Alankomaat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alankomaat
Nederland
Alankomaiden lippu Alankomaiden vaakuna
lippu vaakuna

Alankomaat
Alankomaiden Karibian  alueiden sijainti

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia

Kuningas Willem-Alexander

Pääministeri Mark Rutte

Pääkaupunki Amsterdam1
Haag2

Muita kaupunkeja Rotterdam, Haag

Pinta-ala
– yhteensä 41 548[1] km² (sijalla 134)
– josta sisävesiä 18,41

Väkiluku (2012) 16 730 632[2] (sijalla 59)
– väestötiheys 402 / km²
– väestönkasvu 0,371[1] % (2011)

Viralliset kielet hollanti

Valuutta Euro (€) (EUR)

BKT (2010) sijalla 22
– yhteensä 680 300 miljoonaa USD[1]
– per asukas 40 500 USD

HDI (2012) 0.921[3] (sijalla 4)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 2,5 %
– teollisuus 25 %
– palvelut 72,5 %

Aikavyöhyke +1
– kesäaika UTC+2

Itsenäisyys
Wienin kongressi

1815

Lyhenne NL

– ajoneuvot: NL
– lentokoneet: PH

Kansainvälinen
suuntanumero
+31

Motto Je Maintiendrai
(suom. Minä tulen ylläpitämään)

Kansallislaulu Het Wilhelmus

1 Amsterdam on perustuslaillinen pääkaupunki, 2Haag on hallinnollinen pääkaupunki.

Alankomaat (holl. Nederland), myös Hollanti, on valtio läntisessä Euroopassa. Yhdessä Curaçaon, Sint Maartenin ja Aruban kanssa se muodostaa Alankomaiden kuningaskunnan. Maa on myös yksi Euroopan unionin perustajavaltioista.

Alankomaat rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Belgiaan ja pohjoisessa sekä lännessä Pohjanmereen. Lisäksi Alankomailla on maarajaa myös Ranskan kanssa Karibianmerellä sijaitsevan Saint-Martinin saaren kautta. Pinta-ala on 41 526 neliökilometriä ja väkiluku oli marraskuun 2009 alussa 16 564 029.[2] Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on Euroopan suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupungit sekä niiden ympäristö) kutsutaan Randstadiksi.

Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä suuri osa siitä sijaitsee merenpinnan tason alapuolella. Maapinta-alasta noin 20 prosenttia sijaitsee ja 21 prosenttia väestöstä asuu merenpinnan tason alapuolella.[4] Noin 50 prosenttia maapinta-alasta sijaitsee enintään metrin merenpinnan tason yläpuolella.

Alankomaita kutsutaan myös usein nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa kahta Hollannin maakuntaa, Etelä- ja Pohjois-Hollantia, jotka kuuluvat maan kahteentoista maakuntaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on suomen kielessä kelvollinen nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen.[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Alankomaiden maantiede
Alankomaat satelliittikuvassa toukokuussa 2000.
35 kilometriä pitkä aikanaan Zuiderzeen erottanut Afsluitdijk.
Hiekkadyynejä Seelannissa

Pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaat on pieni, alava maa, jolla on pitkä rantaviiva Pohjanmerelle. Suuri osa maasta on alle 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajat alueet maan etelä- ja pohjoisosissa ovat meren pinnan alapuolella.[6] Esimerkiksi koko Flevolandin provinssi (jossa on maailman suurin tekosaari) on muodostettu valtaamalla merestä alaa patoamalla se ja kuivattamalla näin syntynyt polderi. [7] Kuivattamiseen on käytetty penkereitä, kanavia ja tuulimyllyjä, jolla pumpattiin vettä pois alueilta, jotka ovat nyt merenpinnan alapuolella.[8]

Maan korkein kohta Vaalserberg maan kaakkoisimmassa pisteessä on 322,7 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kuuluu Ardennien vuoristoon.[9]

