Kemira
| Kemira Oyj | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: KRA1V |
| Markkina-arvo | 1,775 mrd. € (31.12.10)[1] |
| Perustettu | 1920 |
| Toimitusjohtaja | Harri Kerminen |
| Avainhenkilöt | Pekka Paasikivi, hallituksen puheenjohtaja |
| Kotipaikka | |
| Toimiala | kemianteollisuus |
| Tuotteet | teollisuuskemikaalit |
| Liikevaihto | |
| Liikevoitto | 156,1 milj. € (2010)[1] |
| Tilikauden tulos | |
| Henkilökuntaa | 4935 (31.12.2010)[1] |
| Kotisivu | www.kemira.fi |
Kemira Oyj on suomalainen teollisuuskemikaaleja valmistava pörssiyhtiö.
Kemira tuottaa pääasiassa paperi- ja selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen ja öljy- ja kaivosteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Kemiralla on toimintaa 40:ssä eri maassa. Suomessa tuotantolaitoksia on mm. Oulussa, Vaasassa, Porissa, Sastamalassa, Joutsenossa, Kuusankoskella, Harjavallassa, Siilinjärvellä ja Kokkolassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa ja tutkimuskeskus Espoossa.
Yhtiön toimitusjohtajana toimii 1. tammikuuta 2008 alkaen Harri Kerminen. Hänen edeltäjänsä oli Lasse Kurkilahti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kemiran edeltäjä oli vuonna 1920 perustettu Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat, josta tuli osakeyhtiö vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja fuusioiden kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy. Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut Typpi Oy, missä yhteydessä yhtiön nimeksi muutettiin Kemira Oy, josta sittemmin tuli Kemira Oyj. 2000-luvulla Kemirasta on irrotettu monia liiketoimintoja: lannoitetuotanto eriytettiin vuonna 2004 Kemira GrowHowksi, jonka norjalainen Yara sittemmin osti vuonna 2007, ja hienokemikaalit yhtiöitettiin KemFine Oy:ksi, joka myytiin pääomasijoitusyhtiö 3i:lle. Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut Tikkurila erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010. Kemiran osia on myyty myös muille yrityksille.
[muokkaa] Liiketoimintasegmentit ja tavaramerkit
Kesäkuussa 2008 Kemira julkisti strategiansa, joka keskittyy veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan. Konsernin ydinliiketoiminta muodostuu kolmesta segmentistä: Paper, Municipal & Industrial ja Oil & Mining.
- Paper-segmentti tuottaa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja se on toisella sijalla maailmassa massa- ja paperikemikaaleissa. Se jakaantuu edelleen neljään asiakassegmenttiin: Pulp, Printing & Writing, Packaging & Board ja Tissue & Specialties.
- Municipal & Industrial-segmentti tuottaa kemikaaleja sekä palveluita kunnalliseen sekä teolliseen vedenkäsittelyyn, ja sen asiakassegmentit ovat Municipal Water ja Industrial Water. Municipal & Industrial -segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue. Se on ensimmäisellä sijalla maailmassa saostuskemikaaleissa ja viidentenä flokkulanteissa eli orgaanisissa polymeereissä.
- Kesäkuussa 2008 perustettu Oil & Mining -segmentti palvelee öljy- ja kaivosteollisuutta. Myös sillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja se on ykkönen maailmassa saostuskemikaaleissa ja kolmas flokkulanteissa. Oil & Miningin asiakassegmentit ovat Oil & Gas, Minerals & Metals ja Formulation Technology.
ChemSolutions tarjoaa kemikaaleja ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja elintarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuudelle.
Syyskuussa 2008 Kemira ja Rockwood muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin sekä Kemiran että Rockwoodin titaanidioksidiliiketoiminta sekä Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta. Kemira omistaa Sachtleben-nimellä toimivasta yhteisyrityksestä 39 prosenttia. Sachtleben tuottaa titaanidioksidia Porissa (aiemmin Kemira Pigments).
[muokkaa] Asiakkaat
- Massa- ja paperiteollisuus
- Kunnallinen vesihuolto
- Öljy- ja kaasuteollisuus
- Kaivostoiminta
- Lääketeollisuus
- Pesuaineteollisuus
- Rehuteollisuus
- Elintarviketeollisuus
- Muut teollisuudenalat
[muokkaa] Tikkurila Oy:n erottaminen Kemirasta
Kemira luopui maaliskuussa 2010 Tikkurila Oy:stä jakamalla valtaosan sen osakkeista osinkona omille osakkenomistajilleen. Tikkurila sai näin pääosin samat omistajat kuin Kemira. Kemiralle jäi 13 % Tikkurilan osakekannasta.lähde? Tikkurilan osuus Kemiran liikevaihdosta vuonna 2009 oli 21 %.lähde?
[muokkaa] Omistus
Elokuussa 2007 Suomen valtio myi 32,1 % Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille. Kaupassa Oras Invest Oy osti 16,5 %, eläkevakuutusyhtiöt 15 % ja yksityishenkilöt 1,5 % Kemiran osakkeista. [2] Kauppa herätti arvostelua sen johdosta, ettei valtio järjestänyt julkista tarjouskilpailua myytävistä osakkeista.
Yhtiön suurimmat rekisteröidyt omistajat olivat 31.5.2011: [3]
- Oras Invest Oy 18,2 % (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
- Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö) 16,7 %
- Varma 7,5 %
- Ilmarinen 5,2 %
- Kemira Oyj 2,1 %
Hallintarekisterissä olevien osakkeenomistajien osuus oli 13,6 %.
[muokkaa] Hallitus
Hallituksen kokoonpano 22.3.2011 alkaen:[4]
- Pekka Paasikivi (s. 1944), vuorineuvos, insinööri, hallituksen puheenjohtaja
- Jukka Viinanen (s. 1948), vuorineuvos, DI, hallituksen varapuheenjohtaja
- Elizabeth Armstrong (s. 1947), Ph.D., jäsen
- Wolfgang Büchele (s. 1959), tohtori, jäsen
- Juha Laaksonen (s. 1952), ekonomi, jäsen
- Kerttu Tuomas (s. 1957) kauppatieteiden kandidaatti, jäsen
- Winnie Kin Wah Fok (s. 1956) Bachelor of Commerce, jäsen
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c d e Kemira Oyj tilinpäätöstiedote 2010 9.2.2011. Viitattu 1.6.2011.
- ↑ Valtio myi lähes kolmanneksen Kemirasta Tekniikka ja Talous. 29.8.2007. Viitattu 8.2.2008.
- ↑ Suurimmat osakkeenomistajat Kemira Oyj. Viitattu 1.6.2011.
- ↑ Jäsenet Kemira Oyj. Viitattu 1.6.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemira Wikimedia Commonsissa- Kemira Oyj
| Amer Sports | Cargotec | Elisa | Fortum | Kemira | Kesko | Konecranes | KONE | Metso | Neste Oil | Nokia | Nokian Renkaat | Nordea | Orion | Outokumpu | Outotec | Pohjola Pankki | Rautaruukki | Sampo | Sanoma | Stora Enso | TeliaSonera | UPM | Wärtsilä | YIT |