Tonava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tonava
Unkarin pääkaupunki Budapest sijaitsee Tonavan varrella
Unkarin pääkaupunki Budapest sijaitsee Tonavan varrella
Alkulähde Schwarzwald, Saksa
Laskupaikka Tonavan suisto, Mustameri
Maat Saksa, Itävalta, Slovakia, Unkari, Kroatia, Serbia, Romania, Bulgaria, Moldova ja Ukraina
Pituus 2850 km
Alkulähteen korkeus 1078 m
Virtaama 6 500 /s
Valuma-alue 817 000 km²
Saksankielinen kartta Tonavasta

Tonava (bulg. Дунав, Dunav, saks. Donau, muinaiskreikaksi Ἴστρος, Istros, unk. Duna, kroatiaksi Dunav, lat. Danuvius, romaniaksi Dunăre, serb. Дунав, Dunav, slovakiksi Dunaj, ukr. Дунай, Dunai) on Euroopan toiseksi pisin joki.

Tonava on Euroopan suurista joista ainoa, joka virtaa lännestä itään. Se saa alkunsa Saksan Schwarzwaldista ja virrattuaan 2 850 kilometriä laskee Romaniassa Mustaanmereen. Se muodosti aikoinaan Rooman valtakunnan pitkäaikaisen pohjoisrajan. Nykyisin se kulkee kymmenen valtion alueella ja on monin paikoin myös valtioiden rajana.

Tšekkoslovakian ja Unkarin rajalle suunniteltiin ja alettiin rakentaa 1970–1980-lukujen vaihteessa Tonavan luonnollisen uoman rinnalle uutta väylää, johon rakennettiin useita vesivoimaloita. Hankkeeseen liittyi laajaa vastustusta, koska pelättiin tulvia ja muita ympäristöhaittoja ja hanke keskeytettiin.

Tonavan sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonavan sivujoista pisin on Tisza. Muut yli 500 kilometriä pitkät sivujoet ovat Prut, Sava, Drava, Olt, Siret ja Inn. Muita suuria sivujokia ovat Iller, Lech, Regen, Isar, Enns, Morava, Leitha, Váh, Hron, Ipel, Sió, Vuka, Timiș, Velika Morava, Caraș, Jiu, Iskar, Vedea, Argeș ja Ialomița.

Valtiot Tonavan varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonava virtaa kuuden valtion halki: (Saksa, Itävalta, Slovakia, Unkari, Serbia ja Romania). Lisäksi sitä pitkin kulkevat Serbian ja Kroatian, Bulgarian ja Romanian sekä Ukrainan ja Romanian väliset rajat. Myös Moldovalla on hallussaan puolisen kilometriä Tonavan pohjoisrantaa.

Tonavan valuma-alue ulottuu myös useiden muidenkin valtioiden alueelle ja jakautuu eri valtioiden kesken seuraavasti:

Useimmat Tonavan varren valtiot ja Euroopan unioni ovat ratifioineet Tonavan suojelusopimuksen.[1]

Kaupungit Tonavan varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonavan alkulähteitä koskeva monisataavuotinen kiista jatkuu vuolaana. Tässä Donaueschingenin kaupungissa sijaitseva lähde, jota toisinaan pidetään Tonavan alkukohtana.

Tonava virtaa useiden suurkaupunkien läpi:

Wienin poikki Tonava kulkee kanavoidussa uomassa muutaman kilometrin kaupungin keskustasta itään. Joen alkuperäinen uoma sijaitsee vielä kauempana Wienin keskustasta ja on padottu Alte Donau -nimiseksi tekojärveksi. Kaupungin keskustan läpi kulkee Tonavan kapeampi, kanavoitu sivuhaara Donaukanal.

Taloudellinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonava on merkittävä vesivoiman lähde, koska sen lähteiden ja suun välillä on merkittävä korkeusero. Ensimmäisen tuhannen kilometrin matkalla, Tonavan lähteiltä Gabcikovoon, pääuomassa on 59 voimalaitosta. Joen loppuosassa Bratislavasta merelle on vielä kolme patoa. Koko Tonavan suurin voimalaitos on Rautaportti- eli Djerdap-solassa. Siihen kuuluu kaksi patoa, ja sitä hallinnoivat Serbia ja Romania yhdessä. Pato valmistui 1970. Rautaportissa on korkeuseroa 34 metriä, ja se tuottaa vuosittain 13 140 GWh energiaa.[2]

Kulku- ja kuljetusväylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen Tonavan alkujoen Bregin alkulähde on Furtwangenissa.

