Kemira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kemira Oyj

Kemira wordmark.svg

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KRA1V
Markkina-arvo Nousua 1 849 milj. € (31.12.13)[1]
Perustettu 1920
Toimitusjohtaja Jari Rosendal
Avainhenkilöt Jari Paasikivi (hpj.)
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala kemianteollisuus
Tuotteet teollisuuskemikaalit
Liikevaihto Laskua 2 229 milj. € (2013)[1]
Liikevoitto Nousua 164,2 milj. € (2013)[1]
Tilikauden tulos Laskua -25,9 milj. € (2013)[1]
Henkilökuntaa Laskua 4 453 (31.12.2013)[1]
Kotisivu www.kemira.fi
Pääkonttorirakennus Helsingissä
Kemiran tehdasaluetta Oulussa

Kemira Oyj on suomalainen teollisuuskemikaaleja valmistava pörssiyhtiö.

Kemira tuottaa pääasiassa paperi- ja selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen ja öljy- ja kaivosteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Kemiralla on toimintaa 40:ssä eri maassa. Suomessa tuotantolaitoksia on muun muassa Oulussa, Vaasassa, Porissa, Sastamalassa, Joutsenossa, Kuusankoskella ja Harjavallassa.[2] Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa ja tutkimuskeskus Espoossa.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut toukokuusta 2014 alkaen Jari Rosendal.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiran edeltäjä oli vuonna 1920 perustettu Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat, josta tuli osakeyhtiö vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja fuusioiden kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy. Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut Typpi Oy, missä yhteydessä yhtiön nimeksi muutettiin Kemira Oy, josta sittemmin tuli Kemira Oyj. Yhtiön nimi saatiin sen aiemmin KE-MI-RA -nimellä (KEmikaalit-MIneraalit-RAvinteet[4]) myydystä kauneudenhoitosarjasta.

Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy mainostaa lehdessä KE-MI-RA -sarjan kauneudenhoitotuotteita

2000-luvulla Kemirasta on irrotettu monia liiketoimintoja. Lannoitetuotanto eriytettiin vuonna 2004 Kemira GrowHowksi. Samana vuonna Siilinjärven kiilletehdas myytiin Ruotsiin.[5] Norjalainen Yara osti GrowHow'n vuonna 2007. Hienokemikaalit yhtiöitettiin KemFine Oy:ksi, joka myytiin pääomasijoitusyhtiö 3i:lle.milloin?

Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut Tikkurila erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010. Kemira luopui maaliskuussa 2010 Tikkurila Oy:stä jakamalla valtaosan sen osakkeista osinkona omille osakkeenomistajilleen. Tikkurila sai näin pääosin samat omistajat kuin Kemira. Kemiralle jäi 14 % Tikkurilan osakekannasta.[6] Tikkurilan osuus Kemiran liikevaihdosta vuonna 2009 oli 21,2 %.[7]

Kokkolan rikkihappotehdas myytiin Bolidenille vuonna 2010, mutta Kemira jatkoi edelleen varasto- ja lastaustoimintoja.[8] Vaasan paperikemikaalitehtaan toiminta päättyi vuoden 2013 lopussa.[9]

Liiketoimintasegmentit ja tavaramerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2008 Kemira julkisti strategiansa, joka keskittyy veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan. Konsernin ydinliiketoiminta muodostuu kolmesta segmentistä: Paper, Municipal & Industrial ja Oil & Mining.

  • Paper-segmentti tuottaa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja se on toisella sijalla maailmassa massa- ja paperikemikaaleissa. Se jakaantuu edelleen neljään asiakassegmenttiin: Pulp, Printing & Writing, Packaging & Board ja Tissue & Specialties.
  • Municipal & Industrial -segmentti tuottaa kemikaaleja sekä palveluita kunnalliseen sekä teolliseen vedenkäsittelyyn, ja sen asiakassegmentit ovat Municipal Water ja Industrial Water. Municipal & Industrial -segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue. Se on ensimmäisellä sijalla maailmassa saostuskemikaaleissa ja viidentenä flokkulanteissa eli orgaanisissa polymeereissä.
  • Kesäkuussa 2008 perustettu Oil & Mining -segmentti palvelee öljy- ja kaivosteollisuutta. Myös sillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja se on ykkönen maailmassa saostuskemikaaleissa ja kolmas flokkulanteissa. Oil & Miningin asiakassegmentit ovat Oil & Gas, Minerals & Metals ja Formulation Technology.

Kemiran neljäs segmentti ChemSolutions, joka tarjosi kemikaaleja ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja elintarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuudelle, lakkautettiin vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen, sillä Kemira saattoi loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin Tamincolle 6.3.2014. ChemSolutions-segmentin muu liiketoiminta eli natriumperkarbonaattituotanto jäi Kemiralle ja se on siirretty osaksi Paper-segmenttiä.[10]

Syyskuussa 2008 Kemira ja Rockwood muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin sekä Kemiran että Rockwoodin titaanidioksidiliiketoiminta sekä Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta. Helmikuussa 2014 Rockwood osti Kemiran osakeomistuksen (39 %) titaanidioksidia valmistavasta yhteisyritys Sachtleben GmbH:sta.[11] Rockwoodin pigmenttitoiminnan ja samalla Porin titaanidioksiditehtaan osti samana vuonna yhdysvaltalainen Huntsman Corporation.

Asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Biokaasun valmistajat
  • Kaivosteollisuus
  • Massa- ja paperiteollisuus
  • Kunnallinen vesihuolto
  • Teollinen vedenkäsittely
  • Öljy- ja kaasuteollisuus
  • Sokerin ja bioetanolin valmistajat
  • Pesuaineteollisuus
  • Muut teollisuudenalat

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2007 Suomen valtio myi 655,6 miljoonalla eurolla 32,1 % Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille, jolloin sen omistus laski 48,6 prosentista 16,5 prosenttiin.[12] Oras Invest Oy sekä Jari, Jukka ja Pekka Paasikivi kukin ostivat yhteensä 17,1 % ja eläkevakuutusyhtiöt 14,97 % Kemiran osakkeista.[13] Kauppa herätti arvostelua sen johdosta, ettei valtio järjestänyt julkista tarjouskilpailua myytävistä osakkeista.lähde?

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat olivat 31. maaliskuuta 2014:[14]

  1. Oras Invest Oy 18,2 % (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
  2. Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö) 16,67 %
  3. Varma 5,26 %
  4. Ilmarinen 2,79 %
  5. Nordea-rahastot 2,63 %
  6. Kemira Oyj 2,13 %

Hallintarekisterissä olevien osakkeenomistajien osuus oli 20,13 %.

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen kokoonpano 24. maaliskuuta 2014 alkaen:[15][16]

  • Jari Paasikivi (s. 1954), kauppatieteiden maisteri, hallituksen puheenjohtaja
  • Kerttu Tuomas (s. 1957), kauppatieteiden kandidaatti, hallituksen varapuheenjohtaja
  • Juha Laaksonen (s. 1952), ekonomi, jäsen
  • Winnie Fok (s. 1956), Bachelor of Commerce, jäsen
  • Wolfgang Büchele (s. 1959), Dr. rer. nat., jäsen
  • Timo Lappalainen (s. 1962), diplomi-insinööri, jäsen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tilinpäätöstiedote 2013 kemira.com. 7.2.2014. Kemira Oyj. Viitattu 12.2.2014.
  2. Yhteystiedot (Ks. tuotantolaitokset) Kemira.com. Viitattu 23.4.2014.
  3. Outotecin Jari Rosendal Kemiran toimitusjohtajaksi Taloussanomat.fi. 7.1.2014. Viitattu 23.4.2014.
  4. Juhana Rossi: Kemiran tulos oli odotetun heikko Helsingin Sanomat. 6.2.2008. Helsinki. Viitattu 7.8.2012.
  5. Niemi, Kauko: Kemira GrowHow myy Siilinjärven kiilletehtaansa Ruotsiin Tekniikkatalous.fi. 22.12.2004.
  6. YLE Uutiset: Kemira myy Tikkurilan osakkeensa 30.3.2011 (päiv. 6.6.2012). Viitattu 7.8.2012.
  7. Kemira Oyj Tilinpäätös 2009 (PDF) (Prosenttiosuus saatu laskemalla tilinpäätöksen koko konsernin liikevaihdosta Tikkurilan osuus: 530,2/2500,1*100%) 8.2.2009. Kemira Oyj. Viitattu 23.4.2014.
  8. Kemira myy Kokkolan rikkihappotehtaan Boliden Kokkola Oy:lle (Tiedote) Taloussanomat. 30.4.2010. Viitattu 23.4.2014.
  9. Rintamaa, Tuomo: Kemiran tehdas laitettiin kiinni Vaasassa Yle Uutiset. 31.12.2013. Viitattu 23.4.2014.
  10. Kemira Oyj Pörssitiedote: Kemira Oyj on saattanut loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin, Kemira.fi, 6.3.2014
  11. Kemira Oyj Pörssitiedote: Kemira vahvistaa keskittymistään vesi-intensiivisiin teollisuudenaloihin myymällä osuutensa yhteisyritys Sachtlebenistä Rockwoodille, Kemira.fi, 14.2.2014
  12. Valtio myi ison potin Kemiran osakkeita Taloussanomat.fi. 29.8.2007. Viitattu 23.4.2014.
  13. Valtio myi Kemiran osakkeita kotimaahan (Tiedote) Valtioneuvosto.fi. 29.8.2007. Viitattu 23.4.2014.
  14. Suurimmat osakkeenomistajat Kemira Oyj. Viitattu 23.4.2014.
  15. Hallitus kemira.com. Viitattu 23.4.2014.
  16. Hallitus: Kokoonpano kemira.com. Kemira Oyj. Viitattu 23.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppälä, Eeva: Leipää ja ruutia. Kemira Oy 1920–1945. Kemira, 1995. ISBN 9789519717302.
  • Seppälä, Eeva: Lujalla maalla. Kemira Oy 1945–1980. Kemira, 1999. ISBN 951-97173-4-X.
  • Parpola, Antti: Muodonmuutos. Kertomus Kemirasta ja Suomesta 1975–2010. Kemira, 2010. ISBN 978-951-97173-6-4.