Mielenosoitus
Wikipedia
Mielenosoitus on sananmukaisesti mielipiteen ilmaus jossa yleensä useampi kuin yksi henkilö tahtoo vaikuttaa päätöksentekoon ja ilmaista oman mielipiteensä. Mielenosoituksessa käytetään ainakin kahta erittäin merkittävää vapautta ja oikeutta, sananvapautta ja kokoontumisvapautta.
Mielenosoituksiin liittyvät iskulauseet, yksinkertaiset lauseet tai sanat, joita toistetaan mielipiteen ilmaisemiseksi. Näitä iskulauseita huudellaan tai niitä kirjoitetaan kyltteihin. Esimerkiksi opintotuen korotusta puolustaneessa mielenosoituksessa huudettiin "tiu tau tulkku, hallitus on reilu".
Rauhallinen mielenosoittaminen on useimmissa demokratioissa sallittua ja sen kieltämistä pidetään vajeena ihmisoikeuksien toteutumisena, koska kansanvallan perusteena on vapaa vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen ja julkinen mielipiteen muokkaaminen. Koska mielenosoitus on oikeus, Suomessa ei mielenosoitukseen anota lupaa, vaan annetaan ilmoitus mielenosoituksesta, jotta yleinen järjestys ja turvallisuus kyetään takaamaan.
[muokkaa] Väkivaltaiset mielenosoitukset
Yleensä vakaissa yhteiskunnissa mielenosoitukset ovat rauhallisia, mutta mielenosoituksilla voi olla joukkokokoontumisina olla piirre valvomattomina tulla väkivaltaisiksi, missä voidaan mm. rikkoa alakerrassa olevien kauppojen ikkunoita, polttaa autoja ja pahoinpidellä oletettavasti toista mieltä olevia.lähde? Tämän estämiseksi myös maissa, joissa mielenosoitusta ei ole tehty valvonnan vuoksi luvanvaraiseksi, edellytetään mielenosoituksesta ilmoitusta.
Rauhallista mielenosoittamista ei tule sekoittaa mellakkaan. Mellakat voivat syntyä mielenosoituksista, kun pieni osanottajajoukko menee liian pitkälle tai viranomaisten häirittyä rauhanomaista mielenosoitusta. Mellakoijat saattavat rikkoa ikkunoita yms. omaisuutta ja käyttäytyä uhkaavasti, jota yleensä seuraa poliisin väliintulo.
[muokkaa] Merkittäviä mielenosoituksia
- Suolamarssi 1930
- Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus 1989
- Baltian ketju 23. elokuuta 1989
- Irakin sodan vastaiset mielenosoitukset 15. helmikuuta 2003
[muokkaa] Mielenosoitusmalleja
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Vaikuttaa uudelta tutkimukselta |
[muokkaa] Joukkokokous
Joukkokokous on tapa osoittaa joukkovoimaa. Joukkokokouksessa suuri väkijoukko kokoontuu julkiseen tilaan, yleensä torilla tai mieluummin hallinnolliselle aukealle, joka on keskeisellä paikalla vedotakseen päättäjiin ja vaikuttajiin, yleensä poliitikkoihin ja johtaviin virkamiehiin suoraan ja tiedotusvälineiden kautta. Suomessa tällainen paikka on ollut Senaatintori. Kansainvälisesti kuuluisa mielenosoituspaikka on ollut Kiinassa Taivaallisen rauhan aukio.
[muokkaa] Mielenosoituksellinen kengänheitto
Arabikulttuurissa kengän heittäminen toista kohti on syvän halveksunnan merkki. Irakissa irakilainen toimittaja heitti kengän kohti Yhdysvaltain presidentti George W. Bushia kohti ja tuli kiinni otetuksi. Tutkintavankeudessa hän on saanut mustelmia ja hampaiden murtumia.
