Amsterdam

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amsterdam
AmsterdamMontage.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
LocatieAmsterdam.svg

Koordinaatit: 52°22′N, 4°54′EKoordinaatit: 52°22′N, 4°54′E

Provinssi Pohjois-Hollanti
Hallinto
 – Pormestari Eberhard van der Laan
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 219,07 km²
 – Maa 166 km²
 – Sisävesi 53 km² 
 – Metropolialue 1 815 km²
Korkeus 2 m
Väkiluku (2006) 741 329
 – Tiheys 4 431 as./km²
 – Metropolialue 1 450 000
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 1011–1109
Suuntanumero(t) 020

Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki. Amsterdam on väkiluvultaan Alankomaiden suurin kaupunki, huhtikuun alussa 2006 siellä asui 743 905 asukasta eli noin joka 20. hollantilainen asuu varsinaisessa Amsterdamissa. Yhteensä Amsterdamissa ja sitä ympäröivällä kaupunkialueella asuu noin 1 450 000 ihmistä eli vajaa kymmenesosa Alankomaiden asukkaista. Amsterdam sijaitsee Amstelin suistossa IJsselmeerin rannalla Alankomaiden Pohjois-Hollannin provinssissa. Vaikka Amsterdam on Alankomaiden perustuslain mukaan maan pääkaupunki, sijaitsee niin kuningashuone, hallitus, parlamentti kuin korkein oikeuskin Haagissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amsterdamin paikalle rakennettiin ensimmäiset puutalot 1200-luvun alkupuolella. Kaupunki linnoitettiin suojaksi vihollisilta; Amstel-joki padottiin nykyisen Damin aukion kohdalta. Padon avulla pystyttiin säätelemään veden korkeuden lisäksi myös kauppaa, sillä se esti merikelpoisia aluksia purjehtimasta yläjuoksulle. Siksi rahti jouduttiinkin siirtämään paikallisiin aluksiin jatkokuljetusta varten. Näin asukkaat saivat tästä koituneet tulot itselleen. Vuonna 1275 Amsterdam sai Hollannin kreiviltä oikeuden kuljettaa rahtia Amstel-joella ilman tulleja, ja sen seurauksena kyseisen joen kauppa monopolisoitui. Amsterdamin mahti kaupankäynnissä vain kasvoi, kun se pystyi viemään yhä useampaa tuotetta muualle Eurooppaan vapaasti, esimerkiksi olutta.

Kauppa laajeni ja 1300- ja 1400-luvulla kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti. Se kuitenkin kärsi tuhoisista tulipaloista vuosina 1421 ja 1452, jotka hävittivät suuren osan kaupunkia. Sen seurauksena puurakentaminen kiellettiin ja ensisijaiseksi rakennusmateriaaliksi tuli tiili. 1400-luvulla hallitsijasukujen väliset avioliitot johtivat siihen, että valtaan tuli maassa Espanjan Kaarle V, joka hallitsi myös Itävaltaa. Espanjan hallinta-aika oli erittäin julmaa. Tärkeänä kauppasatamana Amsterdam kuitenkin säästyi pahimmalta sorrolta ja väkivallalta. Sen väkiluku kolminkertaistui, kun sinne muutti pakolaisia muualta valtakunnasta, myös juutalaisia Portugalista. Jean Calvinin oppien juurruttua maahan Espanja alkoi kurittaa harhaoppisia. Damin aukiolla taas järjestettiin paavin vastaisia mielenosoituksia. Katoliset Espanjan johtajat kielsivät lopulta kalvinismin ja protestanttien vainoaminen jatkui. Vuonna 1578 amsterdamilaiset ryhtyivät kapinaan ja häätivät paavin kannattajat pois kaupungista. Katolisia kirkkoja hävitettiin ja katolisia käännytettiin protestanteiksi.

Maalaus Amsterdamista vuonna 1538.

