Albanian kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Albania
Oma nimi shqip
Tiedot
Alue Albania, Serbia, Montenegro, Makedonia, Italia, Kosovo
Virallinen kieli Albanian lippu Albania, Flag of Kosovo.svg Kosovo
Puhujia 7 miljoonaa
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Albanian tiedeakatemia
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä albanialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 sq
ISO 639-2 sqi
ISO 639-3 ALN, AAE, AAT ALS, ALN, AAE, AAT

Albania on yli 6 000 000lähde? ihmisen äidinkielenään puhuma indoeurooppalainen kieli. Kieltä puhutaan ensisijaisesti Albaniassa, mutta puhujia on lisäksi muun muassa muualla Balkanilla. Albanian kieli on nykyisin Suomen 11. suurin kieliryhmä[1] johtuen pääasiassa Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista. Vuoden 2011 lopussa Suomessa albaniaa äidinkielenään puhuvia asuu 7 480 ja he ovat enimmäkseen kotoisin Kosovon alueelta.lähde?

Luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albaniaa on pidetty indoeurooppalaisen kielikunnan jäsenenä 1850-luvulta lähtien. Se muodostaa tuossa kielikunnassa oman kieliryhmänsä. Jotkut tutkijat arvelevat albanian olevan sukua muinaiselle daakian kielelle.kenen mukaan? Albanian kieli saattaa olla antiikinaikaisen illyyrin kielen perillinen.kenen mukaan?

Alueellinen sijoittuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albanian kielen levinneisyys

Pääosa kielen puhujista elää Balkanilla. Kielellä on puhujia myös Etelä-Italiassa, mutta heistä suuri enemmistö osaa ja käyttää italiaa. Kielellä on virallinen asema Albaniassa, Kosovossa, Serbiassa, Montenegrossa ja Makedoniassa.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albanian kielen aakkoset pohjautuvat latinalaisiin kirjaimiin. Ennen kuin albaniaa alettiin kirjoittaa latinalaisilla kirjaimilla vuonna 1908, kieltä oli kirjoitettu muun muassa kyrillisillä, kreikkalaisilla sekä arabialaisilla kirjaimilla.

Albanian kielessä on 36 aakkosta. Niistä vokaaleja on seitsemän ja konsonantteja 29. Aakkoset ovat:

  • A, a - a ([a], äännetään suomen a:n etisenä vastineena)
  • B, b - bë ([b], äännetään kuten suomessa)
  • C, c - cë ([ʦ], äännetään lähes samalla tavoin kuin suomen "ts")
  • Ç, ç - çë ([ʧ], kuten englannin kielen sanassa "chip")
  • D, d - dë ([d], äännetään kuten suomessa)
  • Dh, dh - dhë ([ð], kuten englannin kielen sanassa "this")
  • E, e - e ([ɛ], äännetään kuten suomessa)
  • Ë, ë - ë ([ə], kuten englannin kielen sanassa "a boy", mutta kirjaimen ollessa sanan lopussa ei joskus äännetä)
  • F, f - fë ([f], äännetään kuten suomessa)
  • G, g - gë ([ɡ], äännetään kuten suomessa)
  • Gj, gj - gjë ([ɟ])
  • H, h - hë ([h], äännetään kuten suomessa)
  • I, i - i ([i], äännetään kuten suomessa)
  • J, j - jë ([j], äännetään kuten suomessa)
  • K, k - kë ([k], äännetään kuten suomessa)
  • L, l - lë ([l], kuten ranskan kielen sanassa "le")
  • Ll, ll - llë ([ɫ], kuten englannin sanassa "fall")
  • M, m - më ([m], äännetään kuten suomessa)
  • N, n - në ([n], äännetään kuten suomessa)
  • Nj, nj - një ([ɲ], palataalinen nasaali, kuten espanjan ñ)
  • O, o - o ([o], äännetään kuten suomessa)
  • P, p - pë ([p], äännetään kuten suomessa)
  • Q, q - që ([c], kuten unkarin kielen sanassa "tyúk")
  • R, r - rë ([ɾ], kuten espanjan r)
  • Rr, rr - rrë ([r], kuten espanjan rr)
  • S, s - së ([s], äännetään kuten suomessa)
  • Sh, sh - shë ([ʃ], kuten englannin kielen sanassa "ship")
  • T, t - të - ([t], äännetään kuten suomessa)
  • Th, th - thë ([θ], englannin sanassa "thanks")
  • U, u - u ([u], äännetään kuten suomessa)
  • V, v - vë ([v], äännetään kuten suomessa)
  • X, x - xë ([ʣ], äännetään kuten "dz")
  • Xh, xh - xhë ([ʤ], kuten englannin kielen sanassa "huge")
  • Y, y - y ([y], äännetään kuten suomessa)
  • Z, z - zë ([z], äännetään kuten sanan "rose")
  • Zh, zh - zhë ([ʒ], kuten ranskan kielen sanassa "je")

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adjektiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albanian kielessä joillakin adjektiiveillä on artikkelit. Yksiköllä se on joko i tai e. Monikolla se on . Adjektiivi tulee useimmiten substantiivin jälkeen.

Vertailumuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komparatiivi voidaan muodostaa lisäämällä adjektiivin eteen sana ja jälkeen sana se. Superlatiivi voidaan muodostaa lisäämällä adjektiivin eteen sana . Joissakin tapauksissa superlatiivi voidaan muodostaa myös laittamalla adjektiivi jonkin adverbin jälkeen.

Numeraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numerot yhdestä kymmeneen ovat albaniaksi:

  • një (yksi)
  • dy (kaksi)
  • tre (kolme)
  • katër (neljä)
  • pesë (viisi)
  • gjashtë (kuusi)
  • shtatë (seitsemän)
  • tetë (kahdeksan)
  • nëntë (yhdeksän)
  • dhjetë (kymmenen)

Pronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albanian kielen persoonapronominit ovat:

  • unë (minä)
  • ti (sinä)
  • ai (hän, maskuliininen)
  • ajo (hän, feminiininen)
  • ne (me)
  • ju (te)
  • ata (he, maskuliininen)
  • ato (he, feminiininen)

Kielessä ei ole lainkaan sanoja, jotka vastaisivat suomen kielen pronominejä "se" tai "ne". Niiden sijasta voidaan käyttää pronominejä "ai", "ajo", "ata" tai "ato".

Substantiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albanian kielessä on käytössä viisi sijamuotoa. Ne ovat nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi ja prepositionaali. Monikko on vain harvoin säännöllinen. Jokaisella albanian kielen substantiivilla on sekä epämääräinen että määräinen muoto. Albanian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri.

Verbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albanian kielen verbit taipuvat persoona- ja aikamuodoissa. Albaniassa on kuusi tapaluokkaa, jotka ovat indikatiivi, konjunktiivi, imperatiivi, konditionaali, optatiivi ja admiratiivi. Lisäksi verbeillä on sekä aktiivi- että passiivimuodot.

Aikamuodot ovat preesens, imperfekti, futuuri, perfekti, pluskvamperfekti sekä menneen ajan futuuri. Imperfektejä on kahdenlaisia. Toiset voivat kuvata mitä tahansa mennyttä aikaa ja toiset jotakin tiettyä mennyttä aikaa.

Verbeillä on kaksi erilaista konjugaatiota, joista toisessa taivutusmuodot ovat säännölliset ja toisessa epäsäännölliset.

Lauseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albanian kielen sanajärjestys on useimmiten subjekti - verbi - objekti. Kysymyslauseissa sanajärjestys on tavallisesti verbi - subjekti - objekti. Lisäksi kysymyslauseissa verbin edessä tulee yleensä olla sana "a". Kieltolause voidaan muodostaa lisäämällä verbin eteen sana "nuk".

Paino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albaniassa sanapaino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla. Erilainen painotus voi erottaa kaksi eri asiaa tarkoittavaa sanaa: bári ja barì, stolì ja stòli.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latina ja mahdollisesti myös kreikka vaikuttivat vanhan albanian kielen sanastoon. Sittemmin albaniaan on tullut useita lainasanoja myös slaavilaisista kielistä, erityisesti bulgariasta. Myös turkin kielellä on ollut vaikutusta albanian sanastoon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhin tunnettu albaniankielinen lause on ns. kastekaava vuodelta 1462.lähde? 1400-luvun lopulta tunnetaan myös lyhyt kirous ja saksalaisen matkailijan 1497 muistiin merkitsemä muutamia kymmeniä sanoja käsittävä sanasto. Ensimmäinen kreikkalaisella aakkostolla kirjoitettu albanialainen teksti on käännös muutamista Matteuksen evankeliumin jakeista, joka on peräisin joko 1400-luvun lopusta tai 1500-luvun alusta. Ensimmäinen säilynyt albaniankielinen kirja, Meshari (Messukirja) on vuodelta 1555.lähde? Sen kirjoitti albanialainen katolilainen pappi Gjon Buzuku.

Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albanian kielellä on kaksi tärkeintä murretta, jotka ovat tosk ja geg eli gheg. Gegin murretta puhutaan pääasiassa Pohjois-Albaniassa, Kosovossa, Montenegrossa, Makedoniassa. Toskin murretta puhutaan pääasiassa Etelä-Albaniassa, Çameriassa Makedoniassa ja Turkissa. Arvanitikan murretta puhutaan eräillä alueilla Kreikassa. Murteilla on joitakin pieniä eroja ääntämisessä, mutta muuten puhujat ymmärtävät toisiaan.

Albanian kirjakieli perustuu suurimmilta osin toskin murteeseen.lähde?

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittäviä albanian kielen tutkijoita ovat olleet muun muassa Johann Georg von Hahn, Franz Bopp, Gustav Meyer, Norbert Jokl, Eqrem Çabej, Stuart Edward Mann, Carlo Tagliavini, Wacław Cimochowski, Eric Pratt Hamp, Agnija Desnickaja ja Gjovalin Shkurtaj.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]