Kehärata

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kehärata
Kehärata-Ringbanan.svg
Perustiedot
Reitti  Tikkurila–Vantaankoski
Rakennettu  2009–edelleen rakenteilla
Avattu  2014 (tavoite)
Tekniset tiedot
Pituus  18 km
Raiteiden lkm  2
Raideleveys  1524 mm
Sähköistys  2x 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus  Tikkurila–Vantaankoski
Ohjauskeskus  Helsinki
Suojastus  kyllä
Kulunvalvonta  JKV

Kehärata (ruots. Ringbanan ja aiemmin Marja-rata) on rakenteilla oleva poikittainen rautatieyhteys pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Se on sekä raideyhteys lentoasemalle että tärkeä kaupunkirata.[1] Radalla on tarkoitus liikennöidä Stadlerin valmistamilla Sm5- eli FLIRT-kaupunkijunilla.

Valmistuessaan vuoden 2014 puolivälissä[2] radan pääasiallinen tarkoitus on toimia paikallisliikenteen väylänä osana kaupunkirataa. Lisäetuna saadaan raideyhteys kaukojunista lentoasemalle Tikkurilan kautta.

Noin 18 kilometriä pitkä rata kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman ali kahdeksan kilometriä pitkässä tunnelissa. Asolan jälkeen rata liittyy päärataan Koivukylän ja Hiekkaharjun välillä ja jatkaa Tikkurilaan. Tunneliasemia tulee alustavasti kaksi, Aviapolis ja Lentoasema. Myöhemmin rakennetaan varmuudella ainakin kolmas tunneliasema nimeltään Ruskeasanta Lentokentän itäpuolelle Tuusulanväylän alle. Myös Viinikkalaan on teknisesti mahdollista rakentaa tulevaisuudessa tunneliasema.

10 kilometriä pitkälle avorataosuudelle rakennetaan 23 siltaa.[3] Avoradalle tulee alustavasti kaksi asemaa, Vantaankoskea seuraava Kivistö ja Lentoasemaa seuraava Leinelä. Myöhemmin Kivistön ja Vantaankosken väliselle avorataosuudelle on tulossa mahdollisesti kaksi lisäasemaa, Vehkala ja Petas. Tämä kuitenkin edellyttää että maankäyttö asemanseuduilla tehostuisi.

Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke.[4]

Ratahanketta johtaa Liikennevirasto. Muita sopimuskumppaneita ovat Vantaan kaupunki, Tiehallinto ja Finavia.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia ja toteutus

Alkuperäinen nimi "Marja-rata" oli lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tammikuussa 2005, että uuden radan viralliseksi nimeksi tulee Kehärata. Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.

Kehäratahanke eteni rakennussuunnitteluvaiheeseen syyskuussa 2008. Radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta 2009[5], ja rakennustyöt alkoivat 13.5.2009 lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla.[6] Itse rautatietunneleiden louhinta aloitettiin marraskuussa 2009.[7]

[muokkaa] Talous

Yleissuunnitelman arvio kustannuksista on 605 miljoonaa euroa[8], mutta hankkeen kannattavuuskerroin olisi 1,5. Valtion osuus olisi kustannuksista on 68,5 prosenttia ja Vantaan kaupungin 31,5 prosenttia.[8] Valtio on varannut 374 miljoonaa euroa vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen omassa budjettikehyksessään keväällä 2008. Lisäksi Finavia osallistuu lentoterminaalin kustannuksiin 30 miljoonalla eurolla.

Euroopan unioni tukee Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksetaan vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistetaan ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli Trans-European Network -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.[9]

[muokkaa] Vaikutukset

Rata mahdollistaa noin 40 000 – 50 000 asukkaan asuntoalueiden rakentamisen tulevina vuosikymmeninälähde?. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 60 000 kehäradan varteenlähde?. Lisäksi kehäradan odotetaan helpottavan nykyisen noin 12 miljoonan lentomatkustajan liikkumista vuosittain. Lentomatkustajien määrän ennustetaan nousevan 17 miljoonaan vuodessa vuoteen 2017 mennessä, koska muun muassa Finnair laajentaa laivastoaan huomattavasti tulevina vuosinalähde?.

Rata on myös herättänyt kritiikkiä muun muassa siksi, että se ei kulje Kauppakeskus Jumbon tai Kartanonkosken asuinalueen läheltä.

[muokkaa] Taiteen käyttö

Kehärata on mahdollisesti Suomen ainoa kohde, missä ympäristötaidetta sijoitetaan rautatiemiljööseen.[10] Taiteen avulla asemista pyritään tekemään turvallisempia ja viihtyisämpiä, ja se myös yksilöi asemia ja helpottaa suunnistamista Kehäradalla. Asemille tulevat teokset ovat intiimejä ja kestävät lähempää tarkastelua, kun taas radan varrelle voidaan sijoittaa näkyviä ja suuria teoksia. Kehäradan taidetta määrää erityinen ympäristötaidekaava.[11]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. a b Kehärata pähkinänkuoressa. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 8.
  2. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata
  3. 23 siltaa suunnittelussa. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 1.
  4. Juhani Paajanen: Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 2.
  5. http://www.keharata.fi/?pageid=10&parent0=4&newsid=3&categoryid=1
  6. http://www.keharata.fi/?pageid=10&parent0=4&newsid=11&categoryid=1
  7. http://www.keharata.fi/?pageid=10&parent0=4&newsid=53&categoryid=1
  8. a b http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/Hankkeet/keharata/tietoa_keharadasta
  9. EU myönsi TEN-tukea. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 5.
  10. Tuija Viitala: Kehärata on edelläkävijä julkisen taiteen huomioimisessa. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 4.
  11. Asemat omaksi taiteen avulla. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 4.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä