Valmet
Wikipedia
Valmet Oy oli suomalainen konepajateollisuutta ja laivanrakennusta harjoittanut valtionyhtiö, joka vuonna 1999 sulautettiin Rauma Oy:n kanssa Metso Oyj:ksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Synty sodan jälkeen
Valmet-yhtiö syntyi, kun syksyllä 1944 valtion asetehtaat siirrettiin Puolustusministeriöltä Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Pelättiin - ehkä turhaan - että Neuvostoliitto laskee aseteollisuudenkin työvoiman asevoimien vahvuuteen, jota aseleposopimus rajoitti merkittävästi. Eduskunta toimi erinomaisen nopeasti tehdessään tämän päätöksen. Asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy. Yhtiön eri tehtaat, jotka olivat valmistaneet mm. sota-aluksia, lentokoneita ja tykkejä, etsivät uusia omia osaamisalueitaan vuosikausia.
[muokkaa] Muutoksia Valmetin liiketoiminta-alueissa
Valmet myi telakkaryhmänsä vuonna 1984 Wärtsilä Oy:lle. Valmetin ja Wärtsilän telakoista muodostettiin Wärtsilä Meriteollisuus Oy. Tämä laivanrakennusyhtiö siirtyi 1990-luvun alussa Masa Yards-yhtiölle, siltä 1990-luvulla norjalaiselle Akerille ja siltä vuonna 2008 korealaiselle telakkakonsernille.
Tekalakoiden myyntiin vuonna 1984 liittyi toinen kauppa - Valmet osti Wärtsilältä paperin jälkikäsittelykoneita valmistavan, Järvenpäässä sijaitsevan konepajan. Konepajasta muodostettiin Valmetin oman paperikonevalmistuksen kanssa Valmet Paperikoneet Oy. Valmet Paperikoneet osti Tampellan kartonkikoneiden valmistuksen vuonna 1992. Valtio myi Valmet Paperikoneiden omistuksensa 1990-luvulla. Valmet ja Rauma Oy yhdistyivät Metso Oy:ksi vuonna 1999 ja Valmet-nimi muuttui paperikoneteollisuudessa Metso Paper-nimeksi vuonna 2001. Tässä yhteydessä myös Valmet Automotive Oy (Uudenkaupungin autotehdas) tuli osaksi Metso-konsernia.
Valmet myi traktorien, metsäkoneiden ja kuljetusvälineiden valmistuksen vuonna 1994 Oy Sisu Auto Ab:lle, joka siirtyi vuonna 1997 Partek Oy:n omistukseen.
Asevalmistus siirtyi Sako Oy:lle.
Valmet Lentokoneteollisuudesta muodostettiin itsenäinen yhtiö, Finavitec Oy. Vuonna 1998 (1997?) se tuli Patria Oy-konsernin osaksi. Sen omistuksesta valtio myi 27% eurooppayhtiö EADSille.
[muokkaa] Tunnettuja Valmetin tuotteita
Valmetin tuotteet olivat aseita ja laivoja lukuun ottamatta Suomen Neuvostoliiton sotakorvausten synnyttämän taitotiedon hedelmiä. Sotakorvausten jälkeen Valmet etsi vientituotteita. Länsimarkkinoille oli hyvin vaikea päästä, joten vientikohteita pyrittiin löytämään Neuvostoliitosta, Etelä-Amerikasta, Afrikasta jne.
[muokkaa] Ajoneuvot
- Diesel- ja sähkömoottorivaunut
- Dieselveturit (yhteistyötä Tampellan ja Lokomon kanssa) - sotakorvaustuotteita Neuvostoliittoon ja sen jälkeen kotimaan markkinoille mm. M-veturi ja N-veturi (VR ja teollisuusyritykset).
- Linja-autot
- Henkilöautot – Valmet Automotive on Valmetin ja Saabin vuonna 1968 Uuteenkaupunkiin perustama yhteinen autotehdas. Tehtaassa on valmistettuja useita automerkkejä, kuten Saabeja, Porscheja, Ladoja, Talboteja ja Opeleita.
