VR-Yhtymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”VR” ohjaa tänne. Lyhenteen VR muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
VR-Yhtymä Oy

VR Group.png

Tunnuslause Yhteisellä matkalla
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1862
Toimitusjohtaja Mikael Aro
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala rautatieliikenne, maantieliikenne, infra, logistiikka
Liikevaihto 1 437,8 milj. € (2012)
Liikevoitto 52,4 milj. € (2012)
Henkilökuntaa 10 623 (2012)
Tytäryhtiöt VR Transpoint, VR Track, Avecra, Finrail, Pohjolan Liikenne
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu vrgroup.fi

VR-Yhtymä Oy eli VR Group[1] on Suomen valtion omistama logistiikkakonserni, joka harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä Suomen rautateillä ja maanteillä. Kirjaimet VR on johdettu sanasta Valtionrautatiet, joka oli nimenä 1922–1995. Aiemmin, perustamisestaan 1862 nimenä oli Suomen Valtion Rautatiet.

Konsernin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionrautateiden muutos osakeyhtiöksi vietiin päätökseen Eino Saarisen pääjohtajakaudella 1988–1995. Se oli aloitettu jo ennen häntä, mutta hän vei sitä voimakkaasti eteenpäin, ja VR:stä muodostui 1995 valtion omistama osakeyhtiö VR-yhtymä Oy.[2]

Vuosina 2009–2010 toteutettiin muutosohjelma konsernirakennetta uudistettaessa. VR-Yhtymän omistaman, linja-autoliikennettä harjoittaneen Pohjolan Liikenne -konsernin emoyhtiö Oy Pohjolan Liikenne Ab sulautettiin ensin junaliikennettä harjoittaneeseen VR Osakeyhtiöön, jolloin Pohjolan Liikenteen henkilöliikenne siirtyi henkilöliikennedivisioonaan ja tavaraliikenne logistiikkadivisioonaan. Tämän jälkeen VR Osakeyhtiö sulautettiin VR-Yhtymään. Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n nimi muutettiin Oy Pohjolan Liikenne Ab:ksi. Lisäksi Megasiirto Oy sulautettiin radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja toimittavaan Oy VR-Rata Ab:hen, josta tuli VR Track Oy. Logistiikassa Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistettiin VR Transpoint -brändin alle, ja Transpoint-yhtiöt (Transpoint Internationalia lukuun ottamatta) fuusioitiin VR-Yhtymään. Vuoden 2011 alussa VR-Yhtymä otti liikemerkikseen VR Group, joka oli jo aiemmin yrityksen englanninkielinen rinnakkaistoiminimi.[1]

VR Group koostuu viidestä divisioonasta, jotka ovat henkilöliikenne (VR ja Pohjolan Liikenne), logistiikka (VR Transpoint), palvelut ja tuotanto, radan rakennus ja kunnossapito (VR Track) sekä Venäjä ja kansainväliset toiminnot. Tukitoiminnot, informaatioteknologia sekä talous ja henkilöstö on keskitetty konsernitasolle. Divisioonat muodostuvat yksiköistä ja juridisista yhtiöistä.

Yhteensä VR-konsernissa on 28 yhtiötä ja osakkuusyrityksiä 8.

VR Group on liikennöitsijä tai rautatieyritys, kun taas Liikennevirasto on rataverkon haltija. Muidenkin liikennöitsijöiden mahdollisesti päästessä liikennöimään rataverkolla Liikenneviraston ja VR Groupin erilaiset roolit korostuvat jatkossa entistä voimakkaammin.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VR Group koostuu kolmesta asiakasryhmien ympärillä toimivasta liiketoiminnosta, jotka ovat matkustajaliikenteestä huolehtiva VR, logistiikkaa harjoittava VR Transpoint ja infrarakentamiseen erikoistunut VR Track.

Henkilöliikenteen osalta VR Group hoitaa sekä pääkaupunkiseudun lähiliikennettä että kaukoliikennettä, myös kansainvälistä yhteyttä Pietariin ja Moskovaan.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole varsinaista lähiliikennettä eikä paikallisjunia. Siellä taajamajunat pysähtyvät pikajunia ja Intercity-junia tiheämmin ja yhdistävät näin pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Pikajunat, InterCity-junat ja Pendolinot yhdistävät suuremmat kaupungit. Useimpien kaukoliikenteen junien lähtö- tai määräasema on Helsinki, mutta niitä kulkee myös esimerkiksi Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle ja päinvastoin. Suora makuuvaunuyhteys on myös Turun ja Oulun sekä Turun ja Rovaniemen välillä, mutta tällöin vaunut siirretään matkan varrella, Tampereella, junasta toiseen.

