Amsterdam

Wikipedia

Amsterdam
Lippu Vaakuna
Koordinaatit: 52°22′N 4°54′E
Provinssi	Pohjois-Hollanti
- Kaupunginjohtaja	Job Cohen
Pinta-ala
– Kaupunki	219,07 km²
Väkiluku
– Kaupunki	741 329
– Tiheys	4 431 as./km²
– Metro	1 500 000
Verkkosivusto: www.amsterdam.nl

Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki. Amsterdam on väkiluvultaan Alankomaiden suurin kaupunki ja sen asukasluku oli huhtikuun alussa 2006 743 905 eli noin joka 20. hollantilainen asuu varsinaisessa Amsterdamissa. Yhteensä Amsterdamissa ja sitä ympäröivällä kaupunkialueella asuu noin 1 450 000 ihmistä eli vajaa kymmenesosa Alankomaiden asukkaista. Amsterdam sijaitsee Amstelin suistossa IJsselmeerin rannalla Alankomaiden Pohjois-Hollannin provinssissa. Vaikka Amsterdam onkin Alankomaiden perustuslain mukaan maan pääkaupunki, sijaitsee kuningashuone, hallitus, parlamentti kuin korkein oikeuskin Haagissa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Maantiede ja ilmasto 3 Kulttuuri 4 Nähtävyydet 4.1 Kaupunginosat ja alueet 4.2 Kirkkoja 4.3 Monumentteja ja rakennuksia 4.4 Museoita 4.5 Puistoja 5 Liikenne 5.1 Lentoasema 6 Urheilu 6.1 Urheiluseurat 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Amsterdamin paikalle rakennettiin ensimmäiset puutalot 1200-luvun alkupuolella. Kaupunki linnoitettiin suojaksi vihollisilta; Amstel-joki padottiin nykyisen Damin aukion kohdalta. Padon avulla pystyttiin säätelemään veden korkeuden lisäksi myös kauppaa, sillä se esti merikelpoisia aluksia purjehtimasta yläjuoksulle. Siksi rahti jouduttiinkin siirtämään paikallisten aluksiin jatkokuljetusta varten. Näin ollen asukkaat saivat hyvät tulot. Vuonna 1275 Amsterdam sai Hollannin kreiviltä oikeuden kuljettaa rahtia Amstel-joella ilman tulleja, ja sen seurauksena kyseisen joen kauppa monopolisoitui. Amsterdamin mahti kaupankäynnissä vain kasvoi, kun se pystyi viemään yhä useampaa tuotetta muualle Eurooppaan vapaasti, esimerkiksi olutta. Kauppa laajeni ja 1300- ja 1400-luvulla kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti. Se kuitenkin kärsi tuhoisista tulipaloista vuosina 1421 ja 1452, jotka hävittivät suuren osan kaupunkia. Sen seurauksena puurakentaminen kiellettiin ja ensisijaiseksi rakennusmateriaaliksi tuli tiili. 1400-luvulla hallitsijasukujen väliset avioliitot johtivat siihen, että valtaan tuli maassa Espanjan Kaarle V, joka hallitsi myös Itävaltaa. Espanjan hallinta-aika oli erittäin julmaa. Tärkeänä kauppasatamana Amsterdam kuitenkin säästyi pahimmalta sorrolta ja väkivallalta. Sen väkiluku kolminkertaistui, kun sinne muutti pakolaisia muualta valtakunnasta, myös juutalaisia Portugalista. Jean Calvinin oppien juurruttua maahan Espanja alkoi kurittamaan harhaoppisia. Damin aukiolla taas järjestettiin paavin vastaisia mielenosoituksia. Katoliset Espanjan johtajat lopulta kielsivät kalvinismin ja protestanttisten vainoaminen jatkui. Vuonna 1578 Amsterdamilaiset ryhtyivät kapinaan ja häätivät paavin kannattajat pois kaupungista. Katolisia kirkkoja hävitettiin ja katolisia käännytettiin protestanteiksi.