Cambridgen yliopistossa Kiinan pääministeri Wen Jiabaoa kohti heitettiin kenkä. Tekijää odottaa syyte oikeudessa. [1]
Ruotsissa Tukholman yliopistossa noin 50 kuulijan läsnä ollessa kaksi opiskelijaa heitti kengän ja kirjoja luennoivaa Israelin Tukholman suurlähettilästä kohti. [2]
[muokkaa] Mielenosoituksellinen kakun heitto
Kakkuja heitetään mielenosoituksellisesti päättäjien päälle, jotta voitaisiin tahria heidän kasvonsa ja vaatteensa yleensä kermavaahdolla, ja jotta tästä tulisi kohu joukkotiedotusvälineissä, mikä toisi kuuluisuutta mielenosoittajan asialle.
[muokkaa] Mielenosoituksellinen liikenteen tukkiminen
Ranskassa maanviljelijät ja kuorma-autonkuljettaja tukkivat Pariisiin meneviä liikenneväyliä saadakseen huomiota asialleen. Venäjällä uutiskynnyksen yli nousee valtatien liikenteen tai rautatieyhteyden katkaiseminen 2-3 tunniksi, mikä ei vielä aiheuta valtiovallan voimakkaita vastatoimenpiteitä, mutta takaa julkisuuden joukkotiedotusvälineissä,
[muokkaa] Mielensosoitusmarssi
Mielensoituksista tunnetuimpia ovat mielensosoitusmarssit, joiden rauhanomaisuutta pyritään valvomaan viranomaistan toimesta. Joissain maissa ei mielenosoittaminen yhdessä marssimalla ole ilmoituksenvarainen vapausoikeuksiin kuuluva demokraattinen kansalaisvapaus, vaan luvanvarainen toimi, mikä mahdollistaa viranomaisille luvan epäämisen. Esimerkiksi Moskovassa järjestäjät ovat yrittäneet saada luvan Gay Pridelle, johon Moskovan kaupunki on vastannut kieltävästi useammin kuin 150 kertaa.
Suomessa yksi suurimmista mielenosoitusmarsseista on ollut 1930 järjestetty talonpoikaismarssi. Euroopan unionissa maanviljelijät järjestävät traktorimarsseja. Joissain mielenosoituksissa huomiota herätetään paheksuttavalla käytöksellä, esimerkiksi alastomuudella.
Joitain vakiintuneita ja juhlalliseksi muuttuneita mielenosoitusmarsseja ei enää pidetä varsinaisina mielenosoituksina. Tällaisiksi ovat muuttuneet mm. vappumarssit ja paraatit, joilla osoitetaan joukkovoimaa tai voimannäyttöä. Paraatien merkitys sotatilanteessa on osoittaa valloitetun alueen tai kaupungin asukkaille, että valta on vaihtunut. Tällöin kysymys on usein voitonparaatista.
Myös uskonnollisilla liikkeillä on julkisia marsseja, joilla osoitetaan yhteisön monilukuisuus julkisesti sekä sen sanoma. Tällöin ei kuitenkaan viitata tapahtumaan mielenosoituksena, vaan kulkueena. Esimerkkinä on mm. ortodoksien ristisaatto.
[muokkaa] Mielenosoituksellinen itsemurha
Joissain maissa, kuten esimerkiksi Korean tasavallassa jotkut yksittäiset mielenosoittajat ovat polttaneet itsensä saadakseen asialleen julkisuutta joukkotiedotusvälineissä. Japanissa 1970 kirjailija teki Yukio Mishima seppukun mielenosoitukseksi jne.
[muokkaa] Mielenosoituksellinen äänimerkin käyttö
Mielenosoituksellinen äänimerkin käyttö kaupunkiliikenteessä voi olla mielenosoittamisen väline. Tätä käytettiin mm. Tallinnassa pronssisoturimellakoiden yhteydessä. Ajonopeus hidastettiin 20 km/h - 30 km/h, ja annettiin äänimerkkejä.
