Praha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Samannimistä elokuvaa käsittelee artikkeli Praha (vuoden 2006 elokuva).
Praha
Kaupunki sijaitsee Vltavajoen varrella.
Kaupunki sijaitsee Vltavajoen varrella.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Kraj Hlavni mesto Praha.svg
Valtio Tšekin lippu Tšekki
Alue (Kraj) Hlavní město Praha
Perustamisvuosi 870
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Bohuslav Svoboda
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 496 km²
Korkeus 177–399 m
Väkiluku (2011) 1 268 796[1]
 – Tiheys 2 486 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2

Koordinaatit: 50°05′19″N, 14°26′17″E Praha (tšek. Praha) on Tšekin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Kaupungissa on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Praha sijaitsee Vltavajoen (saks. Moldau) rannalla. Kaupungin hyvin säilynyt historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Prahan vanha suomenkielinen nimi on Praagi.[2]

Maantiede ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Václavské náměstí

Prahan sijainti on 50°05′ pohjoista leveyttä ja 14°26′ itäistä pituutta. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 235 metriä.

Suurin osa kaupungista sijaitsee Vltavan laaksossa. Lisäksi Praha on levittäytynyt jokilaaksoa ympäröiville kukkuloille, joita ovat Letná, Vítkov, Opyš, Vìtrov, Skalka, Emauzy, Vyšehrad, Karlov ja Petřín, joka on näistä korkein. Vltava virtaa pituudestaan 23 kilometriä kaupungin läpi. Sen keskisyvyys tällä pätkällä on 2,75 metriä ja suurin syvyys 10,5 metriä.

Vuoden lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 23 astetta. Ne ovat myös vuoden sateisimmat kuukaudet, vaikka sadetta saadaan melko tasaisesti ympäri vuoden. Kylmin kuukausi on tammikuu, keskimääräinen alin lämpötila -5,4 astetta.[3]

Tšekeistä yli kymmenesosa, noin 1,2 miljoonaa, asuu pääkaupungissa, lähinnä kantakaupungin ulkopuolisissa lähiöissä. Historiallisessa keskustassa asuu noin 40 000 ihmistä.

Praha on jaettu 57 kaupunginosaan ja 22 hallintopiiriin, jotka käsittävät yhden tai muutamia kaupunginosia. Hallintopiirit on numeroitu keskustasta alkaen.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punatiilikatot ovat tyypillisiä Prahan asuinrakennuksille.

Praha perustettiin 800-luvun jälkipuolella ja siitä tuli pian Böömin kuninkaiden asuinpaikka. Vltavajoen varrella on ollut asutusta noin vuodesta 500 eaa., jolloin sinne asettui kelttiläisiä heimoja. Heidän jälkeensä alueelle tuli germaaneja ja sitten slaaveja. Noin vuonna 800 aluetta nousi hallitsemaan Přemyslidien suku, tarun mukaan prinsessa Libušen perustamana. He rakensivat alueelle kaksi linnoitusta: toisen nykyisen Prahan linnan kohdalle, toisen vähän matkan päähän Vyšehradiin. Näiden linnoitusten suojissa saattoivat saksalaiset ja juutalaiset kauppiaat ja käsityöläiset harjoittaa ammattiaan.

1300-luvulla kaupunki kukoisti erityisesti Kaarle IV:n hallintokaudella. Hän asettui Prahaan ja ryhtyi tositoimiin tehdäkseen siitä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pääkaupunkina Euroopan mahtavimman kaupungin. Hän rakennutti muun muassa Uudenkaupungin, Kaarlensillan ja Kaarlen yliopiston (Univerzita Karlova v Praze). Pian tämän jälkeen kaupunki kärsi kuitenkin kovin ja tuhoutui osittain hussilaissodassa, uskonpuhdistaja Jan Husin seuraajien ja katolisten ristiretkeläisten välisessä kiistassa. Hus oli tšekkiläinen pappi ja Prahan Kaarlen yliopiston rehtori 1400-luvun alussa. Hänet poltettiin roviolla vuonna 1415.[4]

1500-luvun lopusta alkaen Prahan hallitsijoita olivat Habsburgit.[4] He tukivat erityisesti taiteita ja toivat renessanssin aatteet kaupunkiin. Tällöin rakennettiin myös monet kaupungin palatseista ja kirkoista. Aika oli kuitenkin poliittisesti levotonta. Kolmikymmenvuotisessa sodassa suuri osa Prahaan kootuista taideaarteista ryöstettiin.

