Utrecht
| Utrecht | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
![]() |
|||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | |||||
| Provinssi | Utrecht (provinssi) | ||||
| Perustamisvuosi | Kaupunkioikeudet 1122 | ||||
| Väkiluku | 283 685 (1.7.2006) | ||||
| Pinta-ala | 99,32 km² | ||||
| Väestötiheys | 2 944 as./km² | ||||
| Korkeus | ? | ||||
| Kaupunginjohtaja | Annie Brouwer-Korf | ||||
| Sivusto | www.utrecht.nl | ||||
Utrecht (
kuuntele ääntämys?) on samannimisen provinssin pääkaupunki ja neljänneksi suurin kaupunki Alankomaissa. Utrecht sijaitsee keskeisellä paikalla maa-, rautatie- ja vesiväylien solmukohdassa, Reinin ja Amsterdamin välisen kanavan varrella, ja on siksi hyvin tärkeä talous- ja kokouskaupunki. Utrechtin kaupungissa on 275 797 asukasta (1.1.2005) ja kaupunkiseudulla (stadsgewest) 570 829.
Utrechtissä sijaitsee Alankomaiden suurin yliopisto, 1636 perustettu Utrechtin yliopisto. Siellä on myös Alankomaiden rautateiden pääkonttori. Utrecht on myös yksi Alankomaiden vanhimmista kaupungeista. Historiallisessa keskustassa sijaitsee Alankomaiden korkein kirkontorni (112,3 m).
Utrecht on Alankomaiden korkeimmalla sarjatasolla pelaavan jalkapalloseuran, FC Utrechtin kotikaupunki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Seutukunta
Utrecht kuuluu hallinnollisesti yhteen Utrechtin seutukunnan kanssa. Seutukunnassa ei ole muita keskuksia kuin Utrechtin kaupunki. Silti kyliä Vleuten, De Meern ja Haarzuilens pidetään omina kylinään, eikä Utrechtin kaupunginosina.
Seutukunnan pormestarina toimii vuonna 2005 Annie Brouwer-Korf.
[muokkaa] Maantiede
Utrecht sijaitsee keskeisellä paikalla Reinin varrella. Se on tärkeä rautatiesolmukohta, josta on suora rautatieyhteys kahta lukuun ottamatta jokaisen Alankomaiden provinssin pääkaupunkiin. Utrechtiin kulkee myös kolme tärkeää moottoritietä, A2, A12 ja A27.
Kaupungin pohjois- ja eteläpuolella on isoja asumalähiöitä, tärkein näistä on Nieuwegein.
[muokkaa] Historia
Utrecht on lähes 2000 vuotta vanha paikkakunta. Se on saanut alkunsa roomalaisena leiripaikkana. Tämän jälkeen se oli raja-asema joenylityspaikasta (Trecht) alavirtaan (Uut). Raja-aseman avulla suojattiin kauppareittiä Englannin ja Kölnin välillä. Vuonna 1122 piispa myönsi Utrechtille kaupunkioikeudet. Kaupungin ympärille saatiin nyt rakentaa muuri. Muurin sisälle nousi hyvinrakennettuja kivitaloja ja katuverkosto. Kivitalot olivat tuohon aikaan vielä harvinaisuus muissa alankomaisissa kaupungeissa.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
Utrechtilla on kolme ystävyyskaupunkia:
Myös Hannover on ollut Utrechtin ystävyyskaupunkina, mutta kaupungit peruivat sopimuksen vuonna 1976.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Amersfoort | Baarn | Bunnik | Bunschoten | De Bilt | De Ronde Venen | Eemnes | Houten | IJsselstein | Leusden | Lopik | Montfoort | Nieuwegein | Oudewater | Renswoude | Rhenen | Soest | Stichtse Vecht | Utrecht | Utrechtse Heuvelrug | Veenendaal | Vianen | Wijk bij Duurstede | Woerden | Woudenberg | Zeist |
Sivulta puuttuu 