Amaryllis
| Amaryllis | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Amaryllis belladonna L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Amaryllis (Amaryllis belladonna)[1][2] on Etelä-Afrikasta kotoisin oleva sipulikasvi, jota käytetään myös leikkokukkana. Sen viljely on aloitettu Hollannissa noin vuonna 1620. Puhekielessä amarylliksellä tarkoitetaan usein ritarinkukkien (Hippeastrum) suvun jaloritarinkukkia eli jouluamarylliksiä.
Sisällysluettelo |
Tuntomerkit [muokkaa]
Amarylliksen kukkavanat nousevat sipulin sivuista. Kukkavarsi on ontto, ja voi kasvaa jopa metrin mittaiseksi. Lehdet ovat pitkät ja kapeat, lähes kukintovarren pituiset. Kukintovarren kärjissä on 8–10 kellomaisen kukan ryhmä. Väritys vaihtelee vaaleanpunaisesta karmiininpunaiseen ja valkoiseen. Leikkokukkakäytössä varren päähän laitetaan kuminauha tai teippiä estämään varren halkeamista.
Hoito [muokkaa]
Kun kukkavarsi on kasvanut muutaman sentin, aloitetaan kastelu. Sipuli mätänee, jos vettä kaadetaan suoraan sen päälle. Siksi vettä kastellaan aluslautaselle tai sipulin viereen. Aidon amarylliksen lepoaika alkaa toukokuussa ja kukkanuppu alkaa näkyä elo-syyskuussa. Myös kasvupaikan pitää olla lämmin.
Lähteet [muokkaa]
- Nicehouse.fi: Puutarha: Aito Amaryllis ja jouluamaryllis
- Gelein, Joore (1993): Kauneimmat leikkokukat
- Lipponen, Hilpo (2001): Kodin kukoistavat kasvit
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 22. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 23.12.2012.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Nicehouse (hoito-ohjeita)
Sivulta puuttuu