Pohjanmeren vuoden 1953 tulvakatastrofin jälkeen kehitettiin mittava patoamissuunnitelma Deltawerken Zeelandin suistoalueen tulvariskin vähentämiseksi. Työt käynnistettiin 1958, ja ne saatiin suurelta osin päätökseen vuonna 2002. Työmaa oli valtaisa, ensisijaisia ulompia penkereitä kohotettiin 3 000 kilometrin sekä toissijaisia 10 000 kilometrin matkalta. Uusien riskinhallintamenetelmien kehittämisen jälkeen on penkereitä vahvistettu uudelleen. Deltawerken on yksi suurimmista ihmiskunnan tekemistä rakennelmista.[10][11]

Maan jakaa kahteen pääosaan kolme jokea: Rein (holl. Rijn), Waal ja Maas. Alankomaiden lounaisosa on itse asiassa yksi iso jokien suistoalue.[12]

Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden vanhimmat kivet ovat peräisin kivihiilikaudelta. Slochterenin alueella kivihiilikauden kerrostuman pintakerros on hiekkakiveä. Alue tunnetaan maakaasuesiintymistään. Permikauden loppupuolella Alankomaiden pohjoisosiin muodostui suuria vuorisuolaesiintymiä.[13]

Triaskauden jälkeen alkoi 20 miljoonaa vuotta kestänyt vaihe, jolloin syntyi sedimenttikiviä. Osa niistä sisältää öljyä, ja tällöin syntyivät öljykentät Pohjanmeren alle. Liitukaudella nykyinen Alankomaiden alue oli kokonaan meren alla. Kenotsooisella kaudella syntyneitä savikerrostumia kaivetaan nykyisin ylös tiilien tekemistä varten. Jääkaudet muuttivat maisemaa rajusti kerrostaen alueelle moreenia ja savea. Ne toivat myös suuria siirtolohkareita. Veiksel-jääkauden jäätikkö ei ulottunut Alankomaihin, mutta sen aikana alueelle tuli paljon hiekkaa.[13]

Jääkausien jälkeen maisemaa on muovannut merenpinnan nousu 10 000 vuoden ajan. Savea kerrostui aikaisempien turvemaiden päälle. Dyynit ovat alle kolmetuhatta vuotta vanhoja. Myös Drenthen ja Groningenin alueen laajat turvemaat ovat muodostuneet vasta jääkausien jälkeen.[13]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaita hallitsee meri-ilmasto. Maa on enimmäkseen tasaista, ja joet ja kanavat tuovat kosteutta ja tasaavat lämpötiloja. Niinpä ilmastolliset erot ovat pieniä. Rannikolla on leudompaa kuin sisämaassa. Esimerkiksi Vlissingenissä vuoden kylmimmän kuukauden, helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on 1,7 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 21,3 astetta. Sadetta saadaan kuukausittain 40–80 mm, mutta kesällä sadepäiviä on vähemmän ja sade silloin rankempaa.[6][14]

Sisämaata edustavassa De Biltissä on helmikuun keskimääräinen alin lämpötila -0,1 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 22,3 astetta. Sadetilastot ovat samansuuntaiset kuin rannikollakin.[6][15]

Sää vaihtelee päivästä ja vuodesta toiseen suuresti. Talvella sattuu kylmiä kausia, jotka kestävät viikosta kahteen kuukauteen, ja niiden aikana kanavat saattavat jäätyä jolloin niillä luistellaan. Joinakin talvina jäätä ei tule lainkaan.[6]

Luonto ja luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaat kuuluu lauhkeaan lehtimetsävyöhykkeeseen. Metsä peittää 10 prosenttia maa-alasta. Lähes puolet metsistä on Gelderlandin ja Pohjois-Brabantin maakunnissa. Valtion politiikkaan kuuluu edistää metsien monimuotoista käyttöä talouden, virkistyksen, ympäristönsuojelun ja biodiversiteetin näkökulmista. Vuonna 2001 havumetsää oli noin 160 000 hehtaaria, lehtimetsää 100 000 hehtaaria. Yleisin havupuulaji on mänty, yleisin lehtipuu tammi. Lähes kaikki metsät ovat istutettuja, useimmat vuosina 1940–1980, ja yli satavuotiaat metsät ovat hyvin harvinaisia.[16]

