Ä

Latinalaisen kirjaimiston täydennyksiä Ææ Ää Åå Ãã Čč Ĉĉ Çç Ǧǧ Ðð Đđ Ɖɖ Ƒƒ Ġġ Ħħ İi IJ ij Ïï Ǩǩ Łł Ńń Ññ Ŋŋ Ōō Öö Őő Õõ Øø Œœ Řř Šš ß Þþ Üü Űű Žž Ʒʒ Tarkkeita ˜ ˇ ¯ Luettelo kirjaimista

Ä (tai ä) (A, jonka päällä treema ¨) on suomalaisten aakkosten 28. ja viimeistä edellinen kirjain. Se esiintyy sellaisenaan myös ruotsin ja viron kielten aakkosissa. Ä esiintyy myös saksan ja slovakin kielissä, mutta niissä sillä ei ole omaa paikkaa aakkosissa, vaan pisteet käsitetään diakriittiseksi merkiksi. Ä:n pisteet ovat jäänne e-kirjaimesta, joka joskus merkittiin a-kirjaimen päälle. Norjassa ja tanskassa Ä:tä vastaa Æ.

Suomessa ja virossa ä:n äännearvo on [æ]. Saksassa ä ääntyy e:nä ja sitä käytetään e-kirjaimen asemesta yleensä silloin kun sanalla on taivutusmuotoja tai sukulaissanoja, joissa e-äänteen paikalla on a. Esim. adjektiivin alt (vanha) komparatiivi, joka lausutaan [eltər], kirjoitetaan älter. Poikkeus periaatteesta on, että die Eltern (vanhemmat) kuitenkin kirjoitetaan e:llä. Ruotsissa ä ääntyy r:n edellä ä:nä, muulloin e:nä. Sana är (verbinmuoto on) saatetaan ääntää sekä [ä:r] että [e:] (kaksoispiste vokaalin jäljessä tarkoittaa, että vokaali on äännettävä pitkänä).

Ä-kirjain lausutaan suomen kielessä aakkosia lueteltaessa ää.

Ä eri merkkijärjestelmissä

• Sähköttäen ._._ (eli kaksi A:ta yhteen lähetettynä).
• HTML-entiteettiviittauksena ä.
• Unicode-tunnus on U+00C4.
• Url-koodaus pienelle ä-kirjaimelle on %C3%A4 ja suurelle %C3%84

Ä on skandinaavinen erikoismerkki eli skandi. Muita skandeja eli ääkkösiä ovat Ö ja Å.