R

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee R-kirjainta. R:n muista merkityksistä, katso R (täsmennyssivu).
Latin alphabet Rr.svg
 
Latinalaiset aakkoset
Aa Bb Cc Dd
Ee Ff Gg Hh Ii Jj
Kk Ll Mm Nn Oo Pp
Qq Rr Ss Tt Uu Vv
Ww Xx Yy Zz
Luettelo kirjaimista

R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18. kirjain. R-kirjaimen nimi on suomen kielessä är (aiemmin myös er)[1] ja äännearvo [r].

Kreikkalaisessa kirjaimistossa latinalaista R-kirjainta vastaa rhoo (P, ρ), kyrillisessä kirjaimistossa lähes samannäköinen kyrillinen Р (р).

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R-kirjain on kehittynyt seemiläisestä reš-kirjaimesta kreikan rhoon (Ρ, ρ) välityksellä.[2]

R suomen kielessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielessä r-kirjainta vastaa äänne nimeltä alveolaarinen tremulantti, jonka foneettinen merkki on [r]. Siinä äänihuulet värähtelevät ja kielen kärki värähtelee alveoleja eli hammasvallia vasten. Suomen r ääntyy samassa paikassa kuin d, l ja n. Tavallisesti sanotaan, että lyhyessä ärrässä on noin kolme täryä, pitkässä ärrässä noin seitsemän.[3]

R muissa kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R lausutaan eri kielissä eri tavoin. Monissa kielissä ääntämys vaihtelee murteesta toiseen.

  • Useissa eurooppalaisissa kielissä r-kirjain ääntyy kuten suomessa.lähde?
  • Muun muassa ranskan ja saksan kielissä r ääntyy tavallisesti niin sanottuna "kurkku-ärränä (foneettinen merkki [ʀ]). Tämä ääntämys on käytössä myös joissakin ruotsin ja norjan murteissa. Toisaalta joillakin alueilla saksan ja ranskan puhujat ääntävät r:n suomen kielen tavoin.lähde?
  • Englannin ja kiinan kielessä r ääntyy tavallisimmin approksimanttina [ɹ] eli puolivokaalina.lähde?

Muita esitystapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Braille R.svg

R r
ASCII 82 114
Unicode U+0052 U+0072

R-kirjaimen merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso R[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni r[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b c d e f g h i j k Honkala, Juha (päätoim.) et al: WSOY:n iso tietosanakirja, 8. osa, s. 10. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1996. ISBN 951-0-20161-8.
  3. Savolainen, Erkki: Verkkokielioppi (1.5.4 Likvidat l, r) 2001. Viitattu 18.8.2014.
  4. a b c Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.11.2013.