Stora Enso

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stora Enso Oyj

StoreEnso Logo.png

Tunnuslause rethink.
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: STEAV
OMXH: STERV
OMXS: STE A
OMXS: STE R
Markkina-arvo 6,1 mrd. € (31.12.10)[1]
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Jouko Karvinen
Kotipaikka Suomen lippu Helsinki, Suomi
Toimiala Metsäteollisuus
Tuotteet paino- ja hienopaperit, pakkauskartongit, puutuotteet
Liikevaihto Laskua 10 814,8 milj. (2012)[2]
Liikevoitto Laskua 689,0 milj. (2012)[2]
Henkilökuntaa Nousua 28 777 (2012)[2]
Kotisivu www.storaenso.com

Stora Enso Oyj[3] on ruotsalais-suomalainen metsäteollisuusyritys, joka syntyi ruotsalaisen STORA AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) ja suomalaisen Enso Oyj:n yhdistyessä vuonna 1998. Stora Enso oli vuonna 2007 Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin metsäteollisuusyhtiö sekä maailman suurin paperin- ja kartonginvalmistaja.lähde?

Stora Ensolla on tuotantolaitoksia 18 maassa. Yhtiön suurimmat tehtaat ovat Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, ja Ranskassa. Heinäkuussa 2007 uutisoitiin Stora Enson suunnittelevan uutta paperi- ja sellutehdasta myös Venäjälle Nižni Novgorodiin[4] Suurimpien suomalaisten tuotantolaitosten sijaintipaikat ovat Imatra, Oulu, Kemi, Anjalankoski, Varkaus, Heinola, Sunila ja Joensuun Uimaharju. Vuonna 2005 Stora Enson ja brasilialaisen Aracruz Celulose S.A:n yhteisesti omistamalle Veracel-yhtiölle valmistui Brasiliaan maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, jonka tuotantokyky on 900 000 tonnia valkaistua sellua vuodessa. Tehdas käyttää raaka-aineena eukalyptus-puuta.

Stora Enson pääkonttori on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema entinen Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttori Helsingissä Katajanokalla. Se otettiin käyttöön vuonna 1961.[5] Pääkonttorin tieltä purettiin vuonna 1960 Theodor Höijerin suunnittelema Norrménin talo.[6]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut maaliskuusta 2007 lähtien diplomi-insinööri Jouko Karvinen. Stora Enso on viimeaikoina joutunut useiden mediakohujen kohteeksi kehitysmaissa harjoittamansa toiminnan takia. Stora Enso onkin pyrkinyt uudelleenrakentamaan mainettaan painottaen julkisissa kannanotoissaan ympäristökysymyksiä ja yritysvastuuta.

20. toukokuuta 2012 ruotsin kanava SVT 2 arvosteli dokumentissaan Stora Ensoa yhteistyöstä kiinalaisen hallinnon kanssa ja paikalliselle väestölle tärkeiden metsien tuhoamisesta.

Maaliskuussa 2014 uutisoitiin ruotsalaisen TV4-kanavan Kalla Fakta-ohjelmassa Stora-Enson myöntäneen hyödyntäneensä alihankkijoidensa kautta lapsityövoimaa.

Stora Enson tehdas Oulussa.
Stora Enson pääkonttori Helsingin Katajanokalla. Arkkitehti Alvar Aalto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enson selluloosatehdas Joensuun Uimaharjussa.

Stora Ensolla on pitkä historia – sen toisen edeltäjäyhtiön STORA AB:n juuret ulottuvat yli tuhannen vuoden päähän, jolloin Keski-Ruotsissa, Falunissa alkoi kuparin louhinta. Ensimmäinen asiakirja siellä toimineen kaivosyhtiön osakeannista on vuodelta 1288. Vuonna 1347 yhtiö virallistettiin Ruotsin kuninkaan toimesta, jolloin sille valittiin kaivosmiehistä koostuva neuvosto ja se sai nimen Kopparberg. Teollisen vallankumouksen aikana tuotanto keskittyi raudan jalostamiseen. Vuosien saatossa yhtiön toiminta laajeni myös energian, sahaukseen, sellun, ja paperin tuotantoon. Vuonna 1862 yhtiön toiminnot yhdistettiin yhdeksi yhtiöksi ja sen nimeksi tuli Stora Kopparbergs Bergslags, josta tuli osakeyhtiö vuonna 1888. Merkittävä muutos yhtiön toiminnassa tapahtui vuonna 1978, jolloin rauta- ja terästeollisuudesta luovuttiin ja toiminta keskitettiin energia- ja metsäteollisuuteen.