Rautateiden turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikenteen turvallisuusvirasto.

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dv12-mallinen dieselveturi

VR Groupilla on kaupallisessa liikenteessä käytössä kaksi sähköveturityyppiä: Sr1 ja Sr2 ja kolme dieselveturityyppiä: Dv12, Dr14 ja Dr16.

Sähköveturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset Sr1-luokan veturit tilattiin vuonna 1973 neuvostoliittolaiselta Novotšerkasskin veturitehtaalta, joka valmisti vetureita 110 kappaletta ja niitä ennen yhden prototyypin. Sr1 onkin nykyisin Suomen runsaslukuisin sähköveturityyppi. Alkuvaikeuksien jälkeen se on osoittautunut erittäin luotettavaksi. Ensimmäinen Sr1-veturi, 3001, saapui Suomeen 4. syyskuuta 1973. Vuonna 1993 Hyvinkään konepaja kokosi ylimääräisestä korista ja muista varaosista veturin 3111. Verrattuna vastaavan ikäisiin länsimaisiin sähkövetureihin on Sr1 teholtaan pienempi. Kolme Sr1-veturia on tällä hetkellä hylätty.

Valtionrautateiden ja VR-Yhtymän tunnus 1985–2009

Ensimmäinen Sr2 valmistettiin vuonna 1995. Vuoteen 2003 mennessä vetureita rakennettiin 46 kappaletta. Sr2:n suurin sallittu nopeus on 210 km/h. Koeajoissa sillä on ajettu 232 km/h. Nopeus 230 km/h oli merkittynä joissakin vetureissa, mutta sittemmin tätä lukua on alennettu voimassa olevan hyväksynnän mukaiseksi. Tähän mennessä yhtäkään Sr2-sarjan veturia ei ole hylätty.

Joulukuussa 2013 VR julkaisi yli 300 miljoonan euron arvoisen kalustokaupan, jonka myötä se hankkii saksalaiselta Siemensiltä 80 uutta Vectron-sähköveturia ja option 97 lisäveturiin. Ensimmäisten vetureiden on määrä tulla käyttöön vuonna 2017 ja koko erä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.[3]

Dieselveturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VR Group operoi kolmea dieselveturityyppiä kaupallisessa liikenteessä; nämä ovat Dv12, Dr14 ja Dr16. Dr16-veturi on dieselsähköinen veturi, josta on mahdollista syöttää virtaa matkustajavaunuihin.

Siniset vaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Siniset vaunut
Sininen päivävaunu

Siniset vaunut eli saksalaisvaunut eli VR:n siniharmaat teräskoriset pikajunavaunut ovat olleet ensisijaisia pikajunavaunuja VR:n liikenteessä 1970-luvulta asti. Ne korvasivat kaukoliikenteestä ruskeat vaunut, jotka olivat puukorisia. Vanhimmat vaunut ovat jo melko vanhoja, ja niitä on romutettu uusien yksi- tai kaksikerroksisten Intercity-vaunujen ja Pendolino-junien valmistuessa. Vanhoja vaunuja on myös sijoitettu taajamajunavaunuksi. Sinisten makuuvaunujen käyttö on vähentynyt uusien kaksikerroksisten makuuvaunujen valmistuttua. Viimeiset vaunut on tarkoitus poistaa liikenteestä vuoteen 2020 mennessä. Lähes kaikki vanhemman sarjan sileäkattoiset siniset vaunut on romutettu ja uudemman, vekkikattoisen sarjan romutuskin on jo alkanut.

Intercity-vaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Intercity Suomessa

Suomessa VR Group liikennöi Intercity-junia kaikilla merkittävillä reiteillä (muun muassa Helsinki–Tampere–Oulu–Rovaniemi, Helsinki–Kuopio, Helsinki–Turku, Helsinki–Kajaani, Helsinki–Joensuu sekä Turku–Tampere/Pieksämäki). Junien huippunopeus on radasta, veturista ja junatyypistä riippuen 140–200 km/h. Intercity-junien huippunopeus on 160 km/h ja uudempien kaksikerroksisten Intercity²-junien jopa 200 km/h. Intercity-junan tunnistaa punavalkoisesta tai uusituissa vaunuissa vihervalkoisesta värityksestä, ja vaunun litteran kirjaimesta x (yksikerroksinen) tai d (kaksikerroksinen). Kaksikerrosvaunuissa on ilmastointi, ja ne ovat uudenaikaisia ja moderneja.

