Kongruenssi (kielitiede)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kongruenssi tarkoittaa kielitieteessä, että yhden lauseenjäsenen taivutus mukautuu toisen lauseenjäsenen mukaan. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että predikaatti mukautuu subjektiin tai attribuutti pääsanaansa. Myös määritteet voivat mukautua pääsanansa mukaan.

Esimerkiksi puhutussa ranskassa kongruenssia on huomattavasti vähemmän kuin kirjoitetussa. Esimerkiksi verbien erilaisia preesens-muotoja on kirjoitetussa ranskassa yleensä viisi, mutta eri tavoin ääntyviä on vain kolme. Lisäksi adjektiivien taipuminen suvussa ja luvussa jää monesti ääntymättä.

Sukukongruenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genus eli suku on yleinen piirre eri kielissä, erityisesti indoeurooppalaisissa kielissä. Sukukongruenssilla tarkoitetaan yleensä adjektiivin mukautumista pääsanansa sukuun. Esimerkiksi ranskassa adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan: un petit garçon ~ une petite fille. Ranskassa myös artikkelit ja omistuspronominit mukautuvat pääsanansa sukuun. Venäjässä myös preteriti-muotoon taivutettu verbi mukautuu subjektin sukuun: заяц был ~ черепаха была ~ море было. Ruotsissa myös jotkin pronominit taipuvat pääsanan suvun mukaan: en sådan bil ~ ett sådant hus tai omistuspronominien muodot min, mitt ja mina.

Lukukongruenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukukongruenssi on sanan mukautumista toisen sanan luvun, esimerkiksi yksikön, kaksikon tai monikon, mukaan. Venäjässä adjektiivi taipuu pääsanansa luvussa ja verbi preteritissä subjektin mukaan: хороши люди были. Ranskassa säilyy sukukongruenssi lukukongruenssin rinnalla, toisin kuin venäjässä, jossa esiintyy vain yhtä kerrallaan: petits garçons ~ petites filles. Italiassa joillain adjektiiveilla ei ole erillisiä maskuliini- ja feminiinimuotoja (-e-loppuiset), mutta ne taipuvat silti pääsanansa luvun mukaan.

Sijakongruenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijakongruenssi on yhteen liittyvien sanojen taipumista samassa sijassa. Esimerkiksi suomessa adjektiiviattribuutti taipuu aina pääsanansa mukaan: kaunis talo ~ kauniin talon ~ kaunista taloa. Esimerkiksi venäjässä sijakongruenssi ei ole ehdoton, vaan toisen sanan taipuminen saattaa muuttaa merkitystä, kuten päivämäärää ilmaistaessa järjestysluku on joko nominatiivissa ja kuukausi genetiivissä (Monesko päivä?) tai molemmat genetiivissä (Minä päivänä?).

Possessiivikongruenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Possessiivikongruenssi on omistettavan asian mukautumista omistajaan: minun kirjani ~ sinun kirjasi ~ hänen kirjansa. Possessiivikongruenssi on tyypillinen uralilaisille kielille, mutta sitä esiintyy muissakin kielissä.

Persoonakongruenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa predikaattiverbi taipuu subjektin mukaan persoonassa ja luvussa. Myös kieltoverbi taipuu, mutta varsinkin puhekielessä sen kolmannen persoonan muodot ovat samanlaisia.

Yksikkö Monikko
1. rakastan rakastamme
2. rakastat rakastatte
3. rakastaa rakastavat

Englannissa persoonakongruenssia esiintyy vain preesensissä ja silloinkin vain yksikön kolmannessa persoonassa. Ruotsissa sitä ei ole lainkaan, kun taas toisessa germaanisessa kielessä, saksassa, persoonakongruenssia esiintyy hyvinkin runsaasti.

Suomen persoonakongruenssi edustaa subjektikonjugaatiota, ja esimerkiksi unkarissa esiintyy sen rinnalla myös objektikonjugaatio eli verbi mukautuu paitsi subjektin, myös objektinsa mukaan: szeretek (rakastan) ~ szeretlek (rakastan sinua) szeretem (rakastan sitä).