Belgrad
Wikipedia
| Belgradin kaupunki | |||
 |
|||
|
|||
 |
|||
| Koordinaatit: | |||
|---|---|---|---|
| Valtio | Serbia | ||
| Piirikunta | Belgrad | ||
| - Pormestari | Dragan Đilas | ||
| Pinta-ala | |||
| – Kaupunki | 3 222 68 km² | ||
| Korkeus | 117 m | ||
| Väkiluku (2007) | |||
| – Kaupunki | 1 630 000 | ||
| Aikavyöhyke | UTC+1 | ||
| - (Kesäaika) | UTC+2 | ||
| Suuntanumero(t) | (+381) 11 | ||
| Sivusto: http://www.beograd.rs | |||
Belgrad (serb. Београд, Beograd) 
kuuntele ääntämys? on nykyisin Serbian pääkaupunki. Vuosina 1918–2003 se oli Jugoslavian pääkaupunki ja vuosina 2003–2006 Serbia ja Montenegron pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Sava-joen ja Tonavan yhtymäkohdassa Keski-Serbian pohjoisosassa. Suur-Belgradin alueella on noin 1 700 000 asukasta.lähde?
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Keltit rakensivat Belgradin alueelle linnoituksen 300-luvulla eaa. Linnoituksesta tuli myöhemmin Rooman valtakunnan pohjoinen raja-asema, Singidunum. Noin 600-luvulla bulgaarit (Huom! bulgaarit, ei pidä sekoittaa nykyisen Bulgarian asukkaisiin) siirtyivät alueelle ja antoivat kaupungille nimen Beligrad, "valkea kaupunki".
Seuraavaksi kaupunkia hallitsivat Bysantti, unkarilaiset ja frankit, kunnes se siirtyi serbeille vuonna 1284. Uuden unkarilaisvallan jälkeen kaupungista tuli osa Ottomaanien valtakuntaa vuonna 1521. Ottomaanien valta loppui lopullisesti vasta vuonna 1867, jonka jälkeen kaupungista tuli Serbian itsenäisen kuningaskunnan pääkaupunki. Ensimmäisessä maailmansodassa Itävallan joukot miehittävät kaupungin ja taistelut vaurioittivat sitä. Sodan jälkeen kaupungista tuli Serbien, sloveenien ja kroaattien kuningaskunnan, eli myöhemmin Jugoslavian, pääkaupunki.[1]
Toisessa maailmansodassa saksalaiset pommittivat kaupunkia voimakkaasti vuonna 1941 ja miehittivät sen. Sodan jälkeen se oli Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan pääkaupunki, sen jälkeen Jugoslavian ja lopuksi Serbian pääkaupunki.
NATO pommitti kaupunkia raskaasti Kosovon sodan aikana 1999. Kohteina olivat mm. viestiliikenne, Radio-televizija Srbije, Avalan TV-torni, kaupungin silloin korkein rakennus Ušće-torni, jossa sijaitsi Jugoslavia-hotelli ja Kiinan suurlähetystö.
[muokkaa] Maantiede
Belgrad sijaitsee Savan ja Tonavan yhtymäkohdassa 116 metriä merenpinnan yläpuolella. Historiallinen keskusta on molempien jokien oikealla puolella, mutta toisen maailmansodan jälkeen rakennettu Uusi Belgrad on Sava-joen vasemmalla rannalla.
[muokkaa] Talous
Kaupungissa toimii useiden kansainvälisten yhtiöiden aluekonttoreita, esimerkiksi Asus, Intel, Motorola ja Microsoft.
[muokkaa] Liikenne
Belgrade Nikola Tesla Airport (IATA: BEG) sijaitsee 12 kilometriä kaupungin keskustasta länteen.[2] Tonavan varressa on jokisatama. Paikallisliikennettä hoitavat linja-autot, johdinautot ja raitiovaunut.
Metroa on suunniteltu 1970-luvun puolivälistä lähtien. Kaupungilla on suunnitelma sellaisen rakentamisesta 2021 mennessä.[3]
[muokkaa] Koulutus
Belgradissa on kaksi valtion yliopistoa ja useita yksityisiä oppilaitoksia. Belgradin yliopisto on perustettu 1808.[4] Siellä on noin 60 000 opiskelijaa. Vuonna 1947 Belgradiin perustettiin Taideakatemia. Siellä opiskelee nykyisin noin 1800 opiskelijaa. Kaupungissa toimivat myös sotilas- ja poliisiakatemia.[5]
[muokkaa] Kulttuuri
Belgradissa järjestetään vuosittain useita kulttuurifestivaaleja, kuten elokuva- ja teatterifestivaalit. Vuonna 2008 Belgradissa järjestettiin Eurovision laulukilpailu.
Belgradissa toimiva Serbian kansallisteatteri juhlii 140:ttä tuotantokauttaan 2008–2009. Sen yhteydessä toimii Ooppera ja baletti.[6]
[muokkaa] Urheilu
Serbian kaksi menestyksekkäintä jalkapallojoukkuetta ovat molemmat kotoisin Belgradista: FK Partizan ja Belgradin Punainen tähti.
Muita urhiluseuroja ovat Serbian menestyneimmät koripalloseurat KK Crvena zvezda ja KK Partizan.
Kaupunki on isännöinyt kansainvälisiä kisoja kuten Yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut 1969, Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1976, Lentopallon maailmanliiga 2005, koripallon EM-kilpailut 2005 sekä hakenut olympiaisännyyttä 1992.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
[muokkaa] Katso myös
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Barcelona · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chişinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lontoo · Minsk · Lissabon · Ljubljana · Luxemburg · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Priština1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
[muokkaa] Lähteet
