Serbia ja Montenegro

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Србија и Црна Гора
Srbija i Crna Gora
1992 – 2006
Serbia ja Montenegron lippu Serbia ja Montenegron vaakuna
lippu vaakuna

Serbia ja Montenegron sijainti


Valtiomuoto liittotasavalta, valtioliitto

Valtionpäämies Presidentti

Pääkaupunki Belgrad (lainsäädännöllinen ja hallinnollinen)
Podgorica (oikeudellinen)

Muita kaupunkeja Novi Sad (194 374 as.)
Niš (175 477 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 102 350 km² 
– josta sisävesiä 0,25 %

Väkiluku (2000) 10 662 087
– väestötiheys 104 / km²

Viralliset kielet serbia2

Valuutta Serbian dinaari, Montenegrossa ja Serbian Kosovossa euro ()

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 15,5 %
– teollisuus 27,6 %
– palvelut 56,8 %

Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2

Lyhenne CS

– ajoneuvot: SCG
– lentokoneet: ?

Kansainvälinen
suuntanumero
+381

Motto Само слога Србина спасава
Samo sloga Srbina spasava
(Vain yhtenäisyys pelastaa serbit)

Kansallislaulu Hej Sloveni


Edeltäjä(t) Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta

Seuraaja(t) Montenegron lippu Montenegro,
Serbian vuosina 2004–2010 käytössä ollut lippu. Serbia

1. Korkein oikeus sijaitsi Podgoricassa.
2. Vojvodinassa virallisia kieliä olivat myös romania, ruteeni, unkari, slovakki ja kroaatti, Kosovossa albania ja Montenegrossa montenegro.

Serbia ja Montenegro (serb. Србија и Црна Гора, Srbija i Crna Gora) oli valtio Balkanilla 1992-2006. Vuosina 1992–2003 se oli vielä liittotasavalta nimeltään Jugoslavian liittotasavalta (serb. Савезна Република Југославија, Savezna Republika Jugoslavija), joka muodostui Jugoslavian hajotessa ja jota nimitettiin "Tynkä-Jugoslaviaksi." Se muutettiin Serbian ja Montenegron valtioliitoksi vuonna 2003. Valtioliitto hajosi kesäkuussa 2006 Montenegron julistauduttua itsenäiseksi ja Serbiasta tuli sen juridinen seuraaja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Serbian historia, Montenegron historia

Jugoslavian sosialistiseen liittotasavallan hajotessa sen osaksi jääneet Montenegro ja Serbia muodostivat uuden, järjestyksessään kolmannen Jugoslavian eli Jugoslavian liittotasavallan huhtikuussa 1992. Se oli Yhdistyneiden kansakuntien mukaan vain yksi Jugoslavian viidestä seuraajasta eikä näin ollen voinut periä Jugoslavian paikkaa YK:ssa.

Entisen Jugoslavian omaisuuden ja velkojen jaon estivät Jugoslavian hajoamissodat, joiden vuoksi Jugoslavian liittotasavalta oli kauppa- ja merisaarrossa vuoteen 1995, jolloin neuvoteltiin Kroatian sekä Bosnia ja Hertsegovinan sisällissodat päättänyt Daytonin rauhansopimus Jugoslavian, Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan kesken.[1]

Paljolti Serbian johtamassa Jugoslaviassa hallitsi Serbian presidentti Slobodan Milošević vuoteen 1997, jonka jälkeen hän toimi valtaoikeuksiltaan vahvistettuna koko Jugoslavian presidenttinä. Milošević syrjäytettiin opposition mielenosoituksissa syksyllä 2000.[1] Hänet pidätettiin ja luovutettiin Jugoslavia-tuomioistuimelle 2001.

Jugoslavia hyväksyttiin YK:n jäseneksi 2000. Vuonna 2003 Jugoslavian parlamentti hyväksyi valtioliiton nimeltään Serbia ja Montenegro. Liitosta tehtiin löyhä koskien vain joitain aloja, kuten puolustus. Jäsenillä olleilla kahdella tasavallalla oli oma talouspolitiikkansa ja valuuttansa eikä niillä ollut yhteistä pääkaupunkia, vaan valtion instituutioista korkein oikeus toimi Montenegron Podgoricassa. Tasavaltojen tuli pysytellä liitossa vähintään kolme vuotta. Sen jälkeen toinen voisi halutessaan erota, mutta menettäisi tällöin oikeuden Serbia-Montenegron kansainväliseen asemaan, joka periytyisi kokonaisuudessaan toiselle osapuolelle.

Vuonna 2006 Montenegrossa organisoitiin kansanäänestys, jossa 55,4 % äänestäneistä (äänestysprosentti 86,3) kannatti Montenegron itsenäistymistä. Itsenäistymiseen vaadittu osuus äänistä oli 55 %, ja täten Montenegro itsenäistyi. Serbia ja Montenegro lakkasi olemasta Serbian julistauduttua valtioliiton juridiseksi seuraajaksi ja itsenäiseksi toimijaksi kesäkuussa 2006.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serbia ja Montenegro.