Ruugit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ruugit (lat. Rugii) olivat itägermaaninen heimo, joka asui ensimmäisellä vuosisadalla Itämeren etelärannoilla, nykyisen Puolan luoteisosissa. He olivat ilmeisesti muuttaneet sinne alun perin Norjasta, asuttaen ensiksi Rügenin saaren ja sen lähialueet. Heimon nimi on lähtöisin muinaisnorjan sanasta rugr, joka tarkoittaa ruista, ja Norjan Rogalandin lääni on saattanut olla heimon alkukoti, josta osa muutti liikakansoituksen vuoksi etelään. [1]

Ruugit asuivat jonkin aikaa Pommerissa, missä heidän uskotaan antaneen nimensä Rügenille. 300-luvun alkupuolella he muuttivat etelään Tisza-joen yläjuoksulle nykyisessä Unkarissa. Myöhemmin Ruugit joutuivat hunnien valloittamiksi ja osallistuivat Attilan sotaretkeen vuonna 451. Attilan kuoltua ruugit nousivat kapinaan ja perustivat oman valtakunnan nykyisen Itävallan alueelle.

Joitakin ruugien kuninkaita vuosilta 451-487 tunnetaan nimeltä:

  • Flaccitheus (hallitsi vuoteen 475)
  • Feletheus, Flaccitheuksen poika (hallitsi 475-487, joutui Odovakarin vangiksi)
  • Fredericus, Feletheuksen poika

Tämän valtakunnan kukisti ja liitti omaan kuningaskuntaansa ostrogoottien kuningas Odovakar vuonna 487. Uusien isäntiensä alaisina ruugit ottivat osaa kuningas Teoderik Suuren hyökkäykseen Italiaan vuonna 489. Italiassa ruugit muodostivat yhden ostrogoottien haaroista ja katosivat Italiasta näiden mukana.

Latinankieliset kirjailijat sekoittavat toisinaan ruugit ja rusit.


Tämän artikkelin lähteenä on käytetty Nordisk Familjebokia, ruotsalaista tietosanakirjaa, joka julkaistiin vuosina 1904-1926 ja on nykyään vapaasti käytettävissä ns. Public domainissa

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. P L Kessler: Kingdoms of the Germanic Tribes - Rugii (Rugians) Kessler Associates. Viitattu 1.8.2012. englanti