Concertgebouw-orkesteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Concertgebouw-orkesterin samanniminen konserttitalo

Kuninkaallinen Concertgebouw-orkesteri (holl. Koninklijk Concertgebouworkest) on Alankomaiden tunnetuin sinfoniaorkesteri ja sitä pidetään yhtenä maailman kuuluisimmista: esimerkiksi 2008 Gramophone-lehti valitsi sen maailman parhaaksi klassisen musiikin orkesteriksi[1]. Se on nimetty Concertgebouw-rakennuksen (holl. konserttitalo) mukaan, jossa orkesteri pitää konserttinsa. Kuningatar Beatrix myönsi orkesterille kuninkaallisuuden arvon vuonna 1989.

Konserttitalon avajaiskonsertti pidettiin 11. huhtikuuta 1888, mutta Concertgebouw-orkesterin ensimmäinen konsertti oli hieman myöhemmin, 3. marraskuuta 1888 jota johti orkesterin ensimmäinen pääkapellimestari, Willem Kes.

Vuonna 1895 Willem Mengelbergistä tuli pääkapellimestari, ja hänen kautensa kesti peräti puoli vuosisataa. Hänen ansiokseen lasketaan orkesterin tason nostaminen kansainväliselle tasolle. Vuosina 19451949 orkesterin pääkapellimestarina toimi Eduard van Beinum. Hänen kuoltua äkisti, Bernand Haitink ja Eugen Jochum ottivat hoitaakseen toimen, ja Haitink olikin orkesterin pääkapellimestarina aina vuoteen 1988 asti.

Riccardo Chailly oli pääkapellimestari vuodet 19882004: hän oli ensimmäinen ei-alankomaalainen tähän tehtävään. Vuodesta 2004 orkesteria on johtanut latvialainen Mariss Jansons.

Orkesterin asema ja ikä huomioon ottaen on ainutlaatuista, että Concertgebouw-orkesterilla on ollut vain kuusi musiikillista johtajaa, mikä on ollut yksi tekijöistä, joka on vaikuttanut orkesterin persoonalliseen sointimaailmaan, jota on toisinaan luonnehdittu tyypillisen hollantilaiseksi. Concertgebouw-orkesteri on vakiinnuttanut asemansa yhtenä harvoista huippuorkestereista maailmalla, ja lähes tuhat orkesterin levytystä ovat myös tuoneet osan tästä maineesta.

Pääkapellimestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Concertgebouw-orkesteri konserttitalossaan

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The world's greatest orchestras. Gramophone, 2008, nro December, s. 44, 45.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]