Espanjan vallan loputtua Amsterdamissa alkoivat paremmat ajat. Kaupankäynti laajentui jatkuvasti ja siitä seurannutta kukoistusaikaa kutsutaan Alankomaiden kulta-ajaksi. Amsterdamin elinkeinoelämän mahdollisuudet houkuttelivat kaupunkiin paljon uusia asukkaita. Vanha keskiaikainen kaupunki jäi liian pieneksi ja uusia kanavia alettiin rakentaa. 1600-luvulla kaupungin reunamille muodostui kolmen kanavan Kanavakehä (Grachtengordel), joka on vuodesta 2010 ollut UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Kanavat Herengraht, Keizersgracht ja Prinsengracht rakentuivat täyteen toinen toistaan komeampia päätykolmiotaloja.[1] Vauraus johti myös taiteen ja luonnontieteen kehitykseen. Rembrandt, Frans Hals, Vermeer ja Paulus Potter vaikuttivat siihen aikaan, ja heidän työnsä olivat erittäin kysyttyjä vauraamman väestönosan keskuudessa.

1700-luvulla Amsterdamista tuli maailman suurin pankkikeskus, mutta kulta-aika oli loppumassa. Ison-Britannian tuhottua maan laivaston sodassa vuonna 1780, alkoi todellinen rappio. Myös Yhdistynyt Itä-Intian kauppakomppania(VOC) teki vararikon vuonna 1791. Neljä vuotta myöhemmin Napoleon valloitti maan ja se oli taas vieraan vallassa.

Prinsengrachtin kanava nähtynä Westerkerkin tornista.

1800-luvulla tilanne Amsterdamissa parani, kun Ranskan valta oli alkanut heiketä. Vuosisadan loppupuolella Amsterdamiin perustettiin suuria puistoja ja museoita, ja elintaso kohosi huomattavasti.

Alankomaat pysyi ensimmäisen maailmansodan puolueettomana. 1900-luvun alussa ponnistelut keskittyivät lähinnä maankuivaukseen, jolla pyrittiin lisäämään maataloutta ja elintilaa. Toisessa maailmansodassa maa kuitenkin vallattiin vuonna 1940 ja Amsterdamin juutalaisia vietiin keskitysleireihin, joista he eivät ikinä palanneet. Väestö alkoi nähdä nälkää, kun elintarvikkeiden ja polttoaineen jakelu lopetettiin. Maa vapautettiin vasta vuonna 1945.

Toisen maailmansodan jälkeen Amsterdamin suvaitsevaisuus houkutteli paljon hippejä ja muita vaihtoehtokulttuurien edustajia. Kun kaupungin vanhoja rakennuksia oltiin purkamassa, aiheutti tämä suuren vastalausemyrskyn. Näin ollen esimerkiksi Jordaanin alue säästyi. Sittemmin Amsterdamista on kehittynyt yksi maailman suosituimmista kaupunkimatkakohteista, johtuen varmasti historiallisesta keskustasta ja ainutlaatuisesta taidehistoriasta. Nykypäivänä amsterdamilaisten huolenaiheena on ilmaston lämpenemisestä johtuva vedenpinnan nousu, joka uhkaa nousta kriittiselle tasolle. Alankomaissa on tehtävä paljon töitä sen eteen.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amsterdamissa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Sen läheisyys Pohjanmereen vaikuttaa voimakkaasti säätiloihin. Talvet ovat leutoja, lämpötila laskee yhä harvemmin pakkasen puolelle.kenen mukaan? Kesät ovat yleensä lämpimiä, harvoin kuumia. Syksyt ovat sateisia.

Amsterdamin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 5,4 6,0 9,2 12,4 17,1 19,2 21,4 21,8 18,4 14,1 9,2 6,5 ka. 13,4
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 0,5 0,2 2,4 4,0 7,8 10,4 12,5 12,3 10,2 7,0 3,9 1,9 ka. 6,1
Sadanta (mm) 62 43 59 41 58 68 66 61 82 85 89 75 Σ 789
Sadepäivät (d) 17 13 17 14 14 14 13 13 16 17 19 18 Σ 185
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
5,4
0,5
6,0
0,2
9,2
2,4
12,4
4,0
17,1
7,8
19,2
10,4
21,4
12,5
21,8
12,3
18,4
10,2
14,1
7,0
9,2
3,9
6,5
1,9
S
a
d
a
n
t
a
62
43
59
41
58
68
66
61
82
85
89
75


