Tasoristeys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puolipuomein, varoitusvaloin sekä -kelloin varustettu tasoylikäytävä perusasennossa (Kokemäki)

Tasoristeys tai tasoylikäytävä on paikka, jossa tien ajorata tai kevyen liikenteen väylä risteää rautatien kanssa samassa tasossa.

Varoituslaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolipuomilaitoksen varoitus toiminnassa (Pikkarala, Oulu)
Eura-Säkylä II niminen puolipuomilaitos (ratakm 310+965) Kiukainen-Säkylä-rataosuudella Eurassa.
Tasoristeysvalo toiminnassa (Loimaa). Kuvan tasoristeyksessä ei ole puomeja.
Haapamäelle museoitu valo- ja äänivaroituslaitos.

Tasoristeys voi olla täysin vartioimaton, jolloin siinä ei ole varoitusmerkkien lisäksi muita varoituslaitteita.

Tasoristeysvalo tai valovaroituslaitos on varustettu varoitusvaloin, eikä siinä ole ajoradan sulkevia puomeja tai äänivaroitusta. Suomessa tasoristeysvalolaitoksia on muutamia kymmeniä, muun muassa Turku–Toijala-radalla sekä Porvoon radalla. Tasoristeysvalolaitoksessa on yleensä valkoinen huomiovalo ja punainen varoitusvalo samassa, mutta joissakin saattaa olla ainoastaan punainen varoitusvalo. Mikäli tasoristeyksessä on toistuvaa kevyttä liikennettä, saatetaan valon lisäksi käyttää akustista merkinantolaitetta.

Äänivaroituslaitos käsittää pelkästään soittokellon tai akustisen merkinantolaitteen. Suomessa äänivaroituslaitoksia käytetään pääasiassa henkilöliikenteen laitureille johtavilla ylikäytävillä. Varsinaisen soittokellon sijaan laituripolkujen ylikäytävillä käytetään usein akustista merkinantolaitetta, jolloin varoitus saadaan kohdistettua laituripolun alueelle ja muualle ympäristöön kantautuva meluhaitta jää vähäiseksi. Suomessa varsinaisella mekaanisella soittokellolla varustettuja äänivaroituslaitteita on pääradoilla vain Isohaaran voimalaitospadon harjalla: tämä varoituslaitos ei suojaa tasoristeystä, vaan varoittaa padon harjalla työskenteleviä lähestyvistä junista.

Valo- ja äänivaroituslaitteella varustetuissa tasoristeyksissä varoituslaitteisiin kuuluvat merkkien lisäksi valo-opastimet sekä varoituskellot. Joissakin tasoristeyksissä on tasoristeysvalon lisäksi ns. elektroninen soittokello.

Puolipuomilaitteella varustetuissa tasoristeyksissä on valo- ja äänivaroituslaitteiden lisäksi myös ns. puolipuomit eli puolipitkät puomit, jotka vaaka-asentoon laskettuina ylettyvät tien keskiviivaan saakka. Puolipuomeja on yleensä kaksi, mutta joissakin vaarallisissa paikoissa puomeja voi olla neljä: tällöin radalta poistumistietä sulkevat puomit laskeutuvat hieman myöhemmin kuin radalle saapuvan ajoradan sulkevat puomit.

Kokopuomilaitteella varustetuissa tasoristeyksissä on puolipuomien sijaan täyspitkät eli kokopuomit, jotka ylettyvät koko ajoradan poikki. Kokopuomeiksi tulkitaan myös normaalin puolipuomin mittaiset puomit, jotka sulkevat yksiajorataisen tien (esim. kevyen liikenteen väylän). Kokopuomilaitteita ei nykyisin yleensä Suomessa käytetä, sillä niissä on aina puomien väliin juuttumisen vaara. Sen sijaan Ruotsissa kokopuomilaitokset ovat yleisiä.

Paripuomeilla varustetuissa tasoristeyksissä on kaksi puolipuomia vastakkain, jotka yhdessä muodostavat saman vaikutuksen kuin kokopuomit. Ajoradan oikean kaistan sulkevat puomit laskeutuvat ensin, minkä jälkeen sama tapahtuu ajoradan vasemmanpuoleisille puomeille. Paripuomilaitos on turvallisempi kuin kokopuomilaitos, koska puomien väliin jäämisen vaara on pienempi johtuen kaksivaiheisesta ajoradan sulkemisesta. Paripuomilaitoksia on Suomessa toistaiseksi ainoastaan kaksi kappaletta, joista toinen sijaitsee Turku–Toijala-radalla Mellilässä ja toinen sijaitsee Iisalmi–Kontiomäki-radalla Murtomäellä.

Varoituslaitteen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasoristeyksen varoituslaitteet ovat pääsääntöisesti itsetoimisia inhimillisen erehdyksen välttämiseksi. Varoitus aikaansaadaan joko raidevirtapiirein tai akselinlaskijalaitteilla, jotka ilmaisevat laitteistolle junan tulosuunnan. Tämän informaation perusteella laitteisto kytkee varoituksen toimintaan. Pohjois-Amerikassa on laajasti käytössä myös laitteistoja, jotka määrittelevät lähestyvän junan nopeuden ja siten aikaansaavat jokaiselle junalla yhtä pitkän etusoiton.