Vuonna 1987 Enso-Gutzeit Oy osti Varkauden metsäteollisuuden A. Ahlström Osakeyhtiöltä. Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n fuusiolla vuonna 1996 luotiin Euroopan suurimpiin kuuluva, integroitunut metsäyhtiö Enso Oy. Vuonna 1998 Enso Oy ja STORA AB fuusioitiin ja syntyi paperiteollisuusyhtiö Stora Enso Oyj.[7]

Toiminnan painopisteen muutokset 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Pohjois-Amerikan harharetki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enso osti yhdysvaltalaisen Consolidated Papersin 4,9 miljardilla eurolla keväällä 2000. Kaupan piti olla vahva päänavaus Pohjois-Amerikan markkinoille. Pian kuitenkin paljastui markkinoiden ylikapasiteetti, ja Stora Enson maksama hinta osoittautui vahvasti ylimitoitetuksi. Vetäytyessään markkinoilta Stora Enso myi syyskuussa 2007 tehtaat yhdysvaltalaiselle NewPage-yhtiölle, joka on Cerberus Capitalin tytäryhtiö. Kauppahinta oli 1,8 miljardia euroa. Kauppaan sisältyi seitsemän tuotantolaitosta Yhdysvalloissa ja yksi Kanadassa.[8]

Saneerausohjelma Pohjoismaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Stora Enso ilmoitti lokakuussa 2007 sulkevansa Summan paperitehtaan Haminassa sekä lopettavansa selluntuotannon Kemijärvellä ja Norrsundetissa Ruotsissa. Lisäksi yhtiö ilmoitti pysäyttävänsä yhden paperikoneen Anjalankoskella.[9]

Ruukki Group tarjoutui ostamaan Kemijärven tehtaan joulukuussa 2007 sellun ja bioenergian tuotantoon.[10] Stora Enso hylkäsi Ruukin tarjouksen, koska se ei halunnut kilpailijoita, jotka voisivat häiritä sen puunhankintaa. Stora Enson sai ostotarjouksen myös saneerausohjelmaan kuuluvasta Norrsundetin sellutehtaasta Ruotsissa.[11] Kemijärvelle tehtaan tiloihin tuli lopulta Stora Enson ja valtion tukemana noin 100 henkeä työllistävä Arktos Groupi Oy:n (alkujaan Anaika Group) konepaja ja liimapalkkitehdas. Summan tehtaan osti 40 miljoonalla eurolla Google.

Stora Enso päätti laittaa Kotkan paperitehtaan myyntiin 25. lokakuuta 2007, koska tehtaalla tarvittaisiin suuria investointeja, joita Stora Enso ei ollut halukas toteuttamaan ja tehtaan tuotteet eivät kuuluneet yhtiön ydinliiketoimintoihin. Kotkan paperitehdas myytiin 1. heinäkuuta 2010 amerikkalaiselle OpenGate Capital -sijoitusyhtiölle. Kauppaan kuului Kotkan tehtaan lisäksi StoraEnson laminaattipaperitoiminnot Malesiassa, sekä Tainionkosken laminaattipaperikone Imatralla.

Imatran tehtaalla ilmoitettiin suljettavan kartonkilinja vuoteen 2010 mennessä sekä suuria supistuksia tulevan myös Varkauden ja Enon yksikköihin, mikä tietää yli 500 työpaikan menetystä Suomessa.[12]

Stora Enson tehtaat Varkauden keskustassa.

Kemijärven selluloosatehtaan, Summan paperitehtaan ja Anjalankosken paperikoneen lakkauttaminen oli osa Stora Enson kannattavuuden lisäämistä yli 10%:iin, mihin liittyy ensisijaisesti aikakauslehtipaperin tuotannon supistaminen Euroopan unionissa. Seurauksena on myös se, että aikakauslehtipaperin raaka-aineen tarve supistuu.

