Ä

Latinalaisen kirjaimiston täydennyksiä Ææ Ää Åå Čč Çç Ðð Éé İi IJ ij Ïï Łł Ññ Öö Õõ Őő Øø Œœ Řř Šš Üü Tarkkeita ˜ ˇ ¯ Luettelo kirjaimista

Ä (tai ä) (A, jonka päällä treema ¨) on suomalaisten aakkosten 28. ja viimeistä edellinen kirjain. Se esiintyy sellaisenaan myös ruotsin ja viron kielten aakkosissa. Ä esiintyy myös saksan ja slovakin kielissä, mutta niissä sillä ei ole omaa paikkaa aakkosissa, vaan pisteet käsitetään diakriittiseksi merkiksi. Ä:n pisteet ovat jäänne e-kirjaimesta, joka joskus merkittiin a-kirjaimen päälle. Norjassa ja tanskassa Ä:tä vastaa Æ.

Suomessa ja virossa ä:n äännearvo on [æ]. Saksassa ä ääntyy e:nä ja sitä käytetään e-kirjaimen asemesta yleensä silloin kun sanalla on taivutusmuotoja tai sukulaissanoja, joissa e-äänteen paikalla on a. Esim. adjektiivin alt (vanha) komparatiivi, joka lausutaan [eltər], kirjoitetaan älter. Poikkeus periaatteesta on, että die Eltern (vanhemmat) kuitenkin kirjoitetaan e:llä. Ruotsissa ä ääntyy r:n edellä ä:nä, muulloin e:nä. Sana är (verbinmuoto on) saatetaan ääntää sekä [ä:r] että [e:] (kaksoispiste vokaalin jäljessä tarkoittaa, että vokaali on äännettävä pitkänä).

Ä-kirjain lausutaan suomen kielessä aakkosia lueteltaessa ää.

Ä eri merkkijärjestelmissä

• Sähköttäen ._._ (eli kaksi A:ta yhteen lähetettynä).
• HTML-entiteettiviittauksena ä.
• Unicode-tunnus on U+00C4.
• Url-koodaus pienelle ä-kirjaimelle on %C3%A4 ja suurelle %C3%84

Ä on skandinaavinen erikoismerkki eli skandi. Muita skandeja eli ääkkösiä ovat Ö ja Å.