Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto
Perustettu	2010
Tyyppi	säätiöpohjainen tutkimusyliopisto
Säätiön varat	peruspääoma 700 miljoonaa
Rehtori	Tuula Teeri
Henkilökunta	4 317
Opiskelijoita	16 472
Sijainti	Espoo ja Helsinki, Suomi
Kampus	Arabianranta, Töölö ja Otaniemi
Sivusto	www.aalto.fi

Aalto-yliopisto (ruots. Aalto-universitetet, engl. Aalto University) on pääosin Espoossa ja Helsingissä toimiva yliopisto. Toimintansa se aloitti 1. tammikuuta 2010 kolmen ennen itsenäisen korkeakoulun (Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun) yhdistyessä.

Opiskelijoita uudessa yliopistossa on n. 20 000 ja henkilöstöä n. 4 500, joista professoreita noin 300. Kolmen yliopiston yhdistämisen tavoitteena on antaa uusia mahdollisuuksia monialaiseen vahvaan opetukseen ja tutkimukseen. Aalto-yliopiston päämääränä on kehittyä eri aloillaan ja omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista.

Aalto-yliopisto pyrkii kansainvälisesti korkealle tasolle tutkimuksessa ja siihen perustuvassa opetuksessa. Yhteenliittyvien korkeakoulujen yhteisiä hankkeita ovat Design Factory, Media Factory ja Service Factory. Niin kutsutut osaamisen pajat ovat oppimis-, opetus-, ja tutkimusympäristöjä, joissa akateemiset työryhmät ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt tekevät yhteistyötä. Tavoitteena on edistää kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja poikkitieteellisyyttä sekä uusia opetuksen ja oppimisen tapoja. Pajoissa syntyvää tutkimustietoa on tarkoitus siirtää opetukseen. Korkeakouluilla on pajojen taustalla olevilla alueilla jo olemassa tieteenvälistä yhteistyötä.

Rakenne

Aalto-yliopisto jakaantuu seuraaviin korkeakouluihin:

• Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu
• Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
• Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
• Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
• Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
• Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Näistä insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut syntyivät alkuperäisen Teknillisen korkeakoulun jakamisen tuloksena vuoden 2011 alussa.

Vuoden 2012 alusta yhdistyvät Taideteollisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos saavat yhteiseksi nimekseen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Englannin- ja Ruotsin ja etenkin englannninkielisestä nimestä nousi häly, ja opiskelijoiden vaatimuksesta ne muutettiin muotoon Aalto University School of Arts, Design and Architecture ja ruotsin kielellä Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur. Hylätyt muodot olivat Aalto University School of Arts and Creativity ja Högskolan för konst och kreativitet vid Aalto-universitetet.

Hallitus

Päärakennus ja puisto

Aalto-yliopiston hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtaja on Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. Hallituksen muut jäsenet ovat:

• Patrick Aebischer, professori
• Anne Brunila, johtaja
• Bengt Holmström, professori
• Marja Makarow, professori, varapuheenjohtaja
• Saku Mantere, professori
• Anna Valtonen, rehtori.

Kaikki hallituksen jäsenet tulevat yliopiston ulkopuolelta ja heillä jokaisella on tohtorin tutkinto. Nykyinen hallitus on Helsingin kauppakorkeakouun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun hallitusten valitsema. Jatkossa hallituksen valitsee Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea. Professori Patrick Aebischer aloitti hallituksen jäsenenä 1.1.2011 sen alkuperäisjäsenen Robert A. Brownin tilalla. Aebischer toimii tällä hetkellä sveitsiläisen Lausannen teknillisen korkeakoulun Ecole Polytechnique Fédérale de Lausannen (EPFL) rehtorina.

Tunnukset

Aalto-yliopiston logo on musta kirjain A, jota seuraa jokin merkeistä !, ? ja ", joka on joko punainen, keltainen tai sininen. Käytössä yksi näistä yhdeksästä mahdollisesta vaihtoehdosta valitaan satunnaisesti.

