Kehärata

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta suunnitteilla tai odotettavissa olevasta tapahtumasta.
Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuman alkua.
Kehärata
Perustiedot
Reitti  Tikkurila–Vantaankoski
Avattu  2010-luvulla
Tekniset tiedot
Pituus  18 km
Raideleveys  1524 mm
Sähköistys  2x 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus  Tikkurila–Vantaankoski
Ohjauskeskus  Helsinki
Suojastus  kyllä
Kulunvalvonta  JKV

Kehärata (ruots. Ringbanan ja aiemmin Marja-rata) on suunnitteluvaiheessa oleva rautatieyhteys Vantaalla Martinlaakson radalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle. Radan pääasiallinen tarkoitus on toimia paikallisliikenteen väylänä osana kaupunkirataa. Lisäetuna saadaan raideyhteys Tikkurilasta lentoasemalle. Noin 18 kilometriä pitkä rata kulkisi Vantaan lentoaseman alla kahdeksan kilometriä pitkässä tunnelissa. Asolan jälkeen rata liittyisi päärataan Koivukylän ja Hiekkaharjun välillä ja jatkaisi Tikkurilaan. Linjalla kulkevien junien tunnukseksi tulee tiettävästi P Helsingistä Hiekkaharjun kautta ja M Vantaankosken kautta Kehäradalle kulkevalle linjalle.

Yleissuunnitelman arvio kustannuksista on 420 miljoonaa euroa, mutta hankkeen kannattavuuskerroin olisi 1,5. Valtion osuus olisi tästä 70–75 prosenttia ja Vantaan kaupungin noin 25–30 prosenttia. Radan rakentaminen on määrä aloittaa vuonna 2009. Rakentaminen alkaisi lännestä, ja koko rataosuus pyrittäisiin toteuttamaan yhtenä hankkeena. On myös mahdollista, että rata rakennetaan useammassa osassa, ja ensimmäisenä tehtäisiin itäinen pääradan ja lentoaseman välinen yhteyslähde?.

Alkuperäinen nimi "Marja-rata" oli lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tammikuussa 2005, että uuden radan viralliseksi nimeksi tulee Kehärata. Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.

Rata mahdollistaa noin 40 000–50 000 asukkaan asuntoalueiden rakentamisen tulevina vuosikymmeninä. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 60 000 kehäradan varteen. Lisäksi kehäradan odotetaan helpottavan nykyisen noin 12 miljoonan lentomatkustajan liikkumista vuosittain. Lentomatkustajien määrän ennustetaan nousevan 17 miljoonaan vuodessa vuoteen 2017 mennessä, koska muun muassa Finnair laajentaa laivastoaan huomattavasti tulevina vuosina.

Rata on myös herättänyt kritiikkiä muun muassa siksi, koska se ei kulje Kauppakeskus Jumbon tai Kartanonkosken asuntoalueen läheltä.

Valtio oli alustavasti varannut 320 miljoonaa euroa vuosille 2008–2011 kehäradan rakentamiseen omassa budjettikehyksessään. Asiasta päätti lopullisesti seuraava hallitus. Elokuussa 2007 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ei ensimmäisessä budjetissaan edellisen hallituksen kehyspäätöksen vastaisesti esittänyt kehäradalle suunnittelurahoitusta. Kehäradan rakentaminen saattaa lykkääntyä.

Pääkaupunkiseudulle rakennettava toinen julkisen liikenteen hanke Länsimetro sai Kataisen ensimmäisessä budjetissa suunnittelurahoitusta vuodelle 2008, vaikka Kehärataa pidetään sekä pääkaupunkiseudun että koko Suomen edun kannalta hyödyllisempänä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä