Kehärata

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kehärata
Kehärata-Ringbanan.svg
Perustiedot
Reitti  Tikkurila–Vantaankoski
Rakennettu  2009–edelleen rakenteilla
Avattu  heinäkuu 2015 (tavoite)[1]
Tekniset tiedot
Pituus  18 km
Raiteiden lkm  2
Raideleveys  1 524 mm
Sähköistys  2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus  Tikkurila–Vantaankoski
Ohjauskeskus  Helsinki
Suojastus  kyllä
Kulunvalvonta  JKV
Kehäradan työmaata Vantaankosken aseman pohjoispuolella.

Kehärata (ruots. Ringbanan, aiemmin Marja-rata) on rakenteilla oleva poikittainen rautatieyhteys pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Radalla on tarkoitus liikennöidä Stadlerin valmistamilla Sm5- eli FLIRT-kaupunkijunilla.

Valmistuessaan vuoden 2015 puolivälissä[1] radan pääasiallinen tarkoitus on toimia paikallisliikenteen väylänä osana kaupunkirataa. Lisäetuna saadaan raideyhteys kaukojunista lentoasemalle Tikkurilan kautta. Radalla tulevat liikennöimään I ja P junat.[2]

Rata on noin 18 kilometriä pitkä. Se alittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman 8 kilometrin pituisessa tunnelissa. Rata liittyy päärataan Koivukylän ja Hiekkaharjun asemien välillä ja jatkaa Tikkurilaan. Asemia rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa viisi: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä ja Vehkala, joista tunneliasemia on kaksi, Aviapolis ja Lentoasema. Lisäksi rataosuudella on kolme asemavarausta: Petas ja tunneliasemat Viinikkala ja Ruskeasanta. Näiden tunneliasemien toteuttamiseen myöhemmin on varauduttu tunnelia louhittaessa.[1]

Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke.[3]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen nimi "Marja-rata" oli lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tammikuussa 2005, että uuden radan viralliseksi nimeksi tulee Kehärata. Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.

Kehäratahanke eteni rakennussuunnitteluvaiheeseen syyskuussa 2008. Radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta 2009[4], ja rakennustyöt alkoivat 13.5.2009 lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla.[5] Itse rautatietunneleiden louhinta aloitettiin marraskuussa 2009.[6] Radan piti alunperin valmistua vuonna 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään vuodella lentokentän kallioperästä löytyneen glykolin hajoamistuotteiden aiheuttamien lisätöiden takia.[1]

10 kilometriä pitkälle avorataosuudelle rakennetaan 23 siltaa.[7] Avoradalle tulee alustavasti kolme asemaa, Vantaankoskea seuraava Kivistö ja Vehkala, ja Lentoasemaa seuraava Leinelä. Myöhemmin Kivistön ja Vantaankosken väliselle avorataosuudelle on tulossa mahdollisesti lisäasema Petas. Tämä kuitenkin edellyttää että maankäyttö asemanseudulla tehostuisi.

Kehäradan rakennuttaa Liikennevirasto ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki ja Finavia.[8]

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 syyskuussa Liikennevirasto ilmoitti, että radan valmistuminen lykkääntyy kesään 2015 maaperän glykoliongelmien takia ja että uuteen määräaikaan mennessä valmistuu alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna lisäksi Vehkalan asema, Kivistön aseman kattava kansi ja Kivistön aseman kolmas sisäänkäynti[1]. Kesäkuussa 2013 julkaistu Kehäradan tarkennettu kokonaiskustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa[9].

Kehäradan yleissuunnitelmassa hankkeen arvioitu kannattavuuskerroin oli 1,5 [10]. Kustannukset jaetaan valtion ja Vantaan kaupungin kesken[11]. Valtio on keväällä 2008 varannut omassa budjettikehyksessään vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen 374 miljoonaa euroa. Lisäksi Finavia osallistuu lentoterminaalin kustannuksiin 30 miljoonalla eurolla.lähde?

Euroopan unioni tukee Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksettiin vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistetaan ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli Trans-European Network -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.[12]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata mahdollistaa noin 40 000 – 50 000 asukkaan asuntoalueiden rakentamisen tulevina vuosikymmeninälähde?. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 60 000 kehäradan varteenlähde?. Lisäksi kehäradan odotetaan helpottavan nykyisen noin 12 miljoonan lentomatkustajan liikkumista vuosittain. Lentomatkustajien määrän ennustetaan nousevan 17 miljoonaan vuodessa vuoteen 2017 mennessä, koska muun muassa Finnair laajentaa laivastoaan huomattavasti tulevina vuosinalähde?.

Rata on myös herättänyt kritiikkiä muun muassa siksi, että se ei kulje Kauppakeskus Jumbon tai Kartanonkosken asuinalueen läheltä.lähde?

Taiteen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehärata on mahdollisesti Suomen ainoa kohde, missä ympäristötaidetta sijoitetaan rautatiemiljööseen.[13] Taiteen avulla asemista pyritään tekemään turvallisempia ja viihtyisämpiä, ja se myös yksilöi asemia ja helpottaa suunnistamista Kehäradalla. Asemille tulevat teokset ovat intiimejä ja kestävät lähempää tarkastelua, kun taas radan varrelle voidaan sijoittaa näkyviä ja suuria teoksia. Kehäradan taidetta määrää erityinen ympäristötaidekaava.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ajankohtaista, Tiedotteet, Liikennevirasto
  2. http://www.metro.fi/uutiset/a1387805898652
  3. Juhani Paajanen: Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 2.
  4. Kehäradan peruskivi muurattiin Vantaalla, Hs.fi
  5. Kehäradan ajotunnelin louhinta alkoi, Hs.fi
  6. Kehäradan tunnelia louhitaan 18 kuukautta kellon ympäri, Metro.fi
  7. 23 siltaa suunnittelussa. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 1.
  8. Kehäradan yleisesite (pdf) Liikennevirasto. Viitattu 13.6.2012.
  9. Tiedotteet, Liikennevirasto
  10. Marja-Rata Yleissuunnitelma 2003 (pdf) Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki. Viitattu 13.6.2013.
  11. Tietoa kehäradasta, Liikennevirasto
  12. EU myönsi TEN-tukea. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 5.
  13. Tuija Viitala: Kehärata on edelläkävijä julkisen taiteen huomioimisessa. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 4.
  14. Asemat omaksi taiteen avulla. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kehärata.