Alankomaiden luonto kuuluu maailman tarkimmin tutkittuihin. Kattava lajiluettelo on julkaistu internetissä osana Encyclopedia of Life -hanketta.[17] Maaliskuussa 2011 luettelossa oli yli 40 000 kasvi-, eläin- ja sienilajia.[18]

Alankomaissa on kaksikymmentä kansallispuistoa. Niistä kaksi vanhinta, Hoge Veluwe ja Veluwezoom, syntyivät yksityisestä aloitteesta, ja valtio on perustanut 18 muuta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Määritelmän mukaan puiston pinta-alan pitää olla ainakin tuhat hehtaaria, ja sillä pitää olla poikkeuksellisia luonnonarvoja.[19] Hoge Veluwessa tavataan saksanhirviä, metsäkauriita, mufloneita ja villisikoja.[20]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Alankomaiden historia
Neljän päivän taistelu vuonna 1666 toisessa Englannin–Hollannin sodassa.
Rotterdam Saksan pommitusten jälkeen vuonna 1940.

Nykyisten Alankomaiden alue oli aiemmin kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eaa. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eaa. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan, kuten nykyinen Belgiakin. Frankkien valtakunnan vuonna 843 tapahtuneen jaon jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöhemmin joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen.[21]

Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, jonka uskonnollisesti jyrkkä politiikka uskonvainoineen johti vapaussotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohjoisissa maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi (Yhdistyneet provinssit) vuonna 1581, kun taas eteläiset maakunnat (nykyinen Belgia) jäivät Espanjan yhteyteen.[22]

Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi Westfalenin rauhassa vuonna 1648. Rauhansopimus päätti kolmikymmenvuotisen sodan. Samalla päättyi myös Espanjan ja Alankomaiden Kahdeksankymmenvuotinen sota.[23]

Alankomaat oli vallannut jo vapaussodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöhemmin siirtomaitaan muun muassa Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652–1654 ja 1665–1667 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskan toiseen keisarikuntaan.[24]

Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Orania-Nassaun suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nykyinen Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830.[25] Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi täysi-ikäiseksi tultuaan 1898 kuningatar Vilhelmiina.[26] Kuningas Vilhem III:n kuoltua Juliana peri muun maan, mutta Luxemburg erosi itsenäiseksi entisen Nassaun herttua Aadolfin johtamaksi suurherttuakunnaksi.[27]

Alankomaat pysyi puolueettomana ensimmäisessä maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myös toisen maailmansodan puhjetessa. Saksalaiset kuitenkin miehittivät maan 1940, jolloin kuningasperhe ja hallitus pakenivat Lontooseen. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan päätyttyä kuningatar Vilhelmiina palasi takaisin 1945 ja luopui kruunusta 1948 tyttärensä Julianan hyväksi. Tämä puolestaan luovutti valtaistuimen 1980 tyttärelleen Beatrixille.[25]

Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat on tukeutunut länteen. Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä.[28] Siirtomaista on enää jäljellä Aruba, Curaçao ja Sint Maarten, kun Indonesia itsenäistyi 1949 ja Suriname 1975.[29]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Willem-Alexander.

Alankomaat on ollut perustuslaillinen monarkia vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (alankom. Minister-president). Hallitukset ovat rakentuneet vuoroin keskustan ja vasemmiston, vuoroin keskustan ja oikeiston yhteistyölle.[29] Äänioikeuden saa 18 vuoden iässä.[1]