Lähde: Weather Information for Amsterdam World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 21.1.2010.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amsterdam on pienuudestaan huolimatta merkittävä kulttuurikaupunki. Arkkitehtuuri on kaupungissa ainutlaatuista kanaalien hallitessa kaupunkikuvaa. Kaupungissa on useita merkittäviä museoita, muun muassa useita Rembrandtin töitä sisältävä valtionmuseo Rijksmuseum, Vincent van Goghin tuotantoon keskittyvä Van Gogh Museum sekä juutalaisvainojen ajoista kertova Anne Frankin talo.

Kaupungissa toimii yksi maailman kuuluisimmista orkestereista, Concertgebouw-orkesteri, joka esiintyy Museumpleinin kupeessa sijaitsevassa Concertgebouw-konserttitalossa. Bimhuis (lähellä keskusrautatieasemaa) keskittyy jazz- sekä improvisoituun musiikkiin. Leidseplein on yksi yöelämän keskuksista, ja sen ympäristössä sijaitsevat Melkweg ja Paradiso ovat areenoita monien eri alojen esiintyjille.

Kaupunki on kuuluisa monia vuosisatoja vanhasta suvaitsevaisuuden perinteestä ja siitä onkin muodostunut eurooppalaisen vapaamielisyyden vertauskuva. Prostituutio on laillista, ja punaisten lyhtyjen alue[2] (holl. De wallen), kannabistuotteita myyvät coffee shopit ja monipuolinen yöelämä (baareja ja kahviloita yhteensä noin 1500) houkuttelevat runsaasti turisteja. Alankomaat ovat kuitenkin päättäneet rajoittaa kannabiksen käyttöä kahviloiden ottaessa käyttöön ns. klubikortit, joita voidaan myöntää vain täysi-ikäisille hollantilaisille.[3] Näin ollen turistien kannabiksen käyttö ei olisi tulevaisuudessa enää mahdollista.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koninklijk Paleis Dam-aukiolla

Kaupunginosat ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoja (katolisia ja protestanttisia)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisten lyhtyjen alue

Monumentteja ja rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talon pääty, vinssi ja koukku. Reguliersdwarsstraat 15

Amsterdamin maaperä on huokoista suota. Kovaa hiekkamaata on vasta noin 13 metrin syvyydessä. 1600-luvulta alkaen talot tuettiin paaluttamalla niiden perustukset hiekkamaahan asti. Osa näistä puisista paaluista on mädäntynyt, jolloin talo saattaa vähitellen vajota. Turistikin havaitsee, että vanhat talot voivat olla hiukan vinossa. Vinouden syyksi on esitetty myös tahallista vinoon rakentamista, sillä kanavaan päin kaltevaan taloon voitiin nostaa tavaraa vinssillä helpommin. Tähän viittaa se, että vuonna 1565 määrättiin, että talojen kaltevuus saa olla enintään 1:25.[4]

1600-luvun taloissa on varsin yhtenäinen rakennustyyli. Taloja verotettiin niiden viemän katutilan mukaan, joten niiden kadunpuoleinen sivu tehtiin lyhyeksi (8-10 metriä) ja pääty on kadulle päin. Päätykolmioita on erilaisia: perusratkaisuina ovat yksinkertainen kolmiopääty, kellomainen pääty, tornimainen pääty, varastojen harjakattopääty ja porraspääty. Päätyyn kuuluu lähes aina tavaroiden nostamiseen tarkoitettu vinssi ja siihen kuuluva koukku.[4]

Merkittäviä rakennuksia ja monumentteja:

  • Koninklijk Paleis, kuninkaanlinna
  • Schreierstoren, kyyneltentorni, joka on kaupunginmuurin säilynyt osa
  • tuulimylly De Gooyer
  • Trippenhuis, asekauppiassuvun talo
  • Tiede- ja tekniikkakeskus NEMO, joka esittelee tieteen saavutuksia maallikoille[4]
  • Homomonument, joka on maailman ensimmäinen homoseksuaaleille omistettu muistomerkki, pystytetty toisen maailmansodan homoseksuaalivainojen muistoksi[1]
Vondelpark

Museoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amsterdamin raitiovaunuliikennettä
Polkupyörien pysäköintialue

Amsterdam on yksi pyöräily-ystävällisimmistä suurkaupungeista koko maailmassa ja se on pyöräilykulttuurin keskus. Vuonna 2011 Amsterdamissa oli arviolta yli 900 000 polkupyörää. Pyörävarkaudet ovat yleisiä; vuonna 2005 noin 54 000 polkupyörää varastettiin Amsterdamissa. Laajan pyörätieverkon ja kaupungin pienen koon takia pyöräily on suurimmalle osalle kaupunkilaisista helpoin tapa liikkua paikasta toiseen.[5] Asukkaiden ajamat pyöräilykilometrit ylittävätkin autoilukilometrit. Keskustan 30 km nopeusrajoitus suosii pyöräilyä 1 200 km matkalla (80 % teistä). Kaupungissa on 8 valvottua ilmaista pyöräparkkia.

Kaupungin keskustassa autolla ajamista ei suositella.[5] Autojen parkkimaksut kerätään parkkirahastoon ja kunnan liikennerahastoon, joita käytetään autoilun vähentämiseen ja autoilun päästöjen vähentämiseen.[6]

Julkinen liikenne Amsterdamissa koostuu lähinnä bussi- ja raitiovaunuverkosta.[7] Tällä hetkellä Amsterdamissa on 16 raitiovaunulinjaa. Kaupungissa on myös neljä metrolinjaa ja viides on rakenteilla. Amsterdamista on hyvät junayhteydet muualle Eurooppaan. Kaupungin kanavia pitkin voi kulkea erilaisilla vesibusseilla.[8] Jotkut vesikulkuneuvot ovat myös vuokrattavissa. Kaupungissa on myös useita ilmaisia lauttayhteyksiä Amstel-joen yli.

Lentoasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vajaan 18 kilometrin etäisyydellä Amsterdamista on Schipholin lentoasema. Se on Hollannin suurin ja matkustajamäärillä mitattuna Euroopan viidenneksi suurin lentoasema. Sen kautta kulki vuonna 2007 yli 47 milj. matkustajaa.[9] Lentoasema on KLM:n kotikenttä. Lentokenttä on 7 metriä merenpinnan alapuolella.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amsterdamissa pidettiin kesäolympialaiset 1928. Nykyään Amsterdamissa järjestetään vuosittain Amsterdamin maraton. Kaupungissa järjestetään myös useita rullalautailukilpailuja.

Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin tunnetuin jalkapalloseura on AFC Ajax. Amsterdamissa on myös muun muassa jääkiekko- ja baseballjoukkueet. Lisäksi kaupungissa on kolme maahockeyseuraa.

Kartta Amsterdamin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Duncan, Fiona - Glass, Leonie: Top 10 Amsterdam, s. 8-9, 44-45, 90-93. Suom. Sari Welling-Hirvonen. WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39477-9. (suomeksi)
  2. engl. Red Light District, äännetään IPAn mukaan [red lait distrikt]
    Raija Hurme, Maritta Pesonen ja Olli Syväoja: Englanti–suomi suursanakirja. English–Finnish General Dictionary. WSOY ja Valitut Palat, 1995. ISBN 951-584-128-3.
  3. Findance.com: Amsterdam: stoppi turistien marihuanan käytölle Viitattu 17. kesäkuuta 2011.
  4. a b c Bennet, Lindsey: Berlitz Amsterdam Pocket Guide, s. 27, 49. Suom. Katri Mäkinen, Saara Toivonen. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3345-7.
  5. a b Gemeente Amsterdam: Het Amsterdamse fietsbeleid in zes speerpunten Viitattu 20. tammikuuta 2010.
  6. City of Amsterdam: EU Green Capital Award, December 2008
  7. I amsterdam: Public Transport
  8. I amsterdam: Public Transport
  9. Airports Council International, Passanger Traffic 2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amsterdam.
  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Amsterdam Wikivoyagessa (englanniksi)
  • Amsterdam.nl - Kaupungin virallinen kotisivu (hollanniksi)