Valmet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä valtionyhtiöstä. Traktorista katso Valmet (traktori) ja autotehtaasta Valmet Automotive.
Valmet Oyj

Valmet Corporation's logo.png

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: VALMT
Markkina-arvo 1 252,87 miljoonaa € (17.11.2014)[1]
Toimitusjohtaja Pasi Laine
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toimiala Teollisuustuotteet ja -palvelut
Liikevaihto 2,6 miljardia € (2013, pro forma)[3]
Henkilökuntaa 12 286[3]
Kotisivu http://www.valmet.fi

Valmet on sellu-, paperi- ja energiateollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja, joka syntyi uudestaan sellu-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnan irtautuessa Metso Oyj:stä joulukuussa 2013. Valmetin liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintalinjaan, joita ovat Palvelut, Sellu ja energia sekä Paperit. Valmet toimii noin 30 maassa ja se työllistää noin 12 000 henkeä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuret ulottuvat 1700-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin juuret ulottuvat 1750-luvulle. Helsingin edustalla sijaitsevassa Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksessa toimi tällöin pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja osaksi Valmetia. Tamfelt, josta kehittyi yksi johtavista teknisten tekstiilien toimittajista, perustettiin 1797. Tamfeltin toiminnot ovat nykyään osa Valmetin Palvelut -liiketoimintalinjaa.

Useat yrityksistä, jotka ovat osa uutta Valmetia, on perustettu 1800-luvulla. Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW) aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 1865. Beloit Corporation aloitti 1858 valimotoiminnan Beloitin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sunds Bruk, Sunds Defibrator Industries Ab:n edeltäjä, perustettiin Ruotsissa vuonna 1868.

Synty jatkosodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet 20 -traktori

Valmet-yhtiö syntyi, kun syksyllä 1944 valtion asetehtaat siirrettiin puolustusministeriöltä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Pelättiin, että Neuvostoliitto laskee aseteollisuudenkin työvoiman asevoimien vahvuuteen, jota Moskovan välirauhansopimus rajoitti merkittävästi. Eduskunta toimi nopeasti tehdessään tämän päätöksen.

Asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy.

Yhtiön eri tehtaat, jotka olivat valmistaneet mm. sota-aluksia, lentokoneita ja tykkejä, etsivät uusia omia osaamisalueitaan vuosikausia. Tykkitehtaan muuntuminen paperikonetehtaaksi oli onnistunut muutos, mutta silläkin oli vaikeuksia päästä länsimarkkinoille niiden tuonnin esteiden vuoksi. Telakkateollisuutta verrattiin aina - negatiivisesti - Wärtsilään. Lentokoneteollisuus ylläpidettiin kansallisen turvallisuuden perusteella, mutta oli tappiollinen. Se oli 1940-luvun Valmetin vahva tuotekehittäjä kehittäen sotakorvaustuotteiksi mm. satamien lukkitrukin. Koko monialakonserni etsi uusia toimialoja, mm. autoteollisuus ja instrumentointi, kymmeniä vuosia. Mm. autoteollisuutena Valmet toi Suomen teollisuuteen modernin tuotannon laadunvalvontatekniikan. Yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon vaikutti voimakkaasti kansallinen politiikka.

Valmet aloitti paperikoneiden valmistuksen entisellä tykkitehtaallaan Rautpohjassa 1950-luvun alussa ja toimitti ensimmäisen paperikoneensa vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet kohosi 1960-luvun puolivälissä toimittaessaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.

Vuonna 1961 Valmet oli Suomen kuudenneksi suurin yhtiö ja sillä oli 8 800 työntekijää.lähde?

Valtionyhtiön yksityistäminen 1980-luvulta lähtien[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin valmistama RK 62 -rynnäkkökivääri

Valmetin laivateollisuudella oli telakat Turussa ja Helsingissä (ensin Katajanokalla, myöhemmin Vuosaaressa). Valmet myi telakkansa vuonna 1984 Wärtsilä Oy:lle, joka yhdisti ne omien telakoidensa kanssa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:ksi. Tämä yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1989. Sen toimintaa jatkoi ensin Masa Yards Oy, sitten Kvaerner Masa-Yards Oy, Aker Yards Oy ja nykyään korealainen STX.

