Kansanedustaja
Sivulta puuttuu Kansanedustaja on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa. Kansanedustajat ovat edustuksellisen demokratian vallankäyttäjiä. Suomen eduskunnassa kansanedustajia on 200. Kansanedustajan kausi kestää normaalisti neljä vuotta.
Kansanedustajat valitaan eduskuntavaaleilla. Vaaleja varten Suomi on jaettu 15 vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan edustajia vaalipiirin asukasluvun mukaisesti ja ennen vaaleja paikkaluvusta tehdään asetus.
Kansanedustajat valitaan suhteellisella listavaalilla (D'Hondtin menetelmä). Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja vähintään sadan jäsenen valitsijayhdistykset. Pienemmät puolueet ja sitoutumattomat ehdokkaat voivat yhdistyä vaaliliitoksi parantaakseen läpipääsyn mahdollisuuksiaan.
Eduskunnan vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Vallan kolmijako-opin mukaisessa jaottelussa kansanedustajat käyttävät lainsäädäntövaltaa. Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.
Pääosan työstään kansanedustajat tekevät valiokunnissa, joissa lakiesitysten ja valtion talousarvioesitysten käsittely käytännössä tapahtuu. Valiokuntatyöskentelyn ohella koko eduskunta kokoontuu neljä kertaa viikossa täysistuntoihin, joissa lakiehdotuksia voidaan hyväksyä, hylätä, muuttaa tai palauttaa valiokuntaan valmisteltavaksi. Viime vuosina kansanedustajien työ on muuttunut aiempaa kansainvälisemmäksi, ja työhön kuuluu paljon matkoja erilaisten kansainvälisten järjestöjen kokouksiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kansanedustajan palkkiot
Kansaedustajat eivät saa palkkaa vaan palkkion, koska kansanedustaja ei ole virkamies, vaan kyseessä on luottamustehtävä. Palkkio on verotettavaa tuloa. Tapana on ollut, että palkkioista on päätetty ennen uuden eduskunnan kokoontumista. Puhemiehen palkkio on kansanedustajan palkkiota suurempi.
| 1.9.2000- | 1.9.2003- | 1.7.2005- | 1.8.2006- | 1.4.2007- | 1.5.2008- | 1.11.2010- | 1.5.2011- | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| kansanedustajan palkkio (€/kk) | 4 541 | 4 970 | 5 220 | 5 400 | 5 540 | 5 860 | 5 948 | 6 335 |
| korotus (€/kk) | 429 | 250 | 180 | 140 | 320 | 88 | 387 | |
| korotus edelliseen palkkioon (%) | 9,45 | 5,03 | 3,45 | 2,59 | 5,78 | 1,50 | 6,51 | |
| yli 12 v. kansanedustajan palkkio (€/kk) | 4 877 | 5 340 | 5 600 | 5 800 | 5 950 | 6 300 | 6 395 | 6 811 |
| korotus (€/kk) | 463 | 260 | 200 | 150 | 350 | 95 | 416 | |
| korotus edelliseen palkkioon (%) | 9,49 | 4,87 | 3,57 | 2,59 | 5,88 | 1,51 | 6,51 | |
| puhemiehen palkkio (€/kk) | 8 073 | 8 830 | 9 560 | 10 200 | 10 200 | 10 800 | 10 962 | 11 675 |
| korotus (€/kk) | 757 | 730 | 640 | 0 | 600 | 162 | 713 | |
| korotus edelliseen palkkioon (%) | 9,38 | 8,27 | 6,69 | 0,00 | 5,88 | 1,50 | 6,50 | |
| varapuhemiehen palkkio (€/kk) | 6 723 | 7 360 | 7 990 | 8 500 | 8 500 | 9 000 | 9 135 | 9 729 |
| korotus (€/kk) | 632 | 630 | 510 | 0 | 500 | 135 | 594 | |
| korotus edelliseen palkkioon (%) | 9,40 | 8,56 | 6,38 | 0,00 | 5,88 | 1,50 | 6,50 |
Kansanedustajan peruspalkkion lisäksi suuren valiokunnan, perustuslaki-, ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan lisäpalkkioita. Eduskuntaryhmissä, joissa on yli 2 kansanedustajaa, maksetaan ko. ryhmän puheenjohtajille palkkio. Kansanedustajat saavat luontoisetuna matkapuhelinedun.
Monella kansanedustajalla on sivutuloja, jotka voivat ylittää kansanedustajan palkkion. Tyypillisimpiä kansanedustajien sivutuloja ovat olleet mm. eläkkeet, muut kokouspalkkiot, valtuustotyö, kirjamyynti jne.. Kansanedustaja voi saada myös merkittävästi esim. maataloustukia.
