Markomannit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Markomannien alue on kartan keskiosassa.

Markomannit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti sukua sveebeille. Heidän nimensä on germaanista juurta ja tarkoittaa suunnilleen "rajaseutujen asukkaat". Markomannit asuivat alun perin Main-joen rannoilla.[1] Roomalainen sotapäällikkö Drusus hyökkäsi heitä vastaan 9 eaa. pakottaen heidät vetäytymään nykyisen Böömin alueelle. Sinne heidän kuninkaansa Marbod (latinaksi Maroboduus) perusti vahvan kuningaskunnan, jota keisari Augustus piti uhkana Roomalle, ja jota vastaan hän suunnitteli hyökkäystä[1]. Illyrian sota kuitenkin esti Augustuksen aikeet. Catualda karkotti lopulta Marbodin vuonna 19.

100-luvulla markomannit liittoutuivat yhdessä kvadien, vandaalien ja sarmaattien kanssa Roomaa vastaan. Rooma kävi sotaa markomannien johtamaa liittoumaa vastaan vuosina 166180. Vuonna 167 germaanit työntyivät markomannien johdolla Pannoniaan ja löivät heitä vastassa olleet roomalaiset joukot. Pian he hyökkäsivät myös Pohjois-Italiaan.

Parthialaisten kanssa solmitun rauhan jälkeen keisari Marcus Aurelius sai käyttöönsä uusia legioonia Tonavalta, ja pystyi niiden avulla voittamaan germaanit Italiassa, ajamaan heidät takaisin Alppien taakse ja valloittamaan Pannonian uudelleen. Kuitenkin vasta Marcus Aureliuksen poika Commodus sai solmittua rauhan markomannien kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Castrén & Pietilä-Castrén 200, s. 327