[muokkaa] Palveluestohyökkäys|Palvelunestohyökkäykset
Palvelunestohyökkäykset viranomaisten tai merkittävien tahojen verkkopalvelimille ovat tapa osoittaa vastustusta asianomaisen tahon menettelyä vastaan. Samalla voidaan myös osoittaa, ettei verkkopalvelun ylläpitäjä kykene estämään häirintää, jolloin se on myös voimannäyttö ja tietoteknisessä mielessä voimankäyttöä.
Joidenkin Viron ministeriöiden verkkosivut joutuivat hyökkäyksien kohteiksi pronssisotilasmielenosoitusten yhteydessä, millä tavallaan demonstroitiin sitä, ettei Viro NATO-maanakaan kykene suojelemaan edes tietoverkkojaan. Puolustaakseen verkkojaan Viro hankki itselleen NATO-maiden organisaatioon kuuluvan kehityskeskuksen suojelemaan verkkoja.
[muokkaa] Terroriteko
Joissain tapauksissa terroriteot ovat mielenosoitustapa. Uhreja on varsinaiseen taisteluun nähden vähän, mutta julkisuus on melkoinen. Ehkä yksi kuuluisimmista terroriteoista on ollut Frans Ferdinandin murha 1914, joka tarjosi syyn Itävalta-Unkarille Serbian kuningaskunnan rankaisemiseen sodalla, minkä seurauksena Venäjän keisarikunta aloitti Serbiaa suojellakseen Itävalta-Unkarin vastaisen liikekannallepanon, jonka seurauksena Saksan valtakunta julisti sodan Venäjälle ja ensimmäinen maailmansota alkoi.
Suomessa Eugen Schauman teki poliittisen murhan 1904 hankkiakseen Suomen asialle julkisuutta.
[muokkaa] Ulosmarssi
Virallisissa yhteyksissä, esimerkiksi kokousten yhteydessä voivat vähemmistöön jääneet tai sellaiset, joiden mielen mukaan asioita ei käsitellä, voivat virallisetkin kokousedustajat suorittaa ulosmarssin eli poistua mielenosoituksellisesti yhdessä samanaikaisesti kokouksesta, jolloin se huomataan ja joissain tapauksissa se menee tiedoksi myös joukkotiedotusvälineisiin.
Ulosmarssina Suomessa viitataan myös suunnittelemattomaan ja lyhyeen mielenosoituslakkoon, josta ei ole tehty asianmukaista lakkovaroitusta, ja joka sen vuoksi voi osoittautua työtuomioistuimessa laittomaksi työtaistelutoimeksi.
[muokkaa] Yleiset kokoukset Suomessa[3]
Suomen kielessä mielenosoitus käsittää kaikenlaiset mielenilmaukset, minkä vuoksi mielenosoitus voi tarkoittaa myös väkivaltaista mielenosoitusta, josta voi kehittyä mellakka. Englannin kielessä mielenosoitus on yleensä näytös, demonstration tai kokous meeting. Väkivaltaiseksi aiottu tai riistäytynyt mielenosoitus, mellakka, on englanniksi riot.
Suomessa kokoontumislaki käyttää mielenosoituksista yleisen kokouksen nimikettä. Tällaisesta kokouksesta tulee ilmoittaa poliisille vähintään kuutta tuntia aiemmin. Mitään määrämuotoa (esimerkiksi lomakkeen käyttöä) tai ilmoitusmaksua laki ei kuitenkaan vaadi, vaan ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Ilmoituksen jättäminen poliisille on maksutonta. Myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos tapahtumasta ei aiheudu kohtuutonta häiriötä yleiselle järjestykselle. Yksittäisen henkilön mielenilmauksesta ei tarvitse ilmoittaa kenellekään. Yleisestä kokouksesta ilmoitettaessa poliisille on kerrottava
- kokouksen järjestäjä
- kokouksen tarkoitus
- kokouspaikka tai kulkueen reitti
- kokouksen alkamisaika ja arvioitu päättymisaika
- järjestäjän asettamat järjestyksenvalvojat
- kokouksessa käytettävät rakennelmat ja muut erityisvälineet.
