Böömi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Böömin sijainti Tšekin tasavallan kartalla.

Böömi (tšek. Čechy, saks. Böhmen, lat. Bohemia) on historiallinen alue Keski-Euroopassa, Tšekin tasavallassa. Se kattaa noin kaksi kolmasosaa maasta: länsi- ja keskiosat, 52 750 km² ja noin 6,25 miljoonaa Tšekin 10,3 miljoonasta asukkaasta. Böömi rajautuu lounaassa Šumavaan/Böhmerwaldiin ja pohjoisessa Krkonoševuoriin (saksaksi Riesengebirge, puolaksi Karkonosze), jotka ovat osa Sudeetteja.

Böömin alue ja samanniminen kuningaskunta on ollut niin keskeinen tšekkien valtiollisen kehityksen kannalta, että tšekin kielessä ei tehdä eroa adjektiivien böömiläinen ja tšekkiläinen välillä (molemmat ovat tšekiksi český), ja substantiivi Češi (yksikkö Čech) puolestaan tarkoittaa sekä Böömin maakunnan että koko Tšekin asukkaita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Böömi ympärysalueineen (1892).

Tšekin valtiollinen historia on pitkälti Böömin historiaa. Praha keskuspaikkanaan tšekeillä oli kotimainen ruhtinassuku, joka päätyi saksalais-roomalaisten keisareiden vasalliksi, ensin herttuan arvonimellä. 1000-luvun loppupuoliskolla eräät herttuat saivat Böömin kuninkaan arvonimen ja lopulta kuningaskunta-asema vakiintui ja Böömistä tuli keisarikunnan tärkeimpiä alueita.

Perimyksen kautta Böömin hallitsijoista nousi useita keisareita, ja alue joutui myös sotien ja riitojen keskiöön. Hussilaisuuden leimaamien 1400- ja 1500-lukujen jälkeen Böömi päätyi osaksi Habsburg-suvun hallitsemaa Itävaltaa (vuodesta 1867 Itävalta-Unkaria). Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävallan puoliskoon luetusta Böömin kuningaskunnasta ja Unkariin luetuista slovakialaisista ja rutenialaisista alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio. 19391945 Böömi oli Määrin kanssa osa Saksan Böömin-Määrin valtakunnanprotektoraattia (saks. Reichsprotektorat Böhmen-Mähren). Tšekkoslovakian hajoamisen 1993 jälkeen Böömi on ollut keskeinen osa Tšekkiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]