. Se on levittäytynyt lukuisiin eri rakennuksiin keskustan länsipuolelle. Niiden joukossa on lääketieteellisen tiedekunnan päärakennus Klinikum. Se on valtava ja futuristinen rakennus, joka toimii Aachenin pääsairaalana.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosittain helatorstaisin Aachenin kaupunki myöntää arvostetun Karlspreis-palkinnon henkilölle, joka on vaikuttanut myönteisesti Euroopan idean ja rauhan edistämiseen.

Aachenissa tehdään perinteisiä Aachenin piparkakkuja (Aachener Printen), jotka on legendan mukaan kehitetty pyhiinvaeltajien evääksi. Piparkakut ovat yleensä neliömäisiä ja koristeltu sulamattomalla ruskealla sokerilla ja maustettu tyypillisellä mausteseoksellaan.[5]

Aachenissa ilmestyy kaksi sanomalehteä, Aachener Nachrichten ja Aachener Zeitung. Kaupungissa on vakuutusyhtiö Aachener und Münchener Versicherungin isot toimitilat.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aachenissa järjestetään vuosittain CHIO-esteratsastuskilpailut (sanoista Concours Hippique International Officiel). Kisoihin osallistuu ratsastajia ja hevosia eri puolilta maailmaa. Kisat ovatkin osaltaan lisänneet Aachenin näkyvyyttä ja tunnettuutta. Ne televisioidaan ainakin Saksan kansallisella WDR-kanavalla ja lisäksi useilla ulkomaisilla kanavilla.

Aachenissa järjestettiin ratsastuksen maailmanmestaruuskilpailut 20.8–3.9.2006. Maailmanmestaruuksista kilpailtiin koulu-, este-, kenttä-, lännen- ja matkaratsastuksessa, sekä vikellyksessä ja valjakkoajossa. Näissä seitsemässä ratsastuksen lajissa jaettiin yhteensä 16 kultamitalia.

Jalkapalloseura Alemannia Aachen pelasi kaudella 2006–2007 Saksan 1. Bundesliigassa, mutta putosi kaudeksi 2007–2008 takaisin 2. Bundesliigaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Information und Technik Nordrhein-Westfalen (IT.NRW) - Bevölkerung im Regierungsbezirk Köln Information und Technik Nordrhein-Westfalen. Viitattu 17.1.2013. (saksaksi)
  2. a b Facta 2001, 1. osa, s. 2–3. WSOY, 1981. ISBN 951-0-10222-9.
  3. Statistics yr.no. Viitattu 4.10.2013.
  4. a b Pieni tietosanakirja, 1. osa, s. 1, art = Aachen. Otava, 1925. Teoksen verkkoversio.
  5. Neuvoston asetus (ETY) N:o 2081/92, rekisteröintihakemus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aachen.