Kemira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kemira Oyj

Kemira wordmark.svg

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KRA1V
Markkina-arvo Nousua 1 849 milj. € (31.12.13)[1]
Perustettu 1920
Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele
Avainhenkilöt Jukka Viinanen (hpj.)
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala kemianteollisuus
Tuotteet teollisuuskemikaalit
Liikevaihto Laskua 2 229 milj. € (2013)[1]
Liikevoitto Nousua 164,2 milj. € (2013)[1]
Tilikauden tulos Laskua -25,9 milj. € (2013)[1]
Henkilökuntaa Laskua 4 453 (31.12.2013)[1]
Kotisivu www.kemira.fi
Pääkonttorirakennus Helsingissä
Kemiran tehdasaluetta Oulussa

Kemira Oyj on suomalainen teollisuuskemikaaleja valmistava pörssiyhtiö.

Kemira tuottaa pääasiassa paperi- ja selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen ja öljy- ja kaivosteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Kemiralla on toimintaa 40:ssä eri maassa. Suomessa tuotantolaitoksia on mm. Oulussa, Vaasassa, Porissa, Sastamalassa, Joutsenossa, Kuusankoskella, Harjavallassa, Siilinjärvellä ja Kokkolassa.[2] Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa ja tutkimuskeskus Espoossa.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii 1. huhtikuuta 2012 alkaen Wolfgang Büchele.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiran edeltäjä oli vuonna 1920 perustettu Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat, josta tuli osakeyhtiö vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja fuusioiden kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy. Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut Typpi Oy, missä yhteydessä yhtiön nimeksi muutettiin Kemira Oy, josta sittemmin tuli Kemira Oyj. Yhtiön nimi saatiin sen aiemmin KE-MI-RA -nimellä (KEmikaalit-MIneraalit-RAvinteet[4]) myydystä kauneudenhoitosarjasta.

Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy mainostaa lehdessä KE-MI-RA -sarjan kauneudenhoitotuotteita

2000-luvulla Kemirasta on irrotettu monia liiketoimintoja: lannoitetuotanto eriytettiin vuonna 2004 Kemira GrowHowksi, jonka norjalainen Yara sittemmin osti vuonna 2007, ja hienokemikaalit yhtiöitettiin KemFine Oy:ksi, joka myytiin pääomasijoitusyhtiö 3i:lle. Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut Tikkurila erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010. Kemira luopui maaliskuussa 2010 Tikkurila Oy:stä jakamalla valtaosan sen osakkeista osinkona omille osakkeenomistajilleen. Tikkurila sai näin pääosin samat omistajat kuin Kemira. Kemiralle jäi 14 % Tikkurilan osakekannasta.[5] Tikkurilan osuus Kemiran liikevaihdosta vuonna 2009 oli 21,2 %.[6] Kemiran osia on myyty myös muille yrityksille. Kokkolan rikkihappotehdas myytiin Bolidenille vuonna 2010, mutta Kemira pitää Kokkolassa edelleen lastausterminaalia.[7]

Liiketoimintasegmentit ja tavaramerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2008 Kemira julkisti strategiansa, joka keskittyy veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan. Konsernin ydinliiketoiminta muodostuu kolmesta segmentistä: Paper, Municipal & Industrial ja Oil & Mining.

  • Paper-segmentti tuottaa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja se on toisella sijalla maailmassa massa- ja paperikemikaaleissa. Se jakaantuu edelleen neljään asiakassegmenttiin: Pulp, Printing & Writing, Packaging & Board ja Tissue & Specialties.
  • Municipal & Industrial -segmentti tuottaa kemikaaleja sekä palveluita kunnalliseen sekä teolliseen vedenkäsittelyyn, ja sen asiakassegmentit ovat Municipal Water ja Industrial Water. Municipal & Industrial -segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue. Se on ensimmäisellä sijalla maailmassa saostuskemikaaleissa ja viidentenä flokkulanteissa eli orgaanisissa polymeereissä.
  • Kesäkuussa 2008 perustettu Oil & Mining -segmentti palvelee öljy- ja kaivosteollisuutta. Myös sillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja se on ykkönen maailmassa saostuskemikaaleissa ja kolmas flokkulanteissa. Oil & Miningin asiakassegmentit ovat Oil & Gas, Minerals & Metals ja Formulation Technology.