Telakkaryhmän myynnin yhteydessä Valmet osti Wärtsilältä paperin jälkikäsittelykoneita valmistavan, Järvenpäässä sijaitsevan konepajan. Konepajasta muodostettiin Valmetin oman paperikonevalmistuksen kanssa tytäryhtiö Valmet Paperikoneet Oy, joka osti Tampellan kartonkikoneiden valmistuksen vuonna 1992.

Valmetin asevalmistus (Tourulan tehdas) siirtyi vuonna 1986 Sako-Valmet Oy:lle, josta tuli myöhemmin Sako Oy. Yhtiön omistaa nykyään italialainen asevalmistaja Beretta.

Traktorien, metsäkoneiden ja kuljetusvälineiden valmistuksen Valmet myi vuonna 1994 Oy Sisu Auto Ab:lle, joka siirtyi vuonna 1997 Partek Oy:n omistukseen. Vuonna 2002 Kone Oyj osti Partek Oyj:n ja vuonna 2004 se myi Sisun suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle.

Valmet ja Rauma yhdistyvät Metsoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin ja Rauma Oy:n yhdistyessä Metso Oy:ksi vuonna 1999 paperikoneista tuli Metson yksi liiketoiminta-alue.

Vuonna 2000 Valmet (tuolloin osa Metsoa) osti Beloit Corporationin pehmopaperin- ja paperinvalmistusteknologian sekä sen Yhdysvaltojen ja Ranskan palvelutoiminnot.

Joulukuussa 2006 Valmet osti norjalaisen Aker Kvaerner ASA:n Pulping- ja Power -liiketoiminnot. Tämän hankinnan tarkoituksena oli parantaa yrityksen kykyä toimia sellu- ja paperiteollisuuden kokonaistoimittajana ja lisäksi vastata voimantuotannon ja biomassateknologioiden liiketoimintamahdollisuuksiin.

Vuoden 2009 lopussa Valmet osti Tamfelt Oyj:n, yhden maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista.

Valmet irtautuu Metsosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylimääräinen yhtiökokous päätti 1.10.2013 jakaa Metso Oyj:n kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi; Metsoksi ja Valmetiksi. 31.12.2013 tapahtuneen jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnat muodostavat uuden yhtiön, Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminnat muodostavat Metso Oyj:n.

Valmetin organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintalinjaan ja viiteen maantieteelliseen alueeseen. Liiketoimintalinjat ovat Palvelut, Sellu ja energia sekä Paperit. Maantieteelliset alueet ovat Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), Aasian ja Tyynenmeren alue sekä Kiina.

Valmetin tuotteet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintalinjaan, joita ovat Palvelut, Sellu ja energia sekä Paperit. Palvelut-liiketoimintalinjaan kuuluvat mm. tehdasparannukset, tela-ja verstaspalvelut, osat ja kudokset sekä elinkaaripalvelut. Sellu ja energia -liiketoimintalinja tarjoaa teknologiaa ja ratkaisuja sellun ja energian tuotantoon sekä biomassan jalostukseen. Paperit-liiketoimintalinja toimittaa kartonki-, pehmopaperi-ja paperikoneita ja laitteita sekä koneuudistuksia.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut-liiketoimintalinja tarjoaa palveluja ja ratkaisuja sellu-, paperi- ja energiantuotantoaloille sekä tietyille muille prosessiteollisuudenaloille. Tarjottavia palveluja ja ratkaisuja ovat muun muassa vara-, kulutus- ja vaihto-osat ja -laitteet, paperikonekudokset, suodatinkankaat, paperikoneiden telapalvelut, laitosparannukset, uudistukset ja tekniset muutokset ja asiantuntijapalvelut laitosten tehokkuuden ja toiminnan parantamiseksi sekä laitosten kunnossapidon ulkoistaminen. Palvelut-liiketoimintalinjan asiakkaat ovat pääasiassa sellu-, paperi- ja energia-aloilla toimivia yhtiöitä.