[muokkaa] Sopeutumisraha
Aikaisemmin kansanedustajille myönnettiin nk. sopeutumiseläke, joka annettiin kaikille eduskunnasta pois jääville kansanedustajille, jotka olivat olleet vähintään seitsemän vuotta eduskunnassa, eivätkä meneet työelämään tämän jälkeen. Keskimäärin eduskunnan sopeutumiseläke oli noin 2 000 euroa kuussa, jota nautti vuoden 2008 lopussa Valtiokonttorin tietojen mukaan 108 ex-kansanedustajaa. Sopeutumiseläkettä perusteltiin mm. siten, että kansanedustajaksi valittu ihminen menetti siviilitaustansa, mikä vaikeutti työnsaantia edustajauran jälkeen.[1] Sittemmin anteliaana pidetty sopeutumiseläke korvatiin sopeutumisrahalla, jota saa enimmillään kolme vuotta.
[muokkaa] Kansanedustajien kulukorvaukset
Kansanedustajille maksetaan verottomia kulukorvauksia. Kulut korvataan yhtenä könttänä riippumatta siitä, mitkä ovat todelliset asumis- ja matkakulut. Kansanedustaja voi saada korkeampaa kulukorvausta kotipaikkansa perusteella (kaksi asuntoa), ja kansanedustajat saavat korvauksen siitä, etteivät he saa päivärahaa niin kuin yleensä matkatyössä olevatselvennä. Lisäksi kulukorvauksella kansanedustajille korvataan työn luonteeseen kuuluva "pieni vieraanvaraisuus" ja matkustus vaalipiirissä.
Kansanedustajat voivat nostaa kulukorvausta, vaikka poistuisivat Helsingin-kodistaan kotikuntaansa vain satunnaisesti. Edelleen kansanedustajat voivat saada korkovähennyksen ostamastaan kakkosasunnosta, mikäli asuinpaikka on yli sadan kilometrin päässä.
Verottomana maksettavan kulukorvauksen suuruus vuonna 2009 oli 987 e/kk, jos edustaja asui pääkaupunkiseudulla, 1315,75 e/kk, jos hän asui yli 30 kilometrin ja 1809,15 e/kk mikäli hän asui Uudenmaan ulkopuolella.[2]
[muokkaa] Muut etuisuudet
Kansanedustajille korvataan erikseen taksimatkat pääkaupunkiseudulla, jolloin edustajat voivat käyttää taksia vapaasti edustajan toimeen liittyvillä matkoilla. Yksittäinen taksimatka saa kuitenkin maksaa enintään 60 euroa ja sitä ylittävä määrä peritään edustajan palkasta.[3] Kansanedustajat saavat matkustaa maksutta VR:n junissa ja Finnairin kotimaan lennoilla.
Kansanedustajilla on halutessaan käytettävissä valitsemansa henkilökohtainen avustaja tukena ja edistämässä kansanedustajan työtä ja poliittista toimintaa. Toisaalta eduskunnan hallintojohtajan ohjeen mukaan avustaja ei saa käyttää palkallista työaikaansa kansanedustajan tai oman vaalityönsä tekemiseen. Työtehtäviä varten kansanedustajien avustajalla on käytössään matkapuhelin, kannettava tietokone, tulostin ja eduskunnan tietojärjestelmän etäkäyttöoikeus. Kansanedustajien avustajat ovat olleet yleensä korkeakoulututkinnon suorittaneita tai yliopisto-opiskelijoita. Avustaja voi työskennellä joko eduskunnassa tai edustajan vaalipiirissä.
Eduskunnassa työskentelevillä on lukuisia harrastekerhoja, joista eduskunnan urheilukerho on saanut eduskunnalta selvästi eniten rahaa toimintansa pyörittämiseen. Vuonna 2009 eduskunnan urheilukerhon budjetti oli noin 66 000 euroa.[4] Eduskuntatalossa kansanedustajilla on käytössään henkilökohtaisten työtilojen lisäksi kuntosali, sauna ja uima-allas, jossa saunapyyhkeet ja uimahousut kuuluvat tilojen varustuksiin.[5]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Helsingin Sanomat 30.10.2009. Niinistö lyhentäisi kansanedustajien vuosikausien eläkkeet. [1] viitattu 22.10.2010.
- ↑ Helsingin Sanomat. 9.2.2009. Eduskunta: Nykyinen kulukorvaus on edullinen veronmaksajille.
- ↑ Iltalehti 26.5.2011. Hakkarainen sahaa taksilla. [2] viitattu 26.5.2011.
- ↑ [3]
- ↑ Iltalehti 10.11.2010. [4] viitattu 10.11.2010