ChemSolutions tarjoaa kemikaaleja ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja elintarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuudelle.

Syyskuussa 2008 Kemira ja Rockwood muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin sekä Kemiran että Rockwoodin titaanidioksidiliiketoiminta sekä Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta. Kemira omistaa Sachtleben-nimellä toimivasta yhteisyrityksestä 39 prosenttia. Sachtleben Pigments Oy tuottaa titaanidioksidia Porissa (aiemmin Kemira Pigments).

Asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Massa- ja paperiteollisuus
  • Kunnallinen vesihuolto
  • Öljy- ja kaasuteollisuus
  • Kaivostoiminta
  • Lääketeollisuus
  • Pesuaineteollisuus
  • Rehuteollisuus
  • Elintarviketeollisuus
  • Muut teollisuudenalat

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2007 Suomen valtio myi 32,1 % Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille. Kaupassa Oras Invest Oy osti 16,5 %, eläkevakuutusyhtiöt 15 % ja yksityishenkilöt 1,5 % Kemiran osakkeista. [8] Kauppa herätti arvostelua sen johdosta, ettei valtio järjestänyt julkista tarjouskilpailua myytävistä osakkeista.

Yhtiön suurimmat rekisteröidyt omistajat olivat 31.5.2013: [9]

  1. Oras Invest Oy 18,2 % (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
  2. Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö) 16,7 %
  3. Varma 6,1 %
  4. Ilmarinen 2,5 %
  5. Kemira Oyj 2,1 %

Hallintarekisterissä olevien osakkeenomistajien osuus oli 20 %.

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen kokoonpano 26.3.2013 alkaen:[10]

  • Jukka Viinanen (s. 1948), vuorineuvos, DI, hallituksen puheenjohtaja
  • Jari Paasikivi (s. 1954), kauppatieteiden maisteri, hallituksen varapuheenjohtaja
  • Juha Laaksonen (s. 1952), ekonomi, jäsen
  • Kerttu Tuomas (s. 1957), kauppatieteiden kandidaatti, jäsen
  • Winnie Kin Wah Fok (s. 1956) Bachelor of Commerce, jäsen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tilinpäätöstiedote 2013 kemira.com. 7.2.2014. Kemira Oyj. Viitattu 12.2.2014.
  2. http://www.kemira.com/fi/contacts/pages/default.aspx?country=fi
  3. Toimitusjohtaja Kemira. Viitattu 3.4.2012.
  4. Juhana Rossi: Kemiran tulos oli odotetun heikko Helsingin Sanomat. 6.2.2008. Helsinki. Viitattu 7.8.2012.
  5. YLE Uutiset: Kemira myy Tikkurilan osakkeensa 30.3.2011 (päiv. 6.6.2012). Viitattu 7.8.2012.
  6. Kemira Oyj: Kemira Oyj Tilinpäätös 2009 (PDF) (Prosenttiosuus saatu laskemalla tilinpäätöksen koko konsernin liikevaihdosta Tikkurilan osuus: 530,2/2500,1*100%) 8.2.2009. Viitattu 7.8.2012.
  7. http://www.kemira.com/fi/media/pressreleases/Pages/1410377_20100430084117.aspx
  8. Valtio myi lähes kolmanneksen Kemirasta Tekniikka ja Talous. 29.8.2007. Viitattu 8.2.2008.
  9. Suurimmat osakkeenomistajat Kemira Oyj. Viitattu 8.6.2013.
  10. Hallitus Kemira Oyj. Viitattu 8.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppälä, Eeva: Leipää ja ruutia. Kemira Oy 1920–1945. Kemira, 1995. ISBN 9789519717302.
  • Seppälä, Eeva: Lujalla maalla. Kemira Oy 1945–1980. Kemira, 1999. ISBN 951-97173-4-X.
  • Parpola, Antti: Muodonmuutos. Kertomus Kemirasta ja Suomesta 1975–2010. Kemira, 2010. ISBN 978-951-97173-6-4.