Espanjan vallan hiivuttua Amsterdamissa alkoivat paremmat ajat. Kaupankäynti laajentui jatkuvasti ja siitä seurannutta aikaa kutsuttiin Alankomaiden kulta-ajaksi. Amsterdamin elinkeinoelämän mahdollisuudet houkuttelivat kaupunkiin paljon uusia asukkaita. Vanha keskiaikainen kaupunki jäi armotta pieneksi ja uusia kanavia alettiin rakentaa. Kanavavarren tonteille ilmestyi toinen toistaan komeampia taloja. Vauraus johti myös taiteen ja luonnontieteen kehitykseen. Rembrandt, Frans Hals, Vermeer ja Paulus Potter vaikuttivat siihen aikaan, ja heidän työt olivat erittäin kysyttyjä vauraamman väestönosan keskuudessa.

1700-luvulla Amsterdamista tuli maailman suurin pankkikeskus, mutta kulta-aika oli loppumassa. Ison-Britannian tuhottua maan laivaston sodassa v. 1780, alkoi todellinen rappio. Myös Yhdistynyt Itä-Intian kauppakomppania(VOC) teki vararikon vuonna 1791. Neljä vuotta myöhemmin Napoleon valloitti maan ja se oli taas vieraan vallassa.

1800-luvulla tilanne Amsterdamissa parani, kun Ranskan valta oli alkanut heiketä. Vuosisadan loppupuolella Amsterdamiin perustettiin suuria puistoja ja museoita, ja elintaso kohosi huomattavasti.

Alankomaat pysyi ensimmäisen maailmansodan puolueettomana. 1900-luvun alussa ponnistelut keskittyivät lähinnä maankuivaukseen, jolla pyrittiin lisäämään maataloutta ja elintilaa. Toisessa maailmansodassa kuitenkin maa vallattiin vuonna 1940 ja Amsterdamin juutalaisia alettiin viemään keskitysleireihin, joista he eivät ikinä palanneet. Väestö alkoi nähdä nälkää, kun elintarvikkeiden ja polttoaineen jakelu lopetettiin. Maa vapautettiin vasta vuonna 1945.

Toisen maailmansodan jälkeen Amsterdamin suvaitsevaisuus houkutteli paljon hippejä ja muita vaihtoehtokulttuurien edustajia. Kun kaupungin vanhoja rakennuksia oltiin purkamassa, aiheutti tämä suuren vastalausemyrskyn. Näin ollen esimerkiksi Jordaanin alue säästyi. Sittemmin Amsterdamista on kehittynyt yksi maailman suosituimmista kaupunkimatkakohteista, johtuen varmasti historiallisesta keskustasta ja ainutlaatuisesta taidehistoriasta. Nykypäivänä Amsterdamilaisten huolenaiheena on ilmaston lämpenemisestä johtuva vedenpinnan nousu, joka uhkaa nousta kriittiselle tasolle. Alankomaissa on tehtävä paljon töitä sen eteen.

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

Amsterdamin ilmastodiagrammi
T	H	M	H	T	K	H	E	S	L	M	J
62   5 1	43   6 0	59   9 2	41   12 4	48   17 8	68   20 10	66   21 13	61   22 12	82   18 10	85   14 7	89   9 4	75   7 2
lämpötila celsiusasteina sademäärä millimetreinä Lähde: FORECA 2008[1]

Amsterdamissa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Sen läheisyys Pohjanmereen vaikuttaa voimakkaasti säätiloihin. Talvet ovat leutoja, lämpötila laskee yhä harvemmin pakkasen puolelle. Kesät ovat yleensä lämpimiä, harvoin kuumia. Syksyt ovat sateisia.

[muokkaa] Kulttuuri

Amsterdam on merkittävä kulttuurikaupunki sen pienuudesta huolimatta. Arkkitehtuuri on kaupungissa ainutlaatuista kanaalien hallitessa kaupunkikuvaa. Kaupungissa on useita merkittäviä museoita, muun muassa useita Rembrandtin töitä sisältävä valtionmuseo Rijksmuseum, Vincent van Goghin tuotantoon keskittyvä Van Gogh Museum sekä juutalaisvainojen ajoista kertova Anne Frankin talo.