Alankomaiden parlamentti, yleisvaltiot (alankom. Staten-Generaal) on kaksikamarinen, joka koostuu alahuoneesta, toisesta kamarista (alankom. Tweede Kamer) ja ylähuoneesta, ensimmäisestä kamarista (alankom. Eerste Kamer). Toisessa kamarissa on 150 jäsentä, jotka valitaan yleisillä vaaleilla joka neljäs vuosi. Ensimmäisessä kamarissa, jolla on vähemmän vaikutusvaltaa kuin toisella kamarilla, on 75 jäsentä. Toisen kamarin valintatavasta poiketen provinssien parlamentit, aina provinssi-parlamenttivaalien jälkeen, valitsevat ja nimittävät ensimmäisen kamarin jäsenet nelivuotiskaudelle.[1]

Toisessa kamarissa ovat edustettuina kristillisdemokraattis-konservatiivinen Christen Democratisch Appèl (vuoden 2010 vaaleissa 21 paikkaa), sosiaalidemokraattinen Partij van de Arbeid (30 paikkaa), vasemmistolainen Socialistische Partij (15), liberaali Volkspartij voor Vrijheid en Democratie (VVD; 31), konservatiivinen Partij voor de Vrijheid (vapauspuolue; PVV, 24 paikkaa), GroenLinks (vihervasemmisto, 10), protestanttien ChristenUnie (5), sosiaaliliberaali Democraten 66 (2) ja muut (5 paikkaa).[1]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden kartta
Aruban kartta.
Alankomaiden kuningaskunnan Karibian meren alueet

Alankomaiden Euroopassa oleva osa on jaettu kahteentoista provinssiin (holl. provincie).[1] Vuoden 2010 lopussa Karibialla olevien osien hallintoa muutettiin siten, että Alankomaiden Antillit hajotettiin, Curaçaosta ja St Maartenista tuli autonomisia alueita ja niiden lisäksi muodostettiin kolme erityisasemassa olevaa kuntaa, Bonaire, St Eustatius ja Saba.[29]

Provinssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

provinssi[30] Pääkaupunki Pinta-ala Väkiluku 1.1.2010
Drenthen lippu Drenthe Assen 2 641 km² 490 981
Flevolandflag.svg Flevoland Lelystad 1 417 km² 387 881
Frisian flag.svg Friesland Leeuwarden 3 341 km² 646 305
Gelderland-Flag.svg Gelderland Arnhem 4 971 km² 1 998 936
Flag Groningen.svg Groningen Groningen 2 333 km² 576 668
NL-LimburgVlag.svg Limburg Maastricht 2 150 km² 1 122 701
North Brabant-Flag.svg Pohjois-Brabant 's-Hertogenbosch 4 916 km² 2 444 158
Flag North-Holland, Netherlands.svg Pohjois-Hollanti Haarlem 2 671 km² 2 669 084
Flag of Overijssel.svg Overijssel Zwolle 3 325 1 130 345
Utrecht (province)-Flag.svg Utrecht Utrecht 1 385 1 220 910
Flag of Zeeland.svg Seelanti Middelburg 1 787 381 409
Flag Zuid-Holland.svg Etelä-Hollanti Haag 2 814 3 505 611

Erityisasemissa olevat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

provinssi[31] Pääkaupunki Pinta-ala Väkiluku 1.1.2010
Flag of Bonaire.svg Bonaire Kralendijk 288 km² 13 389
Flag of Sint Eustatius.svg Sint Eustatius Oranjestad 21 km² 2 886
Flag of Saba.svg Saba The Bottom 13 km² 1 737

Itsehallintoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

provinssi[32] Pääkaupunki Pinta-ala Väkiluku 1.1.2010
Flag of Aruba.svg Aruba Oranjestad 193 km² 107 138
Flag of Curaçao.svg Curaçao Willemstad 444 km² 142 180
Flag of Sint Maarten.svg Sint Maarten Philipsburg 34 km² 37 429

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaissa puhutaan pääosin hollantia, mutta maan pohjoisosassa on friisinkielinen ja eteläisimmässä osassa limburginkielinen vähemmistö. Itärajan tuntumassa puhutaan myös saksaa. Noin 87 prosenttia väestöstä puhuu vieraana kielenä englantia, 70 prosenttia saksaa ja 29 prosenttia ranskaa.[33]

Vuoden 2005 arvion mukaan 80,9 prosenttia alankomaalaisista oli hollantilaisia ja friisejä, 2,4 prosenttia oli indonesialaisia, 2,4 prosenttia saksalaisia, 2,2 prosenttia turkkilaisia, 2 prosenttia surinamelaisia, 1,9 prosenttia marokkolaisia ja muita väestöryhmiä oli 6,8 prosenttia[34].