Taustaa

Hanke perustuu valtakunnalliseen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaan. Lähtötilanteessa Suomessa oli 21 yliopistoa tai korkeakoulua 11 paikkakunnalla, sekä 1990-luvulla perustetut 31 ammattikorkeakoulua 24 paikkakunnalla. Tämä nähtiin yleisesti liian suureksi määräksi, varsinkin ottaessa huomioon tuleva nuorisoikäluokkien pieneneminen ja voimakas kaupungistuminen.

Aalto-yliopiston yhtenä tavoitteena on maailmanluokan tutkimusyliopiston muodostaminen. Lähtöasetelma on haastava, sillä maailman mittakaavassa paras suomalainen yliopisto löytyy tutkimuksesta tai rankingista riippuen noin sadan paikkeilta. Hankkeella oli alkuvaiheessa useita työnimiä kuten Innovaatioyliopisto, Huippuyliopisto ja Aalto-korkeakoulu.

Hallitus ehdotti Aalto-yliopiston hallinnon mukaista säätiömallia muillekin yliopistoille maaliskuussa 2008. Yliopistot ovat vuodesta 2010 alkaen olleet julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Mallissa valtioneuvosto määrää hallituksen viisi jäsentä ja elinkeinoelämä kaksi. Yliopisto saa valtiolta 2,5 kertaa niin paljon peruspääomaa kuin se saa kerättyä yksityisiltä rahoittajilta.

Aalto-yliopiston historia

Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa ehdotti Taideteollisen korkeakoulun lukuvuoden avajaisissa 2005, että Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu pitäisi yhdistää kolmen kampuksen innovaatioyliopistoksi. Ehdotuksen mukaan ”pienen Suomen olisi näin mahdollisuus olla innovatiivisuuden terävimmässä kärjessä, kun muut vasta opettelevat muotoilun kytkemistä innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämiseen”.

Uusi yliopisto syntyi alun perin opetusministeriön suunnitteluryhmän 19. helmikuuta 2007 opetusministeri Antti Kalliomäelle jättämästä esityksestä. Tavoitteena on muodostaa maailmanluokan tutkimusyliopisto, jonka toiminnassa ensi sijalla on yliopiston tutkimus- ja opetustehtävä. Aalto-yliopiston toteuttamisesta sovittiin Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa huhtikuussa 2007. Valtio on sitoutunut sijoittamaan Aalto-yliopiston säätiövaroihin 500 miljoonaa euroa, mikäli ulkopuolista rahaa saadaan 200 miljoonaa.

5. heinäkuuta 2007 opetusministeri Sari Sarkomaa asetti johtoryhmän ohjaamaan "innovaatioyliopistoprojektin" valmistelutyötä. Suomen hallitus teki innovaatioyliopiston perustamisesta periaatepäätöksen 27. marraskuuta 2007. Uuden yliopiston on määrä aloittaa toimintansa 1. elokuuta 2009. Sarkomaan johtama raati valitsi yliopistolle virallisen nimen. Ehdotuksia tuli kilpailussa 1600. Nimeksi valittiin 29.5. Aalto-korkeakoulu. Uuden yliopistolain luonnoksessa nimi muutettiin kuitenkin Aalto-yliopistoksi. Nimi on kunnianosoitus yhdelle kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista, Alvar Aallolle. Aalto yhdisti muotoilun ja teollisuuden kun hän työskenteli A. Ahlström Osakeyhtiölle.

Financial times julkaisi 29.3.2009 laajan artikkelin Aalto-yliopistosta: Aalto-yliopisto vie poikkitieteellisyyden uudelle tasolle. Kalifornian Piilaakson innovaatioasiantuntija Curtis Carlson ylistää Suomen Aalto-yliopistoa. "Maailman ensimmäinen innovaatioyliopisto osoittaa, että Suomi haluaa olla johtava innovaatiomaa", Curtis sanoo.