- Lentokoneet - Valmet Lentokoneteollisuus kehittyi Valtion lentokonetehtaan perustalta. Sen toimintaa jatkoi Patria Finavitec Oy, myöhemmin Patria-konserniin kuuluva Patria Aviation Oy. Valmetin aikana suunniteltiin Valmet L-70 Vinka ja Valmet L-90 Redigo, joita rakennettiin sarjoina. Näiden lisäksi suunniteltiin Tuuli III ja L-89 Turbovinha. Lisenssivalmistuksessa olivat mm. Fouga Magister, Draken, BAe Hawk. Valmet-kauden jälkeen on tehtaalla kokoonpantu F/A-18 Hornet-hävittäjät ja helikopteri NH90. Lisäksi Patria valmistaa osia mm. Airbusin uuteen A380-jättikoneeseen.
- Laivat - Valmet Laivateollisuus (telakat Turussa ja Helsingissä, ensin Katajanokalla, sitten Vuosaaressa) yhdistettiin Wärtsilän telakoiden kanssa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:ksi. Yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1989, minkä jälkeen toimintaa jatkoi Masa-Yards Oy, myöhemmin Kvaerner Masa-Yards Oy, nykyään Aker Yards Oy.
- Junat - Valmet valmisti lukuisia veturisarjoja ja moottorivaunuja (mm. Dv12, Dr12, Dr16, Dm4, Dm7, Dm8) VR:lle.
- Raitiovaunut - Valmet valmisti HKL:n nivelraitiovaunut.
- Metrovaunut - Valmet valmisti Helsingin metron ensimmäisen sukupolven M100 metrovaunujen korit ja Strömberg sähköosat.
- Veneet - Valmet valmisti perämoottoreita Terhi nimellä Jyskän tehtaalla vuosina 1959-1979 tehoalueella 3-50hp.
[muokkaa] Aseet
- Jalkaväen sotilasaseet, esimerkiksi Valmet Rk 62, Rk 76, M82, Rk 95 TP rynnäkkökiväärit sekä TAK 75 ja 85 tarkka-ampujan kiväärit.
- Metsästys- ja urheiluaseet, esimerkiksi Suomen Leijona, Valmet Erä ja Valmet Orava pienoiskiväärit, Valmet Leijona, Valmet 112, Valmet 212, Valmet 312 ja Valmet 412 haulikot sekä RK 62:een perustuva itselataava kivääri Valmet Petra.
[muokkaa] Paperikoneet
- Paperikoneiden suunnittelu ja tuontantokyky syntyi entisellä Rautpohjan tykkitehtaalla toimineiden Uolevi Konttisen (myöhemmin Oulun yliopiston konetekniikan professori), lujuuslaskentainsinööri Olavi Miekk'ojan ja nimeämättömän teknikon yhteistyönä. Perustana oli tehtaan kyky työstää metallia. Tykkien porauksesta siirryttiin paperikoneiden osien valmistukseen helpommalla kuin moni muu asetehdas. Ensimmäiset kaksi paperikonetta toimitettiin Metalexportille Puolaan vuonna 1953. Vuonna 1969 muodostettiin TVW-sopimus Tampellan, Valmetin ja Wärtsilän kesken. Sopimuksen mukaan paperi- ja kartonkikoneiden valmistus jaettiin yritysten kesken koneiden valmistamien lopputuotteiden perusteella. Valmet keskittyi sopimuksen mukaisesti sanomalehti-, aikakauslehti- ja säkkipaperikoneisiin. Yritykset muodostivat lisäksi yhteisen TVW-markkinointiorganisaation.
Nykyään Metso Paper -koneet ovat yksi Metson päätoimialoista. Metso Paperilla on Kiinassa Xianin kaupungissa Valmet-Xian-niminen yhteisyritys kiinalaisen kumppanin kanssa.
