Kehärata

Kehärata

Perustiedot
Reitti	Tikkurila–Vantaankoski
Rakennettu	2009–edelleen rakenteilla
Avattu	2015 (tavoite)
Tekniset tiedot
Pituus	18 km
Raiteiden lkm	2
Raideleveys	1524 mm
Sähköistys	2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Tikkurila–Vantaankoski
Ohjauskeskus	Helsinki
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
Tikkurila–Vantaankoski Km       Lyh.   Liikennepaikat  Helsinkiin Vks Vantaankoski Kehä III:n ylitys Veh Vehkala Pet Petas (asemavaraus)  Klaukkalaan (suunnitteilla) Valtatie 3:n alitus Ktö Kivistö Lpk Lapinkylä (asemavaraus) Rsm Ruusumäki Vantaanjoki Vkl Viinikkala (asemavaraus) Puo Puolukkasuo Avp Aviapolis Vms Virkamies Len Lentoasema Rs Ruskeasanta (asemavaraus) Lnä Leinelä Aso Asola Hvk Havukoski  Riihimäelle Hkh Hiekkaharju Tkl Tikkurila  Helsinkiin Merkkien selitykset

Kehäradan työmaata Vantaankosken asemalla.

Kehärata (ruots. Ringbanan, aiemmin Marja-rata) on rakenteilla oleva poikittainen rautatieyhteys pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Radalla on tarkoitus liikennöidä Stadlerin valmistamilla Sm5- eli FLIRT-kaupunkijunilla.

Valmistuessaan vuoden 2015 puolivälissä radan pääasiallinen tarkoitus on toimia paikallisliikenteen väylänä osana kaupunkirataa. Lisäetuna saadaan raideyhteys kaukojunista lentoasemalle Tikkurilan kautta.

Noin 18 kilometriä pitkä rata kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman ali kahdeksan kilometriä pitkässä tunnelissa. Asolan jälkeen rata liittyy päärataan Koivukylän ja Hiekkaharjun välillä ja jatkaa Tikkurilaan. Asemia rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa viisi: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä ja Vehkala, joista tunneliasemia on kaksi, Aviapolis ja Lentoasema. Lisäksi rataosuudella on kolme asemavarausta: Petas ja tunneliasemat Viinikkala ja Ruskeasanta. Näiden tunneliasemien toteuttamiseen myöhemmin on varauduttu tunnelia louhittaessa.

Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke.

Rakentaminen

Alkuperäinen nimi "Marja-rata" oli lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tammikuussa 2005, että uuden radan viralliseksi nimeksi tulee Kehärata. Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.

Kehäratahanke eteni rakennussuunnitteluvaiheeseen syyskuussa 2008. Radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta 2009, ja rakennustyöt alkoivat 13.5.2009 lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla. Itse rautatietunneleiden louhinta aloitettiin marraskuussa 2009. Radan piti alunperin valmistua vuonna 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään vuodella lentokentän kallioperästä löytyneen glykolin hajoamistuotteiden aiheuttamien lisätöiden takia.

10 kilometriä pitkälle avorataosuudelle rakennetaan 23 siltaa. Avoradalle tulee alustavasti kolme asemaa, Vantaankoskea seuraava Kivistö ja Vehkala, ja Lentoasemaa seuraava Leinelä. Myöhemmin Kivistön ja Vantaankosken väliselle avorataosuudelle on tulossa mahdollisesti lisäasema Petas. Tämä kuitenkin edellyttää että maankäyttö asemanseudulla tehostuisi.

Kehäradan rakennuttaa Liikennevirasto ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki ja Finavia.

Kustannukset

Vuoden 2012 syyskuussa Liikennevirasto ilmoitti, että radan valmistuminen lykkääntyy kesään 2015 maaperän glykoliongelmien takia ja että uuteen määräaikaan mennessä valmistuu alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna lisäksi Vehkalan asema, Kivistön aseman kattava kansi ja Kivistön aseman kolmas sisäänkäynti. Tämän suunnitelman mukainen kokonaiskustannusarvio on 655 miljoonaa euroa.

Kehäradan yleissuunnitelmassa arvio kustannuksista oli 605 miljoonaa euroa ja hankkeen arvioitu kannattavuuskerroin oli 1,5. Valtion osuus olisi kustannuksista on 68,5 prosenttia ja Vantaan kaupungin 31,5 prosenttia. Valtio on varannut 374 miljoonaa euroa vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen omassa budjettikehyksessään keväällä 2008. Lisäksi Finavia osallistuu lentoterminaalin kustannuksiin 30 miljoonalla eurolla.

Euroopan unioni tukee Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksetaan vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistetaan ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli Trans-European Network -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.

Vaikutukset

Rata mahdollistaa noin 40 000–50 000 asukkaan asuntoalueiden rakentamisen tulevina vuosikymmeninä^lähde?. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 60 000 kehäradan varteen^lähde?. Lisäksi kehäradan odotetaan helpottavan nykyisen noin 12 miljoonan lentomatkustajan liikkumista vuosittain. Lentomatkustajien määrän ennustetaan nousevan 17 miljoonaan vuodessa vuoteen 2017 mennessä, koska muun muassa Finnair laajentaa laivastoaan huomattavasti tulevina vuosina^lähde?.

Rata on myös herättänyt kritiikkiä muun muassa siksi, että se ei kulje Kauppakeskus Jumbon tai Kartanonkosken asuinalueen läheltä.

Taiteen käyttö

Kehärata on mahdollisesti Suomen ainoa kohde, missä ympäristötaidetta sijoitetaan rautatiemiljööseen. Taiteen avulla asemista pyritään tekemään turvallisempia ja viihtyisämpiä, ja se myös yksilöi asemia ja helpottaa suunnistamista Kehäradalla. Asemille tulevat teokset ovat intiimejä ja kestävät lähempää tarkastelua, kun taas radan varrelle voidaan sijoittaa näkyviä ja suuria teoksia. Kehäradan taidetta määrää erityinen ympäristötaidekaava.

Lähteet

• Kehäradan kustannuksia esitetään pääosin valtiolle

Aiheesta muualla

• Kehärata Liikenneviraston www-sivuilla
• Kehärata alkaa näkyä maan pinnalla YLE.fi