Kutakin varoituslaitetta kohti on rakennettu vähintään kolme valvottua osuutta: kutakin raidetta kohti on yksi lähestymisosuus tasoristeyksen molemmin puolin sekä tasoristeyksen kohdalla yksi tieosuus. Nämä osuudet toteutetaan joko raidevirtapiirein tai akselinlaskijalaittein. Valvottujen osuuksien toteutustekniikasta riippumatta varoitus kytkeytyy toimintaan junan ensimmäisen pyöräparin saapuessa lähestymisosuudelle.

Perusasento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusasennossaan, eli silloin kun valvotuilla osuuksilla ei ole rautatieyksikköjä, tasoristeyksen tieliikenneopastin näyttää tieliikenteelle hitaasti vilkkuvaa valkoista huomiovaloa, äänivaroitusopaste ei kuulu, ja mahdolliset puomit ovat yläasennossaan. Perusasennon huomiovaloa ei käytetä kaikissa maissa, ja esimerkiksi Ruotsissa on sekä huomiovalottomia että huomiovalolla varustettuja tieliikenneopastimia.

Varoituslaitteiston ollessa perusasennossa tasoristeys voidaan ylittää ajoneuvolla, mutta tällöin ovat voimassa liikennesäännöt vartioimattoman tasoristeyksen ylittämisestä. Autoilija tai muu tienkäyttäjä on aina velvollinen väistämään mitä tahansa kiskoilla kulkevaa yksikköä, vaikka varoitus ei olisikaan toiminnassa.

Etusoitto ja puomien alasajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junan tai muun raiteilla liikkuvan yksikön saapuessa jommalle kummalle tasoristeykseen johtavalle lähestymisosudelle varoituslaitos siirtyy etusoittotilaan. Tällöin mahdollinen valkoinen huomiovalo sammuu ja punaiset varoitusvalot kytkeytyvät toimintaan. Samalla käynnistyy myös äänivaroitusopaste.

Etusoiton aikana puomit pysyvät yläasennoissaan. Tällä varmistetaan, ettei tasoristeystä lähestyvä, vauhdin vuoksi pysähtymään kykenemätön ajoneuvo aja tasoristeyspuomia rikki. Samalla varmistetaan, että pitkät ajoneuvot ja -yhdistelmät ehtivät pois radalta ennen puomien sulkeutumista. Suomessa etusoitto kestää 7-9 sekuntia.

Etusoiton päätyttyä puomit lähtevät sulkeutumaan. Puomien laskeutuessa myös puominvarsien punaiset varoitusvalot kytkeytyvät. Kun puomit ovat ala-asennoissaan, tasoristeyksen varoitus jatkuu, kunnes sitä lähestyvä juna on kokonaisuudessaan poistunut tieosuudelta.

Äänivaroitus voidaan katkaista puomien sulkeuduttua, junan etupään saapuessa tieosuudelle, tai se voi jatkua kunnes tieosuus vapautuu. Äänivaroituksen katkaiseminen puomien sulkeuduttua voidaan suorittaa, mikäli äänivaroituksesta aiheutuu meluhaittaa ympäristölle.

Varoituksen päättyminen ja puomien ylösajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junan viimeisen pyöräparin poistuttua tieosuudelta varoituslaitos palaa vapaata kulkua tieliikenteelle näyttävään tilaan.

Valo- ja äänivaroituslaitoksen ollessa kyseessä tämä tapahtuu siten, että mahdollinen äänivaroitus sekä punainen varoitusvilkku katkeaa, ja valkoinen huomiovilkku kytkeytyy toimintaan.

Puomilaittein varustetuissa tasoristeyksissä alkaa tieosuuden vapauduttua niin kutsuttu ylösajovaihe. Tänä aikana punaiset varoitusvalot sekä puomivarsien huomiovalot näyttävät punaista vilkkua ja puomit nousevat yläasentoonsa. Puomien noustua kytkeytyvät punaiset varoitus- ja huomiovalot pois päältä, ja valkoinen huomiovalo kytkeytyy toimintaan, jonka jälkeen kumipyöräliikenteen, ja jalankulkioiden on turvallista ylittää tasoristeys.

Molemmissa tapauksissa varoituslaitos palaa täydellisesti perusasentoonsa vasta, kun juna on poistunut kokonaan tasoristeyksen jälkeiseltä lähestymisosuudelta. Joskus tasoristeyksissä saattaa tapahtua ns. läpisoitto, eli varoitus ei päätykään junan poistuttua tieosuudelta, vaan varoitus kytkeytyy pois vasta kun juna on poistunut valvotulta osuudelta. Tähän on yleensä syynä sekaisin mennyt suuntarele. Myös muita vikoja (etenkin ukonilmalla) voi/saattaa esiintyä, joten aistinvaraisia havaintoja ei väheksytä. Tuttu tasoristeys on yleensä se vaarallisin, varoituslaitteilla, tai ilman, liikennemääriin katsomatta, etenkin sumussa, satella, tai muissa vastaavissa olosuhteissa.

Riippuvuus opastimista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoituslaitoksiin on mahdollista kytkeä riippuvuudet rautatien opastimiin. Tällä tavoin pyritään estämään aiheettoman varoituksen aiheuttaminen, kun juna lähestyy lähestymisosuudella olevaa seis-opastetta näyttävää opastinta.

Liikennemerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasoristeyksien määrä Suomen Eurooppateillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]