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Alankomaiden väestöstä 46 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia. Katoliseen kirkkoon kuuluu 27 prosenttia, reformoituun kirkkoon kuuluu 8 prosenttia, Hollannin protestanttiseen kirkkoon (PKN) kuuluu 6 prosenttia ja kalvinisteja on 4 prosenttia. Muslimeja on 4 prosenttia ja 6 prosenttia kuuluu muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin.[35] Vuoden 2005 Eurobarometrissä 27 prosenttia hollantilaisista kielsi uskovansa minkäänlaiseen jumalaan ja Synovaten vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan joka viides uskoi Jumalan luoneen maailman kuudessa päivässä.[36]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zuidas on talouskeskus Amsterdamissa.

Alankomaat lähti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijäksi. Se oli mukana muun muassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisössä.[37]

Alankomaiden merkittävimmät luonnonvarat ovat Pohjanmeren maakaasu ja öljy sekä hedelmällinen maaperä. Merkittävimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, koneet ja kulkuneuvot. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin johdolla. Muun muassa CD-levy on Philipsin lanseeraama. Alankomaiden 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin vuonna 1996 kilpailijoiden, etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön, vallatessa sen markkinat.[38]

Vuonna 2009 palvelusektori tuotti 73,7 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, teollisuus 24,4 prosenttia ja maatalous 1,9 prosenttia. Tärkeimpiä maatalouden tuotteita ovat viljat, perunat, sokerijuurikas, hedelmät, vihannekset ja karja.[1]

2000-luvun alussa Alankomaat tuotti 60 prosenttia maailman leikkokukista ja 65 prosenttia kukkasipuleista. Siellä on viljelty kukkasipuleita myyntiin yli 400 vuoden ajan.[39] Tyypillisiä sipulikasveja ovat tulppaanit, narsissit, gladiolukset, liljat, amaryllikset ja krookukset. Leikkokukiksi kasvatetaan krysanteemeja, ruusuja, gerberoita ja freesioita. Myös afrikkalaisia leikkokukkia tulee Euroopan markkinoile Alankomaiden kautta suurin määrin.[40]

Rotterdamin syväsatama vilkastuttaa talouselämää.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaissa on yhteensä 27 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin pituinen kiitotie.[1] Schipholin kansainvälinen lentoasema oli vuonna 2007 Euroopan viidenneksi ja maailman 12. vilkkain matkustajamäärillä mitattuna.[41] Toiseksi suurin Eindhovenin lentoasema palvelee sekä siviili- että sotilasliikennettä.[42]

Rautatietä on lähes 2 900 kilometriä ja moottoritietä 2 500 kilometriä, maantietä yhteensä 136 827 kilometriä. Sellaisia vesireittejä, joita pitkin 50-tonniset laivat mahtuvat liikkumaan, on 6 215 kilometriä. Satamia ovat Amsterdam, IJmuiden, Moerdijk, Rotterdam, Terneuzen ja Vlissingen.[1] Europoort Rotterdamissa Maasjoen suulla on yksi maailman rahtimäärältään suurimmista ja nykyaikaisimmista satamista.[43]

Kanavien verkoston ansiosta Alankomaissa on Euroopan tihein sisämaan vesiväylien verkosto. Kanavia pitkin pääsee kaupungista toiseen, ja niillä liikkuu kesäisin paljon huvialuksia.[44] Vuonna 2004 arvioitiin, että kolmannes Alankomaiden sisällä liikkuvasta rahdista viedään vesireittejä pitkin. Vesireitit jatkuvat myös Saksaan ja Ranskaan Reiniä pitkin ja Belgiaan ja Ranskaan Mausea pitkin.[45]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Alankomaiden taide
Johannes Vermeerin teos Turbaanipäinen tyttö