Neljä itsenäistä kaupunkia eli Hradčany, Malá Strana (Pieni puoli), Staré Město (Vanhakaupunki) ja Nové Město (Uusikaupunki) yhdistettiin yhdeksi Prahan kaupungiksi vuonna 1784.[4] Myöhemmin siihen liitettiin Josefov (1850) ja Vyšehrad (1883), ja vuonna 1922 vielä 37 kuntaa, mikä nosti kaupungin väkimäärän 676 000:een. 1800-luku oli tšekkiläisten kansallisuusaatteen aikaa. Prahaa kunnostettiin, julkinen liikenne kehittyi ja kaupunki kasvoi.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetun Tšekkoslovakian valtion pääkaupungiksi tuli itseoikeutetusti Praha. Saksa miehitti Tšekkoslovakian ennen toista maailmansotaa, ja Praha pysyi miehitettynä vuodet 1939–1945. Kaupunki säästyi kuitenkin pahoilta vaurioilta, vaikka siellä käytiin taisteluja. Suurimmat tappiot koki Prahan juutalaisyhteisö. Vuonna 1939 kaupungissa asui noin 120 000 juutalaista, joista kymmenettuhannet kuolivat vainoissa.[4]

Toisen maailmansodan jälkeen, kun Tšekkoslovakia oli siirtynyt kommunistihallinnon alaisuuteen, Praha oli pääkaupunkina poliittisten tapahtumien keskipiste. Siellä tapahtui muun muassa vuoden 1968 kansannousu, Prahan kevät, jonka Neuvostoliitto kukisti kovin ottein. Niin sanottu samettivallankumous vuonna 1989 merkitsi sosialistisen kauden loppua. Prahasta tuli Tšekkoslovakian rauhanomaisen jakautumisen jälkeen Tšekin tasavallan pääkaupunki.[4]

Vuonna 2002 Praha kärsi vakavista tulvista, ja osa kaupungista oli evakuoitava. Tulva aiheutti paljon vahinkoa, mutta tärkeimmät turistikohteet pelastuivat.

Vuonna 2007 Prahassa protestoitiin, kun hallitus oli sopinut että Yhdysvallat saa rakentaa ohjustukikohdan Prahan lähistölle. Vuonna 2010 suuria mielenosoituksia aiheuttivat hallituksen menoleikkaukset.[5]

Liikenne- ja kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Škoda 15T -raitiovaunut ovat Prahan raitioliikenteen uusinta kalustoa.
A-linjan juna Malostranskán metroasemalla.

Praha on Euroopan liikenteen solmukohtia. Tärkeimmät rautatieasemat ovat Hlavní nádraži (Päärautatieasema), Holešovice, Smíchov ja Masarykovo nádraží. Kaupungissa on myös jokisatama. Prahassa sijaitsee Václav Havelin kansainvälinen lentoasema.

Prahan julkinen liikenne koostuu kolmesta metrolinjasta A, B ja C sekä raitiovaunu- ja bussilinjoista. Myös paikallisjunaliikenne on säännöllistä.[6]

Asukasmäärän kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1230: noin 3 000–4 000 asukasta[7]
  • 1370: noin 40 000[8]
  • 1600: noin 60 000[8]
  • 1804: 76 000
  • 1837: 105 500
  • 1850: 118 400 (157 200 mukaan luettuna esikaupungit)
  • 1880: 162 300 (314 400 mukaan luettuna esikaupungit)
  • 1900: 201 600 (514 300 mukaan luettuna esikaupungit)
  • 1925: 718 300
  • 1950: 931 500
  • 1980: 1 182 800
  • 1998: 1 193 300
  • 2001: 1 169 100

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarlensilta varhain aamulla.
Týnin kirkko

Prahan lempinimiä ovat muun muassa ”Kultainen kaupunki”, ”Sadan tornin kaupunki”, ”Kaikkien kaupunkien äiti” ja ”Euroopan eurooppalaisin kaupunki”. Se on erittäin suosittu kaupunkimatkojen kohde vanhojen ja kauniiden rakennustensa ansiosta, jotka edustavat hyvin monenlaisia arkkitehtonisia tyylisuuntia barokista kubismiin.[9] Tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat:

Prahan historiallinen vanhakaupunki (Staré město) kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vanhankaupungin aukiota (Staroměstské náměsti) ympäröivät Týnin kirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Golz-Kinskýn palatsi ja Vanhankaupungin raatihuone, jonka tähtitieteellistä kelloa (Orloj) turistit kerääntyvät katsomaan tasatunnein. Kellon oikealla puolella oleva luurangon vedettyä narusta esiin marssivat 12 apostolia Pietari etunenässä. Aukion keskellä on Jan Husin muistomerkki. Muita vanhankaupungin nähtävyyksiä ovat Ruutiportti, Celetná ulice eli Celetná-katu ja Smetana-museo.

