Pyhän kolminaisuuden pylväs

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhän kolminaisuuden pylväs kuvattuna ilmasta

Pyhän kolminaisuuden pylväs on vuosien 1716 ja 1754 välisenä aikana Jumalan kunniaksi rakennettu barokkimonumentti, joka sijaitsee Olomoucissa. Suurin syy pylvään rakentamiselle oli juhlia katolista kirkkoa ja uskoa Määriin iskeneen ruton katoamisen kiitollisuudentunteesta. Muistopylväs voidaan nähdä myös paikallisen patriotismin ilmaisuna, sillä jokainen taiteilija ja ammattimies oli kotoisin Olomoucista ja melkein jokainen monumentissa kuvatuista pyhimyksistä yhdistettiin kaupunkiin jotenkin.

Vuonna 2000 pylväs otettiin UNESCOn maailmanperintöluettelooon yhtenä keskieurooppalaisen barokkitaiteen huipentumana.

Patsaat ja korkokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornin huipulla oleva Pyhän kolminaisuuden patsas

Pylvästä hallitsevat kullatut Pyhän kolminaisuuden arkkienkeli Gabrielin ja Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kuparipatsaat. Pylvään perustuksessa on kolmessa kerroksessa 18 kivistä pyhimyspatsasta ja 14 reliefiä yksityiskohtaisissa kartusseissa.

Ylimmässä kerroksessa ovat pyhimykset, jotka yhdistetään Jeesuksen maanpäälliseen elämään. Patsaat esittävän Jeesuksen äidin Neitsyt Marian äitiä Annaa, isää Joakimia, miestä Joosefia, Jeesuksen tulemisen valmistajaa kuvaavat kolmea teologista hyvettä: uskoa, toivoa ja rakkautta.

Toisessa kerroksessa ovat Määrin pyhimysten Kyrilloksen ja Metodioksen, jotka tulivat Suur-Määriin levittämään kristinuskoa vuonna 863. Lisäksi tässä kerroksessa ovat Pyhä Blaisea ja Böömin suojelijoita Adalbertia ja Johannes Nepomukilaista esittävät patsaat.

Alimpaa löytyvät Pyhän Mauritiuksen, Böömin herttuan Wenceslaus I:sen, Pyhän Florianuksen, Giovanni da Capistranon, fransiskaani Antonius Padovalaisen ja Aloysius Gonzagan patsaat.

Patsaiden joukossa ovat myös jokaisen 12 apostolin reliefi.

Jan Sarkanderin patsas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa kerroksessa on lisäksi Jan Sarkanderin patsas, jota ei oltu vielä pylvään rakentamisen aikana kanonisoitu. Sarkander oli pappi, joka kidutettiin kuoliaaksi kolmikymmenvuotisen sodan alkuvaiheessa. Hänen marttyyrikulttinsa oli niin vahva alueella, että työmiehet ottivat riskin, vaikka sen seurauksena he olisivat saattaneet joutua ongelmiin pyhän istuimen kanssa. Sarkander julistettiin autuaaksi 1859 ja pyhimykseksi 2005.

Kappeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pylvään sisässä on pieni kappeli, jossa on useita reliefiä. Ne esittävät Kainia uhraamassa sadostaan, Abelia lammaslaumansa ensimmäistä poikuetta, Nooan ensimmäistä uhria vedenpaisumuksen jälkeen, Abrahamia uhraamassa Iisakia ja lammasta sekä Jeesuksen kuolemaa. Viimeisimmän korkokuvan taustalla näkyvät Jerusalemin ja Olomoucin kaupungit.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta pyhän kolminaisuuden pylväs.