Tonava on kuljettavissa valtamerilaivoilla Mustaltamereltä Brailaan Romaniaan ja jokilaivoilla Kelheimiin Baijeriin; pienemmät rahtialukset voivat kulkea Saksan Ulmiin asti. Noin 60 sivujokea on kuljettavissa aluksilla. Saksan Rein-Main-Tonava-kanavien valmistuttua 1992 joki on ollut osa koko Euroopan halki kulkevaa vesitietä Rotterdamista Pohjanmereltä Sulinaan Mustallemerelle (3 500 km). Kolme vesitietä on rakennettu Tonavalle: Tonava-Tisza-Tonava kanava (DTD) Banatissa ja Bačkan alueilla Pohjois-Serbiassa; 64 km Tonava-Mustanmeren kanava valmistui 1984, pisin 400 km Rein-Main-Tonava kanava valmistui 1992, yhdistäen Pohjanmeren ja Mustanmeren.

Tonavalla liikennöintiä ohjaa kansainvälinen Tonava-komissio.

Muu taloudellinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tonava juomavetenä - noin kymmenen miljoonaa ihmistä saa juomavetensä Tonavasta.[3]
  • Kalastus
  • Tonavan laakson viiniviljely
  • Matkailu

Ympäristöongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonavan valuma-alueilla asuu 18 miljoonaa ihmistä. Monet heidän toimistaan, etenkin maanviljely ja jätevedet, vaikuttavat veden laatuun Tonavassa. Suurimpina uhkina joen luonnolle pidetään[4]

Tonavan tulvien sulkuja keväällä 2006 Novi Sadissa, Serbiassa.
  • liiallista ravinteiden huuhtoutumista jokeen (etenkin typpi ja fosfori)
  • pinta- ja pohjavesien liiallista hyödyntämistä
  • rakenteiden aiheuttamia muutoksia joen virtaamassa ja niiden vaikutuksia sedimenttien liikkeisiin
  • vaarallisia aineita (raskasmetallit, öljy, mikrobiologiset myrkyt)
  • onnettomuuksia
  • kosteikkojen tuhoutumista

Tulvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonava on tulvinut säännöllisesti kautta historian. Tulvien paheneminen on yhdistetty maankäytön muutoksiin: kosteikkojen ja metsien hävitys ja maanpinnan peittyminen asfaltin ja betonin alle saavat sadeveden valumaan aikaisempaa nopeammin jokeen asti.

Pahoja tulvia on ollut vuonna 2006,[5] 2002 ja 1970.[6]

Kulttuuri- yms. viittauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonavan pyöräilyreitin opaskyltti Novi Sadissa, Serbiassa.

Tonavan varren pyöräilyreitit (saks. Donauradweg) ovat suosittuja. Eri pituisille pyöräilyreiteille tarjotaan karttoja, matkaopaskirjallisuutta, majoitusta ja ruokailua. Seuraavassa karkea pyöräreittien jako joen alusta Mustallemerelle.

  • Saksa: Donaueschingen–Passau 590 km.
  • Itävalta: Passau–Wien 330 km.
  • Itävalta, Slovakia, Unkari: Wien–Budapest 340 km.
  • Unkari, Serbia, Romania: Budapest–Mustameri 1 600 km.[7]
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Donauradweg.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Contracting parties International Commission fir Protecting the Danube River. Viitattu 29.7.2008.
  2. Dams & Structures 2006. International Commission fir Protecting the Danube River (ICPDR). Viitattu 24.7.2008.
  3. Trinkwasser Wassertourismus Guide. (saksaksi) Viitattu 29.7.2008.
  4. Human Impacts ICPDR. Viitattu 29.7.2008.
  5. Tonavan tulvat eivät hellitä 22.4.2006. Viitattu 29.7.2008.
  6. Kirstie Shepherd , Flooding fears return to the Danube, Danube Watch 2/2006, ICPDR 2006. Viitattu 29.7.2008.
  7. Donauradweg, fahrradtouren.de Viitattu 28.7.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tonava.