Kuka hyvänsä täysi-ikäinen yksilö tai oikeushenkilö voi toimia kokouksen järjestäjänä. Mikäli järjestäjä itse ei ole paikalla, hänen on ilmoitettava yhteyshenkilö, jonka kanssa poliisi voi sopia tarvittavista järjestelyistä. 15–18-vuotias voi järjestää yleisen kokouksen, mikäli hänen voidaan katsoa kykenevän vastaamaan tästä aiheutuvista velvoitteista.
Kokouksen voi järjestää millä tahansa ulkona sijaitsevalla julkisella paikalla kuten kadulla, torilla tai muussa vastaavassa paikassa pyytämättä tähän lupaa alueen omistajalta. Jos kaksi eri tahoa haluaa käyttää samaa paikkaa, on ensisijainen oikeus sillä, joka on varannut paikan ensimmäisenä. Jos toinen taho on kuitenkin perinteisesti käyttänyt paikkaa, sillä on ensisijainen oikeus. Poliisi voi määrätä kokouksen pidettäväksi toisessa paikassa, mikäli se saattaisi
- vaarantaa ihmisten turvallisuutta
- vaurioittaa huomattavasti omaisuutta tai ympäristöä
- häiritä kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä
- häiritä valtiovierailua tai julkisyhteisön järjestämää kansainvälistä tilaisuutta
Kokouksessa saa käyttää tavanomaisia äänenvahvistimia, kovaäänisiä, banderolleja, tunnuksia, julisteita sekä tilapäisiä rakennelmia. Järjestäjän on huolehdittava siitä, etteivät nämä välineet tuota kohtuutonta haittaa sivullisille. Järjestäjän on puhdistettava kokouspaikka kokouksen jälkeen ja poistettava pystyttämänsä rakennelmat.
Yleisen kokouksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että tilaisuudessa säilyy järjestys. Tätä varten hän voi asettaa järjestyksenvalvojia kokouspaikalle ja sen välittömään ympäristöön. Yleisessä kokouksessa tai sen lähiympäristössä ei saa kantaa ampuma- tai teräaseita eikä muita rikoksentekoon soveltuvia välineitä. Poliisi voi kieltää alkoholin hallussapidon yleisessä kokouksessa. Mikäli järjestäjän suorittamat toimenpiteet eivät riitä varmistamaan turvallisuutta, poliisi voi kieltää tilaisuuden järjestämisen tai keskeyttää sen.
Jos joku lyö laimin yleisestä kokouksesta poliisille ilmoittamisen ja tästä seuraa huomattava vaara ihmisille tai omaisuudelle, on kyseessä kokoontumislain 26§:n mukainen kokoontumisrikkomus, josta voidaan rangaista sakolla.
Suomessa viime vuosien tunnetuimpia mielenosoituksia ovat olleet "kuokkavierasjuhlat" ja Smash ASEM. Perinteisistä, joka vuosi toistuviin mielenosoituksista tunnetuimpia ovat puolueiden vapputapahtumat.
[muokkaa] Kuvia mielenosoituksista
 Maanviljelijöiden mielenosoitus Jakartassa 2004. |
 Poliisi koettaa pippurisuihkein hillitä mielenosoittajia G.W. Bushin toisen kauden virkaanastujaisten yhteydessä. |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.nelonen.fi/kevyt/uutinen.asp?cat=2&d=50567
- ↑ http://www.uusisuomi.fi/videot/49055-kenka-ja-kirjahyokkays-israelin-lahettilasta-vastaan-ruotsissa#comment-147026
- ↑ Tämä osio referoi pääasiassa kokoontumislakia (530/1999) (Viitattu 27.7.2007).