Pendolino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sm3

Suomessa nopein junatyyppi on Pendolino. Suomen Pendolinot ovat kuusivaunuisia. Junia voidaan yhdistää enintään kahden yksikön mittaisiksi. Kallistuvan korin ansiosta Pendolino voidaan ajaa kaarteisiin 35 prosenttia muita junia nopeammin. Pendolinoilla liikennöidään vilkkaimpiin matkustusaikoihin, ja se pysähtyy pääosin vain suurimmilla asemilla. Junan suurin nopeus on 220 km/h. Ensimmäiset Pendolinot tilattiin vuonna 1992.

Lähiliikennekalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähijunavuorot ajetaan sähkökäyttöisillä Sm1-, Sm2-, Sm4- tai Sm5-moottorivaunuilla, ja dieselkäyttöisillä Dm12-moottorivaunuilla. Lähiliikenteessä on käytössä myös erillisiä vihreäväritteisiä lähiliikennevaunuja, jotka kulkevat Helsinki-Riihimäki ja Helsinki-Kouvola -reiteillä.

Kaluston lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juna/vaunu Lukumäärä Tyyppi Paikkamäärä
Pendolino Sm3 18 Suurnopeusjunayksikkö 309
Intercity-vaunut 1 Expt 18 Yksikerroksinen 2. luokan lemmikkivaunu tupakointitilalla 52
Ex 50 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu 79
Ed 68 Kaksikerroksinen 2. luokan vaunu 113
Edb 40 Kaksikerroksinen business- ja 2. luokan vaunu 110
Edfs 31 Kaksikerroksinen 2. luokan konduktööri- ja kärrymyynnin tukipistevaunu 72+2
Eds 12 Kaksikerroksinen 2. luokan palveluvaunu 83+2
Edm 40 Kaksikerroksinen makuuvaunu 38
Edo 25 Kaksikerroksinen ohjausvaunu 101
Rx 12 Yksikerroksinen ravintolavaunu 53
ERd 26 Kaksikerroksinen ravintolavaunu 106
Siniset päivä- ja yöpikajunien vaunut Ein 78 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu 80
Ei 15 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu tupakointitilalla 62
Eip 32 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, paikkoja lemmikkien kanssa matkustaville 76
Eipt 14 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, hytti lemmikkien kanssa matkustaville 46
EFit 24 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, konduktööri- ja matkatavaraosasto 46
EFiti 14 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu invapalveluilla, konduktööri- ja matkatavaraosasto 31+3
Rk 11 Yksikerroksinen ravintolavaunu 60
Rkt 18 Yksikerroksinen ravintolavaunu 44
Rbkt 6 Yksikerroksinen baarivaunu 56
CEmt 70 Yksikerroksinen makuuvaunu 35
A 20 1 Yksikerroksinen konferenssivaunu 24
A 40 1 Yksikerroksinen salonkivaunu 14
A 41 1 Yksikerroksinen salonkivaunu 14
A 42 1 Yksikerroksinen salonkivaunu (Presidentin vaunu 1992–2004) 10 istuma- ja 6 makuupaikkaa
A 60 1 Yksikerroksinen näyttelyvaunu
Taajamajunat ja lähiliikenteen junat Dm12 16 Dieselmoottorijuna 63
Eil 49 Lähiliikennevaunu 113
Eilf 8 Lähiliikennevaunu konduktöörihytillä (lipunmyynti) 93
Sm1/Eio 41 Lähiliikenteen sähkömoottorijuna 191
Sm2/Eioc 50 Lähiliikenteen sähkömoottorijuna 200
Sm4 30 Matalalattiainen lähiliikennejuna 184+100
Sm5 2 41 Matalalattiainen lähiliikennejuna 232+28

1 Intercity-vaunuista VR Group on vuokrannut 20 uutta kaksikerrosvaunua (15 Ed, 5 Edfs).
2 Sm5-junayksiköt omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy (JKOY), josta VR Group omistaa enemmistön.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b VR-konserni uudistaa brändejään
  2. Veikko Vaikkinen, Pääjohtaja teki VR:stä osakeyhtiötä. Helsingin Sanomat 11.3.2014 s. 11
  3. Karttunen, Kirsti: VR ostaa 80 uutta veturia Siemensiltä HS.fi. 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]