Valmet

Valmet Orava -pienoiskivääri

Valmet Oy oli suomalainen vuonna 1946 perustettu konepajateollisuutta ja laivanrakennusta harjoittanut valtionyhtiö, joka vuonna 1999 sulautettiin Rauma Oy:n kanssa Metso Oyj:ksi. Nimi Valmet johdettiin Valtion Metallitehtaiden alkukirjaimista.

Synty jatkosodan jälkeen

Valmet 20 -traktori

Valmet-yhtiö syntyi, kun syksyllä 1944 valtion asetehtaat siirrettiin puolustusministeriöltä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Pelättiin, että Neuvostoliitto laskee aseteollisuudenkin työvoiman asevoimien vahvuuteen, jota Moskovan välirauhansopimus rajoitti merkittävästi. Eduskunta toimi nopeasti tehdessään tämän päätöksen.

Asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa.

Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy.

Yhtiön eri tehtaat, jotka olivat valmistaneet mm. sota-aluksia, lentokoneita ja tykkejä, etsivät uusia omia osaamisalueitaan vuosikausia. Tykkitehtaan muuntuminen paperikonetehtaaksi oli onnistunut muutos, mutta silläkin oli vaikeuksia päästä länsimarkkinoille niiden tuonnin esteiden vuoksi. Telakkateollisuutta verrattiin aina - negatiivisesti - Wärtsilään. Lentokoneteollisuus ylläpidettiin kansallisen turvallisuuden perusteella, mutta oli tappiollinen. Se oli 1940-luvun Valmetin vahva tuotekehittäjä kehittäen sotakorvaustuotteiksi mm. satamien lukkitrukin. Koko monialakonserni etsi uusia toimialoja, mm. autoteollisuus ja instrumentointi, kymmeniä vuosia. Mm. autoteollisuutena Valmet toi Suomen teollisuuteen modernin tuotannon laadunvalvontatekniikan. Sen johtamiseen ja päätöksiin liittyi voimakkaasti kansallinen politiikka.

Valtionyhtiön yksityistäminen 1980-luvulta lähtien

Valmetin valmistama RK 62 -rynnäkkökivääri

Valmetin laivateollisuudella oli telakat Turussa ja Helsingissä (ensin Katajanokalla, myöhemmin Vuosaaressa). Valmet myi telakkansa vuonna 1984 Wärtsilä Oy:lle, joka yhdisti ne omien telakoidensa kanssa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:ksi. Tämä yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1989. Sen toimintaa jatkoi ensin Masa Yards Oy, sitten Kvaerner Masa-Yards Oy, Aker Yards Oy ja nykyään korealainen STX.

Telakkaryhmän myynnin yhteydessä Valmet osti Wärtsilältä paperin jälkikäsittelykoneita valmistavan, Järvenpäässä sijaitsevan konepajan. Konepajasta muodostettiin Valmetin oman paperikonevalmistuksen kanssa tytäryhtiö Valmet Paperikoneet Oy, joka osti Tampellan kartonkikoneiden valmistuksen vuonna 1992. Valmetin ja Rauma Oy:n yhdistyessä Metso Oy:ksi vuonna 1999 paperikoneista tuli Metson yksi liiketoiminta-alue.

Traktorien, metsäkoneiden ja kuljetusvälineiden valmistuksen Valmet myi vuonna 1994 Oy Sisu Auto Ab:lle, joka siirtyi vuonna 1997 Partek Oy:n omistukseen. Vuonna 2002 Kone Oyj osti Partek Oyj:n ja vuonna 2004 se myi Sisun suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle.

Valmetin asevalmistus (Tourulan tehdas) siirtyi vuonna 1986 Sako-Valmet Oy:lle, josta tuli myöhemmin Sako Oy. Yhtiön omistaa nykyään italialainen asevalmistaja Beretta.

Tunnettuja Valmetin tuotteita

Valmetin valmistama sähkömoottorijunayksikkö Sm1

Helsingin metron M100-juna

Valmetin valmistama Dr16-dieselveturi

Valmet L-90 Redigo -lentokone

Valmetin tuotteet olivat aseita ja laivoja lukuun ottamatta Suomen Neuvostoliiton sotakorvausten synnyttämän tietotaidon hedelmiä. Sotakorvausten jälkeen Valmet etsi vientituotteita. Länsimarkkinoille oli hyvin vaikea päästä, joten vientikohteita pyrittiin löytämään Neuvostoliitosta, Etelä-Amerikasta, Afrikasta jne.

