Palkka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Palkka on työnantajan työntekijälle työn tekemisestä maksama, tyypillisesti rahallinen korvaus.

Rahapalkan ohella tai sen sijaan voidaan palkkaa maksaa mm. luontoisetuna. Tällöin työntekijä saa esimerkiksi puhelin-, ateria-, asunto- tai autoedun. Palkkaa saatetaan maksaa myös osakkeina tai optioina.

Bruttopalkka on palkka, josta ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja. Kun ne vähennetään bruttopalkasta, saadaan nettopalkka.

Palkan suuruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkka määräytyy työntekijän ja työnantajan välisen sopimuksen mukaan, jonka vähimmäisehdot määrää Suomessa työehtosopimus (TES). Aikapalkkaa maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, esimerkiksi viikko-, kuukausi- tai tuntipalkkana. Urakkapalkaksi kutsutaan työn tulosten perusteella maksettua palkkaa.

YK:n Ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan, joka takaa työntekijälle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon.[1]

Palkanmaksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa palkka on työsopimuslain mukaan maksettava pankkitilille. Käteisenä palkan saa maksaa enää vain pakottavasta syystä. Päivää, jolloin rahan on oltava tilillä, kutsutaan yleisesti palkkapäiväksi.

Palkka verotuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Ansiotuloverotus

Suomen verotuksessa käsite palkka kattaa rahapalkan lisäksi eräitä muita palkanluontoisia eriä. Tällaisia ovat työ- tai virkasuhteessa saadut palkkiot, etuudet ja korvaukset. Palkkaa ovat myös luontoisedut, erilaiset palkanlisät, joulurahat, tantieemit, bonukset ja veronalaiset henkilökuntaedut.

Työ- tai virkasuhteen olemassaolo ei ole välttämätön edellytys suorituksen verottamiselle palkkana. Tietyissä tilanteissa palkaksi katsotaan eräät palkkiot ja korvaukset sekä avoimen yhtiön yhtiömiehen nostama palkka.[2]

Myös vaihtotyö katsotaan palkaksi, vaikka rahapalkkaa ei maksettaisikaan. Tällöin osapuolet ovat sopineet, että he tekevät työtä vastavuoroisesti toinen toisilleen. [3]

Palkkavertailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työpaikkaa vaihtaessa oikeaa palkkatason voi katsastaa netistä. Esimerkiksi Payscale-, Wageindicator- tai Palkkalaskuri-palveluissa voi vertailla omaa palkkaansa vastaavaa työtä tekevien palkkaan. Tiedot perustuvat vertailujen yhteydessä ilmoitettuun omiin tietoihin. Palkkatietopalvelut antaa alan realistisen palkkatason, kun työehtosopimuksiin on kirjattu minimi [4].

Palkat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 kokoaikaisen palkansaajan keskipalkka oli 3 111 euroa kuussa ja mediaani 2 776, tuntiansioina 18,35 ja 16,17.[5]

Palkka vaihtelee suuresti muun muassa työtehtävän mukaan. Suomessa kaikkien palkansaajien keskiansio vuonna 2009 oli noin 2 964 euroa kuukaudessa. Palkkoja nostetaan usein vuosittain inflaation vastapainoksi.[6]

Vuonna 2007 työntekijän tuottavuus oli 35 €/tunti.[7].

Palkkatason nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa reaaliansiot kasvoivat kolminkertaisiksi vuosina 1960–2010.[8]

Palkat nousivat reaalisesti (eli hintoihin verrattuna) 3,5 % vuodessa 1960-luvulla, 1,8 % vuodessa 1970-luvulla, 2,3 % vuodessa 1980-luvulla, 1,3 % vuodessa 1990-luvulla ja 2,2 % vuodessa 2000-luvulla.[8]

Keskipalkan kehitys[9]
Vuosi Kuukausipalkka
1985 973 €
1990 1 452 €
1995 1 717 €
2000 2 036 €
2005 2 497 €
2010 2 994 €
2014 (arvio) 3 305 €

Palkkatietämys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että yksilö tuntee palkan määräytymisperusteet ja ymmärtää, miten oma työsuoritus vaikuttaa palkkaukseen. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan harva Suomessa ymmärtää, miten voisi vaikuttaa omaan palkkaansa tai miksi ylipäätään saa sellaista palkkaa kuin saa. Jopa puolet vastaajista ei tutkimuksessa tiennyt, miten heidän suorituksensa vaikuttaa heidän palkkaansa. Joka toisella ei myöskään ollut käsitystä, miten heidän on toimittava, jotta he voisivat saada palkankorotuksen. Palkkatietämys on parempi, jos palkka-asioita ei organisaatiossa salailla, vaan niistä viestitään avoimesti – esim. tiedot palkkatasojen määrittelyistä ovat kirjallisesti saatavilla.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. United Nations Human Rights -sivusto. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin
  2. Verohallinto: Palkka ja työkorvaus verotuksessa
  3. Mikä on palkkaa? Verohallinto. Päivitetty 1.3.2013
  4. * http://www.digitoday.fi/tyo-ja-ura/2008/08/04/nettipalvelu-paljastaa-palkkatason/200820051/66 Nettipalvelu paljastaa palkkatason
  5. Tässä on suomalaisen keskipalkka – tienaatko enemmän?, Iltasanomat, 19.10.2012.
  6. Tilastokeskus. Ansiotasoindeksi.[1]
  7. Elintaso on tullut tuottavuudesta Tilastokeskus. Elintaso on tullut tuottavuudesta.
  8. a b Pääkaupunkiseudulla asumisen elintaso on pysynyt ennallaan kolme sukupolvea, Tilastokeskus, Taulukko 2. 1,03510 · 1,01810 · 1,02310 · 1,01310 · 1,02210 = 2,99392576 ≈ 3
  9. Taloustaito 12/2014, s. 56
  10. Ihmiset eivät ymmärrä palkkojaan, Työpiste-verkkolehti 20.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.