Uusi huippuyliopistomalli, jossa samassa yliopistossa on perustieteiden, tekniikan, kaupan ja taiteen tutkimusta, on suomalaisten oma idea ja on herättänyt suuren innostuksen lisäksi myös huolta koulun tieteellisestä tasosta.

Kritiikki

Aalto-yliopistohanke on nostattanut kritiikkiä pienten ja keskisuurten yliopistojen keskuudessa, jotka ovat olleet huolissaan varainkeruusta ja budjeteistaan. Lisäksi ihmetystä on herättänyt se, että kansainvälisissä vertailussa paremmin pärjänneet suomalaiset yliopistot tulevat saamaan vähemmän valtion tukea kuin huonommin menestynyt Aalto-yliopisto. Myös Aalto-yliopiston markkinoiminen huippuyliopistona on herättänyt huomiota; brittiläisen QS-tutkimusyhtiön mukaan yliopisto tuskin tulee sijoittumaan kansainvälisissä vertailuissa paremmin kuin Teknillinen Korkeakoulu. Hanke herätti ihmetystä myös oikeusoppineiden kesken, jotka ihmettelivät yliopiston muodostamista ennen kuin sen perustamisen mahdollistava lainsäädäntö oli edes valmis.

Taideylioppilaskunnat, etenkin Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta TOKYO, ovat vastustaneet yhdistämishanketta sen esitetyssä muodossa ja huomauttaneet taiteellisten sisältöjen olevan vaarassa karsiutua uudessa asetelmassa. Yliopistohanketta vastustava Pro Arte -verkosto julkisti 12. huhtikuuta 2007 hanketta vastustavan vetoomuksen, jonka allekirjoitti yli 5000 ihmistä- Ylioppilaskunnat sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto ovat esittäneet työryhmän ehdotukseen muutoksia, jotka koskevat muun muassa säätiöpohjaisuutta, hallintomallia, oikeushenkilöasemaa sekä rehtorin valintatapaa. Hanketta kritisoivia mielenosoituksia on järjestetty kolme. Helsingissä järjestettiin 23. toukokuuta 2008 Eduskuntatalolla mielenosoitus sivistysyliopiston puolesta. Mielenosoituksessa vaadittiin hankkeen jäädyttämistä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta

Eduskunnan perustusvaliokunta näki lausunnossaan 13.5.2009 , että yliopistohallitusten ulkopuolinen enemmistö on ristiriidassa perustuslain kanssa. Lisäksi perustuslakivaliokunta näki, että "Aalto-yliopiston säädekirja on allekirjoitettu kesäkuussa 2008 ja TTY-säätiön säädekirja helmikuussa 2009. Lisäksi ainakin Aalto-yliopistolle on jo valittu myös hallitus. Hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi on annettu helmikuun lopussa 2009. Valiokunta pitää erikoisena, että yksinomaan säätiölakiin turvautuen on edetty nykyiseen vaiheeseen, ennen kuin säätiöyliopistoille on luotu perustuslain 123 §:ssä edellytetty lainsäädännöllinen pohja yliopistolakia uudistamalla ja ennen kuin perustuslakivaliokunnalla on ollut tilaisuus lausua käsityksensä uuden yliopistomallin perustuslainmukaisuudesta."

Lausuntonaan uudesta yliopistolaista perustuslakivaliokunta esitti, että "lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 15 §:stä sekä sen 1 §:ssä tarkoitettuja säätiöyliopistoja koskevasta sääntelystä esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon."