Kiskokalusto

• Dieselveturit - Valmet valmisti, aluksi yhteistyössä Lokomon ja Tampellan kanssa ensin sotakorvausvetureita Neuvostoliittoon ja sitten VR:lle lukuisia veturisarjoja (mm. Dv12, Dr12, Dr16).
• Teräskoriset ns. siniset matkustajavaunut (mm. Cmc, Rt, Pot, Nom)
• Dieselmoottorijunat ja kiskobussit (Dm3 ja Dm4, Dm6 ja Dm7, Dm8, Dm9)
• Sähkömoottorijunat - Valmet valmisti yhdessä Strömbergin kanssa VR:lle Sm1- ja Sm2-sähkömoottorijunat sekä Helsingin metron ensimmäisen sukupolven M100-sähkömoottorijunat.
• Raitiovaunut - Valmet valmisti yhdessä Strömbergin kanssa nivelraitiovaunuja HKL:lle vuosina 1973 – 1975 ja 1983 – 1987.x

Lentokoneet

Valmetin lentokoneteollisuus kehittyi Valtion lentokonetehtaan perustalta. Valmet suunnitteli Valmet L-70 Vinka- ja Valmet L-90 Redigo -koneet ja valmisti niitä sarjatuotantona. Valmetin suunnittelemia koneita olivat myös Tuuli III ja L-89 Turbovinha. Lisenssillä Valmet valmisti muun muassa Fouga Magister, Saab Draken sekä BAe Hawk -koneita.

Valmetin lentokoneteollisuuden toimintaa jatkoi ensin Patria Finavitec Oy, myöhemmin Patria-konserniin kuuluva Patria Aviation Oy.

Saab-Valmet

Valmet ja Saab perustivat yhtiön Saab-Valmet vuonna 1968, joka rakensi Uuteenkaupunkiin henkilöauto tehtaan. Tehtaassa valmistettiin lisenssillä valtaosin Saab-henkilöautoja. Nykyään tehdas on Valmet Automotive.

Paperikoneet

Paperikoneiden valmistustekniikan kehittivät entisellä Rautpohjan tykkitehtaalla Uolevi Konttinen (myöhemmin Oulun yliopiston konetekniikan professori), lujuuslaskentainsinööri Olavi Miekk-oja ja eräs teknikko. Perustana oli tehtaan kyky työstää metallia. Siirtyminen tykkien porauksesta paperikoneiden osien valmistukseen kävi Valmetilta helpommin kuin tuotantosuunnan muuttaminen monella muulla asetehtaalla. Ensimmäiset kaksi paperikonetta toimitettiin Metalexportille Puolaan vuonna 1953. Vuonna 1969 tehtiin ns. TVW-sopimus Tampellan, Valmetin ja Wärtsilän kesken. Sopimuksen mukaan paperi- ja kartonkikoneiden valmistus jaettiin yritysten kesken koneiden valmistamien lopputuotteiden perusteella. Puhekielessä tehtaiden pitkäaikaista tuotannonjakosopimusta kutsuttiin YYA-sopimukseksi Suomen ja Neuvostoliiton välisen, 1948 solmitun, valtiosopimuksen mukaan.

Valmet keskittyi sopimuksen mukaisesti sanomalehti-, aikakauslehti- ja säkkipaperikoneisiin. Yritykset muodostivat lisäksi yhteisen TVW-markkinointiorganisaation.

Metso Paperilla on Kiinassa Xi'anin kaupungissa Metso Paper Technology (Xi'an) Co. Ltd. -yhteisyritys kiinalaisen kumppanin kanssa.

Valmet-paperikoneita Suomessa:

• Simpeleen paperitehdas, PK1, Ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone (käyntiaika: 1954-2010)
• Kankaan paperitehdas, PK4 "Kankaan Anna", Käynnistysvuosi: 1974
• Kirkniemen paperitehdas, PK3 "Galerie Queen", Käynnistysvuosi: 1996
• Anjalan paperitehdas, PK3, Käynnistysvuosi: 1983
• Oulun paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1991
• Oulun paperitehdas, PK7, Käynnistysvuosi: 1997
• Summan paperitehdas, PK3, Toiminnassa vuosina: 1972-2008
• Varkauden paperitehdas, PK 4, Käynnistysvuosi: 1977
• Jämsänkosken paperitehdas, PK5, Käynnistysvuosi: 1981
• Jämsänkosken paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1992
• Kaipolan paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1987
• Kaipolan paperitehdas, PK7, Käynnistysvuosi: 1989
• Kajaanin paperitehdas, PK2, Käynnistysvuosi: 1963 PYSÄYTYS 2009 (UPM purki kaikki koneet)
• Kajaanin paperitehdas, PK3, Käynnistysvuosi: 1971 PYSÄYTYS 2009
• Kajaanin paperitehdas, PK4, Käynnistysvuosi: 1982 PYSÄYTYS 2009
• Kaukaan paperitehdas, PK1, Käynnistysvuosi: 1975
• Kaukaan paperitehdas, PK2, Käynnistysvuosi: 1981
• Kymin paperitehdas, PK 8, Käynnistysvuosi: 1983
• Kymin paperitehdas, PK 9, Käynnistysvuosi: 1988
• Rauman paperitehdas, PK3, Käynnistysvuosi: 1980
• Rauman paperitehdas, PK4, Käynnistysvuosi: 1998
• Tervasaaren paperitehdas, PK 7, Käynnistysvuosi: 1986
• Tervasaaren paperitehdas, PK 8, Käynnistysvuosi: 1996
• Äänekosken paperitehdas, PK 2, Käynnistysvuosi: 1987