Alankomaiden kulttuuria leimaa kaksi jakolinjaa: jako urbaaniin Randstadin kulttuuriin ja maaseudun kulttuuriin sekä maaseudun jakaantuminen Reinjokea pitkin protestanttiseen pohjoiseen ja katoliseen etelään.[46]

Kulttuurin kehittymiseen on vaikuttanut voimallisesti myös kalvinismi kohtuullisuuden, vaatimattomuuden ja yhdenvertaisuuden ihanteineen. Niinpä varakkaat kauppiaatkin rakennuttivat varsin vaatimattomia kaupunkitaloja kanaalien varrelle ranskalaisten ja brittien suosimien kartanoiden ja linnojen sijasta. Siisteys ja järjestys ovat arkkitehtuurin ja kodinsisustuksen tavoitteina. Myös ruokaa on pidetty välttämättömyytenä enemmän kuin ylellisyytenä. Alankomaalaisen keittiön perinneruokiin kuuluvat hernekeitto, kaalipata, ranskanperunat majoneesin kanssa ja silli. Vain lähimpiä ystäviä kutsutaan päivälliselle, mutta kahvittelu on yleinen sosiaalisen kanssakäymisen muoto niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Kahvin kanssa tarjotaan tavallisesti yksi keksi, ei seitsemän sortin kakkuvalikoimia.[46] Alankomaiden perinnemaisemissa laiduntaa lypsykarjaa, ja maitotuotteet, voi ja juusto ovat perinteisiä maataloustuotteita. Juustoa tuotetaan paljon vientiin. 60 prosenttia vientijuustosta on goudaa, kakkossijalla on edam.[47]

Alankomaiden maalaustaiteen varhaisvuosien suuria nimiä olivat Pieter Brueghel vanhempi ja Hieronymus Bosch. Kultakaudelta tunnetaan ennen kaikkea Rubens (1577–1640) ja Rembrandt (1606–1669) mutta myös Johannes Vermeer ja Frans Hals. 1800-luvulla oli vähemmän menestystä, kunnes vuosisadan loppupuolella nousi Vincent van Gogh (1853–1890). 1900-luvulla Piet Mondriaan oli De Stijl -liikkeen kärkinimiä.

Unescon maailmanperintöluettelossa on Alankomaista kahdeksan kohdetta. Niistä yksi, Vattimeri, on Saksan kanssa jaettu luontokohde. Kulttuurikohteita ovat Amsterdamin puolustusrintama, Droogmakerij de Beemster (Beemsterin polderi), Ir. D.F. Woudagemaal (D.F.Woudan höyrypumppaamo), Kinderdijk-Elshoutin myllyverkosto, Rietveld-Schröder-talo, Schokland ympäristöineen ja Grachtengordelin kanava-alue Amsterdamissa.[48]

Vaikka Alankomaat on Euroopan unionin jäsenvaltio, se kuitenkin poikkeaa näkyvästi muista maista joissain vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Alankomaat on muun muassa ainoa Euroopan maa, jossa kannabistuotteiden myynti on sallittua, kuitenkin vain erikoisissa 'coffeeshopeissa'.[49] Lisäksi se on yksi harvoista EU-maista, joissa ilotalot ovat sallittuja.[50]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luistelu on suosittua Alankomaissa.