Kaupungissa toimii yksi maailman kuuluisimmista orkestereista, Concertgebouw-orkesteri, joka esiintyy Museumpleinin kupeessa sijaitsevassa Concertgebouw-konserttitalossa. Bimhuis (lähellä keskusrautatieasemaa) keskittyy jazz- sekä improvisoituun musiikkiin. Leidseplein on yksi yöelämän keskuksista, ja sen ympäristössä sijaitsevat Melkweg ja Paradiso ovat areenoita monien eri alojen esiintyjille.

Kaupunki on kuuluisa monia vuosisatoja vanhasta suvaitsevaisuuden perinteestä ja siitä onkin muodostunut eurooppalaisen vapaamielisyyden vertauskuva. Siellä prostituutio on laillista. Punaisten lyhtyjen alue ^[2] (holl. De wallen), kannabistuotteita myyvät coffee shopit ja monipuolinen yöelämä (baareja ja kahviloita yhteensä noin 1500) houkuttelevat runsaasti turisteja.

[muokkaa] Nähtävyydet

[muokkaa] Kaupunginosat ja alueet

• Jordaan
• Leidseplein
• Punaisten lyhtyjen alue
• Rembrandtplein
• Amsterdam-Noord
• Bos en Lommer
• De Baarsjes

[muokkaa] Kirkkoja

• Nieuwe Kerk
• Oude Kerk
• Westerkerk
• Zuiderkerk

[muokkaa] Monumentteja ja rakennuksia

• Koninklijk Paleis

[muokkaa] Museoita

• Amsterdams Historisch Museum
• Anne Frankin talo
• Joods Historisch Museum
• Madame Tussauds
• Netherlands Filmmuseum
• Rijksmuseum
• Stedelijk Museum
• Van Gogh Museum

[muokkaa] Puistoja

• Oosterpark
• Vondelpark

[muokkaa] Liikenne

Amsterdamin julkinen liikenne käsittää:

• Kansallisia ja kansainvälisiä junayhteyksiä
• Kolme metrolinjaa
• Pikaraitiotielinja (linja 51)
• 16 raitiovaunulinjaa
• Useita linja-autoreittejä
• Useita ilmaisia lauttayhteyksiä Amstel-joen yli.

Asukkaiden ajamat pyöräilykilometrit ylittävät autoilukilometrit. Keskustan 30 km nopeusrajoitus suosii pyöräilyä 1200 km matkalla (80 % teistä). Kaupungissa on 8 valvottua ilmaista pyöräparkkia. Autojen parkkimaksut kerätään parkkirahastoon ja kunnan liikennerahastoon, joita käytetään autoilun vähentämiseen ja autoilun päästöjen vähentämiseen.^[3]

[muokkaa] Lentoasema

Vajaan 18 kilometrin etäisyydellä Amsterdamista on Schipholin lentoasema. Se on Hollannin suurin ja matkustajamäärillä mitattuna Euroopan viidenneksi suurin lentoasema. Sen kautta kulki vuonna 2007 yli 47 milj. matkustajaa.^[4] Lentoasema on KLM:n kotikenttä. Lentokenttä on 7 metriä merenpinnan alapuolella.

[muokkaa] Urheilu

Amsterdamissa pidettiin kesäolympialaiset 1928. Nykyään Amsterdamissa järjestetään vuosittain Amsterdamin maraton. Kaupungissa järjestetään myös useita rullalautailukilpailuja.

[muokkaa] Urheiluseurat

Kaupungin tunnetuin jalkapalloseura on AFC Ajax. Amsterdamissa on joukkueita myös muun muassa jääkiekkoon ja baseballiin. Lisäksi kaupungissa on kolme maahockeyseuraa.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Amsterdam Wikitravelissa (englanniksi)
• Amsterdam.nl - Kaupungin virallinen kotisivu (hollanniksi)
• Tourist and Expat guide (englanniksi)
• Dutch News in English

• Amsterdam, VisitTown.com (englanniksi)
• I amsterdam (englanniksi)
• Amsterdam itsenäinen asuntokanta portaali (englanniksi)
• Varaa hotelli Amsterdamin ja lahjoittaa 1% Varauksen maksu Amsterdamin kodittomia perusta (englanniksi)