Alun perin Stora Enso ilmoitti, että lakkauttamisten seurauksena henkilökunta vähenee runsaat tuhat, mutta 17.1.2008 MTV3:n uutisten mukaan vähennykset jäävät 985 henkilöön. Haminan Summassa työpaikat vähenevät 450:llä, Kemijärven selluloosatehtaalla 214, Anjalan paperitehtaalta 170, Kymenlaakson palveluista 122 sekä Stora Enson pääkonttorista Helsingistä 29. Määräaikaisia työsuhteita päättyy uusimatta 170, 255 henkilöä pääsee eläkejärjestelyjen piiriin sekä 560:lle uudelleen koulutusta.

Kemijärven selluloosatehtaan ja Summan paperitehtaan lakkauttaminen kuuluu Stora Enson Suomen sopeutustoimenpiteisiin. Ruotsista lakkautettiin latvialaisella puulla käynyt Norrsundetin selluloosatehdas. Selluloosatehtaan ja paperitehtaan lakkauttamista perustellaan sillä, että 1/5 paperi- ja kartonkitehtaiden käyttämästä puukuidusta tulee Venäjältä eikä uusien Venäjän puutullien vuoksi tuonti ole enää kannattavaa. Kemijärven selluloosatehtaan käyttämää puuta Itä-Lapista käytettäisiin Stora Enson Oulun ja Veitsiluodon tehtailla.

Bioenergiapanostukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saneerausohjelman vastapainona Stora Enso on investoinut muun muassa Varkaudessa bioenergiaan.[13] Stora Enso ja Neste Oil ovat rakentaneet paikkakunnalle biopolttoaineiden koelaitoksen, jolla kehitetään liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa hakkuutähteistä.[13]

Etelä-Amerikan suurinvestoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enso on tehnyt 2000-luvulla Etelä-Amerikassa useita mittavia maa- ja puuviljelmäostoja sekä sellutehdasinvestoinnin yhteisyritys Veracelin kautta.[14][15] Etelä-Amerikassa yritys on kohdannut monia uudenlaisia ongelmia, erityisesti maakiistoihin liittyen.[14] Stora Enso on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmia avoimen vuoropuhelun kautta kriitikoidensa kanssa. [15] Länsimaiset ympäristöjärjestöt kuten WWF ovat vaatineet lähinnä huolehtimaan paikallisista ympäristöasioista sekä työoloista. [16]

Brasilia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Stora Ensolla on Brasiliassa Aracruzin kanssa yhteistehdas Veracel. Sekä Aracruz että Veracel ovat olleet 2000-luvulla otsikoissa monien erilaisten kiistojen myötä.[14] Yhtiöiden on väitetty rikkovan muun muassa työaikalakeja ja ympäristönormeja. Stora Enson mukaan Veracel on toiminut kaikkien Brasilian lakien ja asetusten mukaan. [17]

Veracel on myös saanut tunnustusta ainutlaatuisesta puuviljelmäkonseptistaan. Veracel on esimerkiksi mukana WWF:n ”uuden sukupolven plantaasit” -projektissa jonka päämääränä on tunnistaa ja edistää parhaita toimintatapoja plantaaseihin liittyen. Vain puolet Veracelin hankituista maa-alueista käytetään eukalyptuksen tuotantoon ja loput maa-alueista käytetään alkuperäiskasvillisuuden suojeluun ja ennallistamiseen. [18] Veracelin puuviljelmät on myös sertifioitu FSC-standardin mukaan, joka varmistaa, että puuviljelmien hoidossa on otettu huomioon ympäristönsuojelu ja paikallisen väestön edut. [19][20]

Uruguay[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2009 Stora Enson ja chileläinen Araucon kerrottiin ostavan Uruguaysta metsää yli 100 000 hehtaaria. Myyjänä on espanjalainen Grupo ENCE. Kaupan arvo on noin 250 miljoonaa euroa, josta Stora Enson osuus on puolet. Kaupalla turvataan raaka-aine yhtiöiden Uruguayhyn suunnittelemalle sellutehtaalle, josta ei kuitenkaan ole vielä rakentamispäätöstä. Maakaupan myötä Stora Ensosta ja Araucosta tulee yhdessä Uruguayn suurin yksityinen maanomistaja ja yksi suurimmista puuviljelmien omistajista.[21]

Liiketoiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enson liiketoiminta on keväästä 2009 lähtien järjestetty neljään alueeseen[22]:

Osakkuusyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enson omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat osakkeenomistajat[23]:

  1. Foundation Asset Management: 10,1 % osakkeista ja 27,2 % äänistä (Wallenberg-säätiöiden omistama yhtiö)
  2. Solidium: 12,3 % osakkeista ja 25,1 % äänistä (Suomen valtion omistama yhtiö)
  3. Kansaneläkelaitos: 3,4 % osakkeista ja 10,1 % äänistä
  4. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma: 2,0 % osakkeista ja 6,5 % äänistä
  5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen: 2,5 % osakkeista ja 2,2 % äänistä
  6. MP-yhtiöt (Werner von Seydlitz): 0,8 % osakkeista ja 1,6 % äänistä

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puheenjohtaja: Gunnar Brock (jäsen maaliskuusta 2005 alkaen)
  • Varapuheenjohtaja: Juha Rantanen (jäsen maaliskuusta 2008 alkaen)

Jäsenet:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rethink: Stora Enso 2010, Tiedot & luvut, s. 2
  2. a b c Tasekirja 31.12.2012 (PDF) Stora Enso. Viitattu 5.2.2014.
  3. Stora Enso Oyj YTJ – Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto. Viitattu 16.8.2009.
  4. Helsingin Sanomat 17.7.2007. Talous
  5. Stora Enso myy pääkonttorinsa, Arvopaperi, 9.6.2008
  6. http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=15992
  7. Organisational_history/Stora_Kopparbergs_Bergslags/Stora_Kopparbergs_Bergslags/The_early_days_of_copper_mining Stora Enso History: The early days of copper mining Stora Enso. Viitattu 3.1.2008.
  8. Helsingin Sanomat 22.9.2007
  9. Helsingin Sanomat 26.10.2007
  10. Ruukki Group tarjoutui ostamaan Kemijärven tehtaan, Stora Enso pitää kiinni sellunteon lopetuksesta, Helsingin Sanomat 21.12.2007
  11. Stora Enso hylkäsi Ruukin tarjouksen Kemijärven lakkautettavasta sellutehtaasta, Karvinen: biopolttoainetta ei kannata valmistaa Kemijärvellä Helsingin Sanomat 22.12.2007 B11
  12. YLE Uutiset 10.9.2008
  13. a b Stora Enson tiedote 11.6.2009. Viitattu 27.10.2009.
  14. a b c Pakkasvirta, Jussi: Sellutehdas Etelä-Amerikassa on osa uudenlaista agrobisnestä (pdf) (vieraskynä) Helsingin Sanomat. 29.9.2007. Viitattu 18.5.2009.
  15. a b Mäkitalo, Joni: Stora Enson maakaupat etenevät Brasiliassa ja Uruguayssa Turun Sanomat. 6.5.2006. Viitattu 18.5.2009.
  16. Suomalaisilla paperijäteillä kasvava vastuu trooppisten metsien kestävästä käytöstä 25.3.2008. WWF. Viitattu 18.5.2009.
  17. Lähteenmäki, Pekka: Stora Enso ihmettelee Veracel-tuomiota Talouselämä. 14.7.2008. Viitattu 18.5.2009.
  18. Stora Enso: Restoring rainforest in Brazil Stora Enso Sustainability News. 28.4.2009. Viitattu 17.6.2009.
  19. Stora Enso: Lehdistötiedote: FSC sertifikaatti Stora Enson yhteisyritys Veracelin puuviljelmille 17.3.2008. Stora Enso. Viitattu 17.6.2009.
  20. Suomalaisilla paperijäteillä kasvava vastuu trooppisten metsien kestävästä käytöstä 25.3.2008. WWF. Viitattu 18.5.2009.
  21. Stora Enso kaavailee megainvestointia Uruguayhin Kauppalehti. 18.5.2009. Viitattu 18.5.2009.
  22. Stora Enso ottaa askeleen kohti entistä keskittyneempää, tehokkaampaa ja ketterämpää yhtiötä 23.4.2009. Stora Enso. Viitattu 11.4.2010.
  23. Major shareholders as of 28 February 2010 StoraEnso. Viitattu 6.3.2010.
  24. Board members Stora Enso. Viitattu 11.4.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]