Maa- ja metsätalouskoneet

• Traktorit

Pääartikkeli: Valmet (traktori)

Valmet valmisti traktoreita ensin kotimarkkinoille. 1960-luvun alussa Valmet rakensi Suomen valtion vientituella traktoritehtaan Brasiliaan ja myöhemmin kehitysapuna traktoritehtaan Tansaniaan. Valmet otti Volvo BM:n traktorituotannon hallintaansa 1980-luvulla. Traktorien valmistuksen Valmet myi 1994 Oy Sisu Auto Ab:lle, joka siirtyi Partek Oy:n omistukseen 1997. Partek sulautettiin 2002 Kone Oyj:hin, joka myi traktorien valmistuksen monikansalliselle AGCO Corporationille. Tämä yhtiö jatkaa traktorien valmistusta Äänekosken Suolahdessa sijaitsevalla tehtaalla. Tuotemerkiksi tuli vuonna 2001 Valtra, joka oli alun perin Valmetin valmistamien työkoneiden nimi.

• Metsäkoneet - Valmetin metsäkoneet siirtyivät traktoreiden tavoin Sisu Autolle, sitten Partekille ja Kone Oyj:lle, joka myi metsäkoneiden valmistuksen vuonna 2003 japanilaiselle Komatsulle. Sen ruotsalainen tytäryhtiö Komatsu Forest valmistaa metsäkoneita Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, mutta vuoden 2011 alussa valmistus Valmet-tuotemerkillä päättyi.

Instrumentit

Heilurikäyttöinen lyövä Valmet-seinäkello

• Saunan lämpömittarit
• Sähkömittarit, yhtiöitettiin myöhemmin Enermet Oy:ksi, nykyisin osa Landis+Gyr-konsernia.
• Valmet-merkkiset seinäkellot 1950 ja -60-luvuilla. Kelloista oli tuotannossa 10 eri variaatiota, mm. Matti ja Jussi.

Talonrakennuksen laitteet

• Kiukaat
• Huippuimurit
• Teollisuushissit
• Henkilöhissit. Valmet aloitti hissien valmistuksen vuonna 1953 ja valmisti alussa itsenäisesti noin 150 hissiä. Valmet teki hissejä yhteistyössä itävaltalaisen Schlieren-yhtiön kanssa nimellä Valmet-Schlieren vuosina 1959-1980 ja sen jälkeen itsenäisenä valmistajana vuoteen 1986. Yhteistyön aikana Suomeen myytyjen hissien osat valmistettiin Tampereella Valmetin lentokonetehtaalla.Yhdysvaltalainen Otis -hissiyhtiö osti suurimman osan Valmetista vuonna 1986.Otis omisti syntyneestä Valmet Otis-yhtiöstä 70% ja Valmet 30%. Vuonna 1992 Valmet luopui osakkeistaan.

Aseet

• Jalkaväen sotilasaseet, esimerkiksi Valmet Rk 62-, Rk 76-, M82-, Rk 95 TP-rynnäkkökiväärit sekä TAK 75 ja 85 -tarkka-ampujan kiväärit.
• Metsästys- ja urheiluaseet, esimerkiksi Suomen Leijona, Valmet Erä ja Valmet Orava -pienoiskiväärit, Valmet Leijona, Valmet 112, Valmet 212, Valmet 312 ja Valmet 412 -haulikot sekä RK 62:een perustuva itselataava kivääri Valmet Petra.

Muita tuotteita

• Valmet valmisti Terhi-perämoottoreita Jyskän tehtaalla vuosina 1959-1979 tehoalueella 3-50hp.
• Moottorikelkat - Valmet valmisti 1970- ja 1980-luvuilla Lynx-, Terhi ja Winha-moottorikelkkoja

Lähteet

• [Valmetin hissihistoria. http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/31102011.html]
• Björklund, Nils G.: Valmet: Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Jyväskylä: Gummerus, 1990. ISBN 952-90-2552-1.

Aiheesta muualla

• Valmet-talli