Jalkapallo on Alankomaiden suosituin urheilulaji[51], ja sitä pelaa lähes kaksi miljoonaa ihmistä[52]. Maan miesten maajoukkue on saanut hopeaa kolmesti MM-turnauksessa vuosina 1974, 1978 ja 2010. Maaliskuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla kaksi, heti Espanjan perässä.[53] Maan kolme suurta jalkapallojoukkuetta ovat Ajax Amsterdam, Feyenoord Rotterdam ja PSV Eindhoven, ja legendaarisia pelaajia Johan Cruyff, Marco van Basten, Frank Rijkaard ja Ruud Gullit.[54] Alankomaiden pääsarjaa Eredivisieta seurasi kaudella 2009–2010 paikan päällä keskimäärin 19 668 ihmistä ottelua kohden.[55]

Alankomaat on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1900 alkaen. Se isännöi Amsterdamissa pidettyjä vuoden 1928 kesäkisoja. Eniten mitaleita maa on saanut pikaluistelussa, uinnissa ja pyöräilyssä. Alankomaiden menestyneimmät yksittäiset olympiaurheilijat ovat Inge de Bruijn ja Anky van Grunsven, jotka ovat molemmat saaneet kahdeksan mitalia.[56]

Retkiluistelu on suosittu ja perinteikäs harrastus. Alankomaissa on luisteltu kanavia pitkin yli 1 000 vuotta[57] ja kun vuonna 2009 kanavat jäätyivät pitkästä aikaa, peräti 2,3 miljoonaa alankomaalaista lähti kanaville luistelemaan.[58]. Kuuluisin luistelutapahtuma, 11 kaupunkia kiertävä Elfstedentocht, on yritetty järjestää vuodesta 1909 mutta se on onnistunut vasta 15 kertaa. Ilmastonmuutoksen myötä tapahtuman ennustetaan muuttuvan yhä harvinaisemmaksi.[59] Hollantilaisten aloitteesta vastaavaa kilpailua alettiin järjestää Kuopion seudulla Kallavedellä 1980-luvullla.[60]

Alankomaat on menestynyt pikaluistelumaa ja laji on myös hyvin suosittu siellä.[57] Maa on olympialaisten toiseksi menestynein pikaluistelumaa yhdessä Norjan kanssa.[57] Tunnettuja alankomaalaisia pikaluistelijoita ovat muun muassa miesten 5 000 ja 10 000 metrin maailmanennätyksiä hallussaan pitävä Sven Kramer[61] ja naisten matkoilla menestynyt Ireen Wüst[62].