Tunnettuja alumneja

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

• Tung Bui, suomalainen sijaisnäyttelijä ja näyttelijä, Suomen Parkour Ry:n perustaja
• Jukka Härmälä, vuorineuvos, teollisuusvaikuttaja
• Jussi Pajunen, ylipormestari, Helsingin kaupunginjohtaja
• Tero Tiitu, salibandyn pelaaja
• Erkki Tuomioja, Nykyinen ulkoministeri (2011-)
• Mika Vehviläinen, Finnairin toimitusjohtaja

Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu

• Pauli Aalto-Setälä, toimitusjohtaja, ent. Nelosen päätoimittaja (ei koskaan valmistunut)
• Umayya Abu-Hanna, journalisti ja vihreiden poliitikko
• Aleksi Bardy, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja
• Elina Brotherus, kansainvälisesti tunnettu valokuvataiteilija
• Kaj Franck, designer
• Klaus Härö, elokuvaohjaaja
• Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
• Mauri Kunnas, graafikko
• Stefan Lindfors, designer
• Marita Liulia, tunnettu kansainvälinen taiteilija
• Kiba Lumberg, kuvataiteilija ja vasemmistoliiton poliitikko
• Susanna Majuri, valokuvataiteilija
• Timo Sarpaneva, designer
• Jaakko Selin, tunnettu muotitoimittaja
• Sikke Sumari, ravintoloitsija ja tv-persoona (mm. Kokkisota-ohjelman juontaja)
• Katja Tukiainen, sarjakuvataiteilija
• Tapio Wirkkala, designer

Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

• Alvar Aalto†, arkkitehti
• Matti Alahuhta, yritysjohtaja
• Mika Anttonen, St1-ketjun pääomistaja
• Jorma Eloranta, yritysjohtaja
• Jyrki Kasvi, kansanedustaja
• Marjo Matikainen-Kallström, kansanedustaja, hiihdon olympiavoittaja
• Mårten Mickos, hallitusammattilainen, entinen MySQL:n toimitusjohtaja
• Jukka Mäkelä, kansanedustaja, Espoon kaupunginjohtaja 1.1.2011-
• Jorma Ollila, yritysjohtaja
• Risto Siilasmaa, F-Securen perustaja
• Pekka Tarjanne†, Kansainvälisen televiestintäliiton pääsihteeri
• Tatu Ylönen, Secure Shell -salausprotokollan kehittäjä, Tectian perustaja
• Björn Westerlund†, vuorineuvos, ikiteekkari
• Michael "Monty" Widenius (ei valmistunut), MySQL:n perustaja
• Bernhard Wuolle†, professori, ministeri, Valtion rautateiden pääjohtaja, ikiteekkari

Aalto-yliopistosta aloittaneita yrityksiä

Aalto-yliopistosta on peräisin monia suomalaisia yrityksiä.

• Rovio Mobile: Niklas Hed, Jarno Väkeväinen ja Kim Dikert - Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Katso myös

• Aalto-yliopiston kirjasto
• Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
• IDBMpro‎
• Aalto-Yliopistokiinteistöt
• Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä

Aiheesta muualla

• Aalto-yliopiston kotisivut
• Opiskelemaan Aalto-yliopistoon
• Yliopistokeskustelu käy kiivaana eduskunnassa YLE 21.5.2008
• Opetusministeriön selvitysryhmä: Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen
• KY ja TKY vaativat huippuyliopistoa Suomeen
• Ylioppilaskunta TOKYO: Uuden yliopiston lähtökohdat virheellisiä
• Taideylioppilaskunnat: Yliopistojärjestelmää kehitettävä arvopohjaisesti
• TKK:n, HSE:n ja TaiKin tiedote 19.2.2007
• Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet
• Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008–2011
• Aalto mullistaa opiskelun: vain yhden ryhmäläisen tenttivastaus arvostellaan
• Aalto-yliopiston varainhankinta varainhankinta.aalto.fi

Suomen yliopistot

Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³ Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto² Taideyliopistot: Kuvataideakatemia¹ • Sibelius-Akatemia¹ • Teatterikorkeakoulu¹ Entiset yliopistot: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu • Helsingin kauppakorkeakoulu • Joensuun yliopisto • Kuopion yliopisto • Svenska social- och kommunalhögskolan • Taideteollinen korkeakoulu • Teknillinen korkeakoulu • Turun kauppakorkeakoulu ¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). ² Yliopisto on yksikielisesti suomenkielinen. ³ Yliopisto on yksikielisesti ruotsinkielinen.