Sellu ja energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sellu ja energia -liiketoimintalinjan tuotteet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, jotka ovat sellun tuotanto, energiantuotanto ja biomassan muunnosteknologiat.

Valmet toimittaa kemiallisen ja mekaanisen massan tuotantoa varten erilaisia ratkaisuja joko kokonaisina sellulinjoina tai yksittäisinä koneina ja laitteina.Selluliiketoiminnan asiakkaita ovat mekaanisen ja kemiallisen massan tuottajat sekä kuitulevyteollisuudessa toimivat yhtiöt.

Valmetin tuotteisiin kuuluvat kattilat (biomassan, lajitellun jätteen, kierrätyspolttoaineen ja hiilen polttoon tarkoitetut leijukerroskattilat ja kattilalaitokset, modulaariset sähkö- ja lämpölaitokset sekä öljy- ja kaasukattilat), ympäristönsuojelujärjestelmät (sellu-, paperi- ja energiantuotantoaloilla käytettävät ilmanlaadun hallintajärjestelmät) ja uudistukset. Energialiiketoimintamme asiakkaita ovat kunnat, julkiset laitokset sekä energia-, prosessi-, sellu- ja paperiteollisuudessa toimivat yhtiöt. Päämarkkinat ovat tällä hetkellä Pohjoismaat ja muu EMEA. Energialiiketoiminta on tehnyt sopimuksia valikoivasti myös muilla alueilla.

Biomassaa voidaan muuntaa uusiutuvaksi energiaksi ja kierrätyskelpoisiksi tuotteiksi, kuten paperiksi, selluksi, kartongiksi ja pehmopaperiksi.

Paperit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet toimittaa kartonki-, pehmopaperi- ja paperikoneita ja -laitteita sekä koneuudistuksia kartonki-, pehmopaperi- ja paperiteollisuudelle. Paperit-liiketoimintalinjan asiakkaita ovat pääasiassa paperiyhtiöt sekä kartongin ja pehmopaperin tuottajat.

Valmetin historiasta tunnettuja tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin valmistama sähkömoottorijunayksikkö Sm1
Helsingin metron M100-juna
Valmetin valmistama Dr16-dieselveturi
Valmet L-90 Redigo -lentokone

Valmetin tuotteet olivat aseita ja laivoja lukuun ottamatta Suomen Neuvostoliiton sotakorvausten synnyttämän tietotaidon hedelmiä. Sotakorvausten jälkeen Valmet etsi vientituotteita. Länsimarkkinoille oli hyvin vaikea päästä, joten vientikohteita pyrittiin löytämään Neuvostoliitosta, Etelä-Amerikasta, Afrikasta jne.

Kiskokalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin lentokoneteollisuus kehittyi Valtion lentokonetehtaan perustalta. Valmet suunnitteli Valmet L-70 Vinka- ja Valmet L-90 Redigo -koneet ja valmisti niitä sarjatuotantona. Valmetin suunnittelemia koneita olivat myös Tuuli III ja L-89 Turbovinha. Lisenssillä Valmet valmisti muun muassa Fouga Magister, Saab Draken sekä BAe Hawk -koneita.

Valmetin lentokoneteollisuuden toimintaa jatkoi ensin Patria Finavitec Oy, myöhemmin Patria-konserniin kuuluva Patria Aviation Oy.

Saab-Valmet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet ja Saab perustivat yhtiön Saab-Valmet vuonna 1968, joka rakensi Uuteenkaupunkiin henkilöautotehtaan. Tehtaassa valmistettiin lisenssillä valtaosin Saab-henkilöautoja. Nykyään tehdas on Valmet Automotive.

Paperikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paperikoneiden valmistustekniikan kehittivät entisellä Rautpohjan tykkitehtaalla Uolevi Konttinen (myöhemmin Oulun yliopiston konetekniikan professori), lujuuslaskentainsinööri Olavi Miekk-oja ja eräs teknikko. Perustana oli tehtaan kyky työstää metallia. Siirtyminen tykkien porauksesta paperikoneiden osien valmistukseen kävi Valmetilta helpommin kuin tuotantosuunnan muuttaminen monella muulla asetehtaalla. Ensimmäiset kaksi paperikonetta toimitettiin Metalexportille Puolaan vuonna 1953. Vuonna 1969 tehtiin ns. TVW-sopimus Tampellan, Valmetin ja Wärtsilän kesken. Sopimuksen mukaan paperi- ja kartonkikoneiden valmistus jaettiin yritysten kesken koneiden valmistamien lopputuotteiden perusteella. Puhekielessä tehtaiden pitkäaikaista tuotannonjakosopimusta kutsuttiin YYA-sopimukseksi Suomen ja Neuvostoliiton välisen, 1948 solmitun, valtiosopimuksen mukaan.

Valmet keskittyi sopimuksen mukaisesti sanomalehti-, aikakauslehti- ja säkkipaperikoneisiin. Yritykset muodostivat lisäksi yhteisen TVW-markkinointiorganisaation.

Metso Paperilla on Kiinassa Xi'anin kaupungissa Metso Paper Technology (Xi'an) Co. Ltd. -yhteisyritys kiinalaisen kumppanin kanssa.[4]

Valmet-paperikoneita Suomessa:

Maa- ja metsätalouskoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Valmet (traktori)

Valmet valmisti traktoreita ensin kotimarkkinoille. 1960-luvun alussa Valmet rakensi Suomen valtion vientituella traktoritehtaan Brasiliaan ja myöhemmin kehitysapuna traktoritehtaan Tansaniaan. Valmet otti Volvo BM:n traktorituotannon hallintaansa 1980-luvulla. Traktorien valmistuksen Valmet myi 1994 Oy Sisu Auto Ab:lle, joka siirtyi Partek Oy:n omistukseen 1997. Partek sulautettiin 2002 Kone Oyj:hin, joka myi traktorien valmistuksen monikansalliselle AGCO Corporationille. Tämä yhtiö jatkaa traktorien valmistusta Äänekosken Suolahdessa sijaitsevalla tehtaalla. Tuotemerkiksi tuli vuonna 2001 Valtra, joka oli alun perin Valmetin valmistamien työkoneiden nimi.

  • Metsäkoneet - Valmetin metsäkoneet siirtyivät traktoreiden tavoin Sisu Autolle, sitten Partekille ja Kone Oyj:lle, joka myi metsäkoneiden valmistuksen vuonna 2003 japanilaiselle Komatsulle. Sen ruotsalainen tytäryhtiö Komatsu Forest valmistaa metsäkoneita Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, mutta vuoden 2011 alussa valmistus Valmet-tuotemerkillä päättyi.

Instrumentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heilurikäyttöinen lyövä Valmet-seinäkello

Talonrakennuksen laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiukaat
  • Huippuimurit
  • Teollisuushissit
  • Henkilöhissit. Valmet aloitti hissien valmistuksen vuonna 1953 ja valmisti alussa itsenäisesti noin 150 hissiä. Valmet teki hissejä yhteistyössä sveitsiläisen Schlieren-yhtiön kanssa nimellä Valmet-Schlieren vuosina 1959–1980 ja sen jälkeen itsenäisenä valmistajana vuoteen 1986. Yhteistyön aikana Suomeen myytyjen hissien osat valmistettiin Tampereella Valmetin lentokonetehtaalla.Yhdysvaltalainen Otis-hissiyhtiö osti suurimman osan Valmetista vuonna 1986. Otis omisti syntyneestä Valmet Otis-yhtiöstä 70 % ja Valmet 30 %. Vuonna 1992 Valmet luopui osakkeistaan.

Aseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet Orava -pienoiskivääri

Muita tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valmet valmisti Terhi-perämoottoreita Jyskän tehtaalla vuosina 1959–1979 tehoalueella 3–50 hevosvoimaa.
  • Moottorikelkat - Valmet valmisti 1970- ja 1980-luvuilla Lynx-, Terhi- ja Winha-moottorikelkkoja
  • Eräkeitin - Valmet valmisti bensiinikäyttösiä retkikeittimiä 1950-luvulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]