Myös uinti on tärkeää alankomaalaisille. 95 prosenttia alankomaalaisista lapsista osaa uida[63] ja maa on saanut olympialaisista 53 mitalia[64]. Alankomaat on hallinnut varsinkin naisten uintia, jossa se on saanut mm. 11 olympiamitalia 4 × 100 metrin vapaauinnista 11[65] ja kahdeksan mitalia 100 metrin vapaauinnin henkilökohtaisesta kilpailusta[66]. Judo on myös suosittua Alankomaissa. Tunnettuja judokoita ovat muun muassa Edith Bosch, Henk Grol, Dex Elmont, Guillaume Elmont sekä Mark Huizinga.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j The World Factbook: Netherlands CIA. (englanniksi)
  2. a b Centraal Bureau voor de Statistiek (Alankomaiden tilastokeskus): Alankomaiden väkiluku 1.11.2009 Viitattu 1.12.2009. (hollanniksi)
  3. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  4. Centraal Bureau voor de Statistiek (Alankomaiden tilastokeskus): Milieurekeningen 2008 Viitattu 28.7.2010. (hollanniksi)
  5. Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
  6. a b c d Country Guide Netherlands BBC Weather
  7. Alankomaat EU:n jäsenvaltiot. Euroopan Unioni. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  8. Droogmakerij de Beemster (Beemster Polder) Unesco World Heritage Center. Viitattu 13.3.2011 (englanniksi)
  9. Landscape Visit Holland. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  10. Delta Works Official site of Holland.
  11. Delta Works Online Delta Works. (englanniksi) (ranskaksi) (espanjaksi) (saksaksi) (hollanniksi)
  12. Flood disaster / The Dutch struggle against the waters (1953) History of the Netherlands. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  13. a b c Geology of the Netherlands Deltawerken.
  14. Climatological Information for Vlissingen Royal Netherlands Meteorological Institute / WMO. Viitattu 13.3.2011
  15. Climatological Information for De Bilt Royal Netherlands Meteorological Institute / WMO. Viitattu 13.3.2011
  16. Dutch forest monitoring network, design and results Alterra, Green World Research
  17. Dutch Species Catalogue Naturalis 2005 - 2011
  18. Nederlans Soortenregister Naturalis 2005 - 2011
  19. National Parcs in the Netherlands Samenwerkingsverband Nationale Parken
  20. Fauna Hoge Velouve (englanniksi)
  21. Formation of the Netherlands: 50 BC - 1588 History of the Netherlands. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  22. The Dutch Republic at war: 1568 - 1813 History of the Netherlands. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  23. The Treaty of Münster (1648) History of the Netherlands. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  24. The Napoleonic era (1806 - 1810) History of the Netherlands. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
  25. a b Background Note: The Netherlands US Department of State
  26. The regency of Queen Emma (1890) History of the Netherlands. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  27. The Grand Duchy of Luxembourg Viitattu 13.3.2011 (englanniksi)
  28. Farewell to neutrality (1949) History of the Netherlands. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  29. a b c Timeline: The Netherlands BBC News
  30. Thomas Brinkhoff: Provinces Citypopulation. Viitattu 21.3.2011.
  31. Special Municipalities Citypopulation
  32. Aruba Curacao Sint Maarten Citypopulation
  33. Europeans and their Languages (sivu 13) Helmikuu 2006. Euroopan komissio. Viitattu 29.8.2014.
  34. Demografie van de allochtonen in Nederland, Garssen, Joop, Han Nicolaas ja Arno Sprangers (2005)
  35. Church attendance in decline 23.12.2013 Statistics Netherlands
  36. Uskon paluu Helsingin Sanomat.
  37. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
  38. How Dutch industry rebounded after Fokker's bankruptcy Flight International
  39. Kukkasipulit tulevat Hollannista Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 21.3.2011
  40. Flowers in Holland Garden Guides
  41. Passenger Traffic 2007 Airports.org
  42. http://www.scramble.nl/airports/publish/eheh.htm
  43. Berndl, Klaus et al.: ”Benelux-maat Belgia, Alankomaat ja Luxemburg”, Maailman historia, s. 563. Parragon, 2007. ISBN 978-1-4054-8283-7.
  44. Netherlands Waterways Euro Canals
  45. Taylor & Francis Group: Europa World Year Book 2, s. 3090. Taylor & Francis, 2004. ISBN 9781857432558. Google Books.
  46. a b Nethrlands Countries and their cultures. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  47. A Guide to Dutch Cheeses I Love Cheese. Viitattu 21.3.2011 (englanniksi)
  48. Unesco
  49. Court backs tourist ban for Dutch cannabis coffee shops BBC News 2010
  50. Red Light District in Amsterdam Amsterdam Info
  51. Most Popular Sports in Netherlands Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  52. FIFA.com - Netherlands: country information FIS. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  53. Associations: Netherlands FIFA
  54. Sport in the Netherlands NL Planet
  55. Dutch Eredivisie Team Attendance Statistics - 2009-2010 - ESPN Soccernet ESPN. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  56. Netherlands - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  57. a b c Sven Kramer Aside, Why the Dutch are Cuckoo for Skating - Time Time. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  58. Dutch take to skates as cold snap freezes canals Reuters 10.1.2009
  59. Global warming affects 120-mile Dutch canal skating race Seattle Times 2008 (englanniksi)
  60. Finland Ice Marathon 1984 - 2010 Kuopion Luisteluseura
  61. Sven Kramer Biography and Olympic Results - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  62. Ireen Wüst Biography and Olympic Results - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  63. Swimming is in the blood - Radio Netherlands Worldwide - English Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  64. Netherlands Swimming - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  65. Netherlands Swimming Women's 4 x 100 metres Freestyle Relay Results - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  66. Netherlands Swimming Women's 100 metres Freestyle Results - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alankomaat.