Š

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Latin alphabet Šš.png
 
Latinalaisen kirjaimiston täydennyksiä
Ææ Ää Åå Ãã Čč Ĉĉ
Çç Ǧǧ Ðð Đđ Ɖɖ Ƒƒ
Ġġ Ħħ İi IJ ij Ïï Ǩǩ
Łł Ńń Ññ Ŋŋ Ōō Öö
Őő Õõ Øø Œœ Řř Šš
ß Þþ Üü Űű Žž Ʒʒ
Ŧŧ
Tarkkeita
˜ ˇ ¯
Luettelo kirjaimista

Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain. Š on muodostettu kirjaimesta s ja hatusta (engl. caron). Kirjaimen nimi on suomen yleiskielessä hattu-s. Kirjaimen äännearvo on suomen kielessä ja tyypillisesti muissakin kielissä ns. suhu-s [ʃ].

Š suomen kielessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Š-kirjain on lainattu suomen kieleen tšekistä vuonna 1907, jolloin annettiin ensimmäinen suositus sen käytöstä.[1]

Š-kirjaimella merkitty äänne on suomessa soinniton postalveolaarinen frikatiivi [ʃ] eli ns. suhu-s. Se on suomen harvinaisin äänne. Suhu-s:n asema on suomen äännejärjestelmässä vakiintumaton ja sen ääntämyksenä voi olla myös [s].[2]

Š esiintyy vain uudehkoissa lainasanoissa, kuten sanoissa šaahi, šamaani, šeikki ja šillinki. Koska suhu-s saattaa korvautua s-äänteellä, on monien sanojen oikeinkirjoituskin on muuttunut vastaavasti (sekki ~ šekki, gulassi ~ gulašši). Joskus š:n korvaaminen s:llä kuitenkin muuttaa merkityksen, kuten sanoissa paaši ja paasi sekä šakki ja sakki.

Kirjainta š käytetään myös translitteroitaessa esimerkiksi kyrillisin, arabialaisin tai heprealaisin kirjaimin kirjoitettuja tekstejä. Kyrillisen aakkoston translitterointia koskevan standardin SFS 4900 mukaan kirjainta ш vastaa š, kirjainta ч vastaa tš ja kirjainta щ vastaa štš (kun lähtökieli on venäjä tai ukraina) tai št (kun lähtökieli on bulgaria).

Suomessa [ʃ]-äänne merkitään usein englannin mukaisella yhdistelmällä sh (shampoo), joskus saksan mukaisella yhdistelmällä sch tai yhdistelmällä ch (vichy). Š-kirjaimen käyttöä pidetään kuitenkin parempana seuraavista syistä:

  • suomessa lähes aina sama foneemi merkitään samalla yhdellä (geminaatta kahdella) kirjaimella ja lähes aina sama kirjain ääntyy samana foneemina, eikä tätä kaunista säännönmukaisuutta pitäisi rikkoa [ʃ]-äänteenkään tapauksessa
  • sanan sisällä suomen kielen nuorehkoissa lainasanoissa [ʃ] voi esiintyä sekä yksittäiskonsonanttina että geminaattana eikä sh:sta tai sch:sta sanan sisällä voi päätellä, onko kyseessä yksittäiskonsonantti vai geminaatta, mutta š:ää käytettäessä geminaatta voidaan erottaa yksittäiskonsonantista kahdentamalla kirjain
  • sh [ʃ]:n merkkinä suomessa sanan sisällä on huono siksikin, että suomessa sanan sisällä voi esiintyä yhdistelmä sh, joka ääntyy [sh], esim. lipashan on täynnä, mieshän on hullu, lautashysteria.[3]

Aakkosjärjestyksen kannalta š katsotaan pelkäksi s:n muunnelmaksi, joten se aakkostetaan kuten s.

Š muissa kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Š esiintyy muun muassa tšekissä, slovakissa, kroatiassa, latviassa, liettuassa ja romanissa. Suomalais-ugrilaisista kielistä š esiintyy virossa, saamelaiskielissä sekä vepsässä ja karjalassa.

Tietokoneissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotta kirjoitusmerkkiä voisi käyttää tietokoneessa, sen täytyy sisältyä järjestelmän tuntemaan merkistöön. Nykyaikaiset tietokonejärjestelmät yleensä käyttävät kattavaa Unicode-merkistöä, mutta siirrettäessä tekstiä tietokoneesta toiseen (esimerkiksi sähköpostitse) välittäjänä voi yhä toimia jokin toisenlaista merkistöä käyttävä järjestelmä tai ohjelmisto. Jos merkistökoodaukset matkan varrella sekaantuvat, merkki näkyy vastaanottajalle väärin.

Koska Länsi-Euroopassa ja Suomessa perinteisesti käytetty ISO 8859-1 -merkistö (joka tunnetaan epävirallisesti myös nimellä Latin-1) ei sisällä š-kirjainta, sen korvikkeena usein käytetään yhdistelmää sh tai joskus pelkkää s-kirjainta. Latin-1:n korvaajaksi kehitetty ISO 8859-15 -merkistö (Latin-9) sisältää muun muassa kirjaimet Š ja š, Ž ja ž sekä euron merkin .

Š ja š tietokoneissa
Merkki Unicode HTML-viittaus Laajennettu suomalainen näppäimistö Alt-koodi
tunnus nimi lohko
Š U+0160 latinalainen suuraakkonen s ja hattu[4] latinalaisen merkistön laajennus­osa A[5] Š
Š
Š
AltGr·' Shift·S Alt·0352
š U+0161 latinalainen pienaakkonen s ja hattu[4] š
š
š
AltGr·'S Alt·0353

Tietokoneella Š ja š voidaan kirjoittaa vaihtelevin tavoin käyttöjärjestelmästä ja näppäinasettelusta riippuen. Mikäli käytössä on laajennettu suomalainen näppäimistö, merkit voidaan helpoimmin kirjoittaa erityisen tarkenäppäimen avulla. Hattu saadaan aikaiseksi pitämällä alhaalla AltGr-näppäintä samalla, kun painetaan pystyheittomerkin (') näppäintä (joka sijaitsee Ä-näppäimen oikealla puolella). Hattu ei heti tule näkyviin, sillä järjestelmä jää odottamaan seuraavaa näppäilyä, jolla kirjoittaja ilmaisee, mihin kirjaimeen hatun on määrä liittyä.

Windows-käyttöjärjestelmässä š voidaan kirjoittaa Merkistö-apuohjelman (charmap.exe) avulla tai pitämällä pitämällä pohjassa Alt-näppäintä samaan aikaan, kun kirjoitetaan nelinumeroinen koodi näppäimistön erillisellä numerosormiolla (tällöin num lock -valinnan on oltava käytössä). Kirjain tulee näkyviin, kun koodi on näppäilty ja Alt-painike vapautetaan.

Linux-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä joillakin näppäimistöasetteluilla š:n voi kirjoittaa näppäinyhdistelmällä pitämällä alhaalla AltGr-näppäintä samalla, kun painetaan s-näppäintä. Useimmat suomenkieliset Linux-järjestelmät käyttävät kuitenkin jo monikielistä näppäimistöasettelua, jossa tämä näppäinyhdistelmä tuottaakin merkin ß ja š puolestaan kirjoitetaan tarkenäppäimen avulla. Gnome-työpöytäympäristöä käyttävissä järjestelmissä merkit voidaan tuottaa myös näppäilemällä ensin [ctrl]·[shift]·[u] ja sen jälkeen Unicode-merkistön mukainen heksadesimaalinen koodi. Tällöin ison Š:n koodi on 0160 ja pienen š:n 0161.

HTML-sivuille Š ja š voidaan kirjoittaa myös käyttäen merkki- tai nimiviittauksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kolehmainen, Taru: Mihin hattu-s:ää tarvitaan 19.11.2002. Kotimaisten kielten keskus.
  2. Hakulinen, Auli (päätoim.): Iso suomen kielioppi. § 6, 7. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-557-2. Teoksen verkkoversio.
  3. Nykysuomen käsikirja
  4. a b Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennos on tehty Suomen Standardisoimisliiton taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Viitattu 19.9.2010.
  5. Latin Extended-A (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 19.9.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]