Valmet-paperikoneita Suomessa:
- Simpeleen paperitehdas, PK1, Ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone, Käynnistysvuosi: 1954
- Kankaan paperitehdas, PK4 "Kankaan Anna", Käynnistysvuosi: 1974
- Kirkniemen paperitehdas, PK3 "Galerie Queen", Käynnistysvuosi: 1996
- Anjalan paperitehdas, PK3, Käynnistysvuosi: 1983
- Oulun paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1991
- Oulun paperitehdas, PK7, Käynnistysvuosi: 1997
- Summan paperitehdas, PK3, Toiminnassa vuosina: 1972-2008
- Varkauden paperitehdas, PK 4, Käynnistysvuosi: 1977
- Jämsänkosken paperitehdas, PK5, Käynnistysvuosi: 1981
- Jämsänkosken paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1992
- Kaipolan paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1987
- Kaipolan paperitehdas, PK7, Käynnistysvuosi: 1989
- Kajaanin paperitehdas, PK2, Käynnistysvuosi: 1963
- Kajaanin paperitehdas, PK3, Käynnistysvuosi: 1971
- Kajaanin paperitehdas, PK4, Käynnistysvuosi: 1982
- Kaukaan paperitehdas, PK1, Käynnistysvuosi: 1975
- Kaukaan paperitehdas, PK2, Käynnistysvuosi: 1981
- Kymin paperitehdas, PK 8, Käynnistysvuosi: 1983
- Kymin paperitehdas, PK 9, Käynnistysvuosi: 1988
- Rauman paperitehdas, PK3, Käynnistysvuosi: 1980
- Rauman paperitehdas, PK4, Käynnistysvuosi: 1998
- Tervasaaren paperitehdas, PK 7, Käynnistysvuosi: 1986
- Tervasaaren paperitehdas, PK 8, Käynnistysvuosi: 1996
[muokkaa] Saunatuotteet
[muokkaa] Talonrakennuksen laitteet
- Sähkömittarit, sittemmin yhtiöitetty Enermet Oy:ksi
- Huippuimurit
- Teollisuushissit
- Henkilöhissit yhdessä itävaltalaisen Schlieren-yhtiön kanssa nimellä Valmet-Schlieren. Hissien osat valmistettiin Tampereella Valmetin lentokonetehtaalla.
[muokkaa] Maa- ja metsätalouskoneet
-
Pääartikkeli: Valmet (traktori)
Valmet valmisti traktoreita ensin kotimarkkinoille. 1960-luvun alussa Valmet rakensi Suomen valtion vientituella traktoritehtaan Brasiliaan ja myöhemmin kehitysapuna traktoritehtaan Tansaniaan. Valmet otti Volvo BM:n traktorituotannon hallintaansa 1980-luvulla. Traktorien valmistuksen Valmet myi 1994 Oy Sisu Auto Ab:lle, joka siirtyi Partek Oy:n omistukseen 1997. Partek sulautettiin 2002 Kone Oyj:hin, joka myi traktorien valmistuksen monikansalliselle AGCO Corporationille. Tämä yhtiö jatkaa traktorien valmistusta Äänekosken Suolahdessa sijaitsevalla tehtaalla. Tuotemerkiksi tuli vuonna 2001 Valtra, joka oli alun perin Valmetin valmistamien työkoneiden nimi.
- Metsäkoneet - Valmetin metsäkoneet siirtyivät traktoreiden tavoin Sisu Autolle, sitten Partekille ja Kone Oyj:lle, joka myi metsäkoneiden valmistuksen vuonna 2003 japanilaiselle Komatsulle. Sen ruotsalainen tytäryhtiö Komatsu Forest AB jatkaa metsäkoneiden valmistusta Valmet-tuotemerkillä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
[muokkaa] Lähteet
- Björklund, Nils G.: Valmet: Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Jyväskylä: Gummerus, 1990. ISBN 952-90-2552-1.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Valmet-talli [1]
- Komatsu Forestin Valmet-metsäkoneiden kotisivut