Josefov eli Juutalaiskortteli sijaitsee vanhankaupungin pohjoispuolella. Prahan getto purettiin 1800-luvun lopussa ja tilalle pystytettiin jugendia ja kubismia edustavia uudisrakennuksia, mutta geton tärkeimmät rakennukset säilytettiin. Kuuluisin nähtävyys on Vanha juutalainen hautausmaa, jonka alueella on noin 12 000 hautakiveä vieri vieressä. Prahan juutalaisia ei pitkään aikaan saanut haudata muualle, ja ahtauden vuoksi vainajia jouduttiin hautaamaan jopa kahteentoista kerrokseen.

Vanhankaupungin eteläpuolella on Uusikaupunki (Nové Město), jossa sijaitsee Prahan liikekeskusta. Kaupunginosan keskipiste on Venceslauksen aukio (Václavské náměstí), joka on toiminut Tšekin historian monien kohtausten, kuten samettivallankumouksen tapahtumapaikkana. Aukiolla sijaitsevat Kansallismuseo ja Tšekin kansallispyhimyksen Pyhän Venceslauksen ratsastajapatsas. Kaarlenaukiolla puolestaan on Uudenkaupungin raatihuone.

Hradčany oli yksi niistä neljästä kaupungista, jotka muodostivat Prahan 1700-luvulla. Siellä sijaitsee moneen kertaan jälleenrakennettu Prahan linna, josta kaupunki sai alkunsa. Linna-alueen nähtävyyksiä ovat muun muassa Pyhän Yrjön luostari, Pyhän Yrjön basilika, Kuninkaanpalatsi, Pyhän Vituksen katedraali ja Kultainen kuja käsityöläistaloineen.

Vltavajoen toisella rannalla on kaupungin Pieni puoli (Malá Strana), jossa on paljon barokkipalatseja. Pyhän Nikolauksen kirkko ja Nerudova-katu ovat tärkeimmät nähtävyydet. Keskustan ulkopuolella sijaitsevia nähtävyyksiä ovat muun muassa Vyšehradin linna ja Pietari-Paavalin kirkko, Prahan eläintarha, benediktiiniläisluostari Břevnov ja Trojan palatsi. Prahassa on myös näköalatornina pienoismalli Eiffelin tornista (Petřínská rozhledna).

Prahan museoista tunnetuimpia ovat Kansallismuseo (Národní muzeum), Lapidárium, Antonín Dvořák -museo (Muzeum Antonína Dvořáka) ja Bedřich Smetana -museo (Muzeum Bedřicha Smetany). Prahan omaa historiaa esittelee Muzeum hlavního města Prahy. Tunnettuja ovat myös Alfons Mucha -museo (Muchovo muzeum), Juutalainen museo ja Olutmuseo. Wolfgang Amadeus Mozartin elämästä Prahassa kerrotaan Vila Bertramkassa. Taiteen alalla on Kansallisteatterin (Národní divadlo) ja Valtionoopperan (Státní opera) lisäksi erityisen tunnetuksi tullut Laterna Magica, avantgardistinen teatteri, jonka erikoiset näytännöt koostuvat elokuvasta, musiikista, baletista ja pantomiimista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Prague City citypopulation.de
  2. Pieni tietosanakirja
  3. Prague: Climatological Information World Meteorological Organization. Viitattu 11.5.2013.
  4. a b c d e History Lonely Planet. Viitattu 11.5.2013.
  5. Timeline: Czech Republic BBC. Viitattu 11.5.2013.
  6. Getting there & around Lonely Planet. Viitattu 11.5.2013.
  7. ainoastaan Staré Město
  8. a b ainoastaan Staré Město, Nové Město, Malá Strana ja Hradčany
  9. Overview Prague Lonely